Savolainen osakunta
Wikipedia
| Savolainen Osakunta | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
|
|
|||||
| Perustettu | 1905 | ||||
| Inspehtori | Martti Nissinen, TT | ||||
| Jäsenten lukumäärä | n. 260 | ||||
| Osoite | Mannerheimintie 5 A 00100 Helsinki |
||||
| Puhelinnumero | 09 629 628 | ||||
| Kotisivut | savolainen.osakunta.fi | ||||
| Helsingin yliopiston osakunnat | |||||
| Nylands | Eteläsuomalainen | Savolainen | Karjalainen | Hämäläis | Keskisuomalainen | Kymenlaakson | Åbo | Varsinaissuomalainen | Satakuntalainen | Wiipurilainen | Östra Finlands | Etelä-Pohjalainen | Vasa | Pohjois-Pohjalainen
|
|||||
Helsingin yliopiston Savolainen osakunta, lyhyesti SavO, on yksi kuudestatoista perinteisestä suomalaisesta ylioppilasosakunnasta. Osakunta ei ole rekisteröity yhdistys vaan sen oikeudellinen asema perustuu suoraan Yliopistolakiin 27.6.1997/645, Ylioppilaskunta-asetukseen 6.2.1998/116 sekä yliopiston sisäisiin sääntöihin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Osakunnan kanta-alue
Osakunnan kanta-aluetta ovat pääsääntöisesti Etelä- ja Pohjois-Savon maakunnat.[1] Etelä-Savon maakunnan kunta Pertunmaa ei kuulu Savolaisen Osakunnan kanta-alueeseen, vaan Hämäläis-Osakunnan alueeseen, mutta Etelä-Karjalan maakunnan kunnat Suomenniemi ja Savitaipale ovat yhteisaluetta Wiipurilaisen Osakunnan kanssa. Rautavaaran ja Savitaipaleen kunnat ovat yhteisiä Karjalaisen Osakunnan kanssa.
[muokkaa] Historia
Savolainen osakunta perustettiin 1. lokakuuta 1905 yhdessä Karjalaisen Osakunnan kanssa, kun Savo-karjalainen Osakunta jakaantui kahtia. SavOn vuosijuhlapäivä on 20. helmikuuta tai sitä lähinnä oleva lauantai tai sunnuntai sen muistoksi, että kyseisenä päivänä vuonna 1865 annettiin asetus suomen kielen käyttöön ottamisesta oikeusistuimissa ja virastoissa.
[muokkaa] Jäsenet
SavOn jäseneksi voi liittyä tutkintoon johtavia opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suorittava ylioppilas. Jäsenistä suurin osa on aina ollut Helsingin yliopistosta, mutta myös muiden pääkaupunkiseudun korkeakoulujen opiskelijoita on liittynyt osakuntaan. Joitakin pääkaupunkiseudun ulkopuolistenkin opinahjojen oppilaita on jäseninä ollut. Jäsenistön enemmistö on käynyt koulunsa jossakin päin Savoa ja lähestulkoon kaikilla on sukulaissuhteita Savoon. Savolaisuus ei ole kuitenkaan osakunnan jäsenyyden ehto.
Jäsenen päättäessä opintonsa hänestä tulee entinen jäsen, joka saa edelleen osallistua osakunnan tapahtumiin, mutta menettää äänioikeutensa osakunnan kokouksissa. Osakunnan entisten jäsenten siteenä on myös Savolaiset Seniorit ry.
| vuosi | 1905 | 1915 | 1924 | 1934 | 1945 | 1955 | 1965 | 1969 | 1980 | 1989 | 2000 | 2005 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| jäseniä | 200 | 326 | 296 | 693 | 825 | 964 | 1642 | 2089 | 633 | 563 | n. 310 | n. 260 |
Jäsenmäärän romahdus vuoden 1969 jälkeen selittyy sillä, että vuodesta 1969 lähtien osakuntiin kuuluminen ei ole ollut enää pakollista.
[muokkaa] Toiminta
Osakunnan varsinainen toiminta painottuu opinnoilta jäävään vapaa-aikaan. Osakunnan piirissä toimii erinäisiä kerhoja esimerkiksi kuorolaulun, kokkailun ja kaiken kokeilemisen kerran ympärillä. Osakunta järjestää toisinaan bileitä (musiikki- ja tanssipainotteisia juhlia) ja pöytäjuhlia. Vapaa-aikapainotteisuudesta huolimatta osakunnan nimissä tehdään myös tieteellistä työtä ja pidetään opiskelijan puolia yliopisto- ja valtakunnan politiikassa. Osakunnan toiminta keskittyy Uudelle ylioppilastalolle, jonka A-rapun ylintä kerrosta, "Vinniä", se on asuttanut vuodesta 1931 lähtien.
Osakunnan sääntöjen mukaan osakunnan tarkoitus on muun muassa edistää jäsentensä yhteiskunnallisia ja henkisiä pyrintöjä sekä monipuolista harrastustoimintaa. Osakunnassa pääsee kokeilemaan siipiään yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ottamalla vastuulleen itseään kiinnostavia projekteja sekä tehtäviä osakunnan hallinnossa. Tärkeä vaikutin toimintaan on myös siteet kotimaakuntaan. Suhteita pidetään yllä esimerkiksi kesäisillä Tervahöyryristeilyillä.
SavO omistaa Savolaisten ylioppilaiden säätiön kautta Helsingissä opiskelija-asuntoja, joissa on noin 110 opiskelijan koti. Arvatenkin asunnot ovat tärkeä syy liittyä Osakuntaan.
Osakunta julkaisee Susj-lehteä neljä kertaa vuodessa. Savotar on osakunnan aikakauskirjasarja, joka syksyllä 2004 sai kymmenennen osansa Osakunnan historiateoksesta. Osakunnan kirjallisista tuotoksista aktiivisimmassa käytössä lienevät aina olleet laulukirjat.
Osakunnan ylin päättävä elin on osakunnan kokous (ns. yleiskokous), jossa puhetta johtaa inspehtori — osakuntalaisten "valvojakseen" valitsema yliopiston professori. Vuoden 2008 alusta lähtien osakunnan inspehtorina toimii Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen. Osakunnan hallintoa ohjaa vuosittain valittava osakuntaneuvosto. Neuvostoa johtaa joka toinen vuosi valittava kuraattori, joka on vanhempi osakunnan jäsen tai entinen jäsen. Kauden 2008-2009 kuraattorina toimii FM Anu Korhonen. Neuvostoon kuuluvat toiminnanjohtaja, taloudenhoitaja, sihteeri ja neljä neuvosta. Käytännön toiminnasta vastaa joukko valittuja "virkailijoita".
[muokkaa] Yhteydet muihin järjestöihin
Savolainen osakunta on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piirissä toimiva järjestö. Muiden osakuntien kanssa tehdään yhteistyötä sekä suoraan kahdenkeskisesti että Osakuntien yhteisvaltuuskunnan kautta. Erityisen läheiset suhteet ovat sisarosakunta Karjalaiseen Osakuntaan sekä naapureihin Uudella ylioppilastalolla, Eteläsuomalaiseen osakuntaan ja Varsinaissuomalaiseen osakuntaan. Ylioppilaskunnan politiikkaan osakunta liittyy Osakuntalaisen unionin kautta.
SavOlla on ystävyyssopimuksia ulkomaisten opiskelijajärjestöjen kanssa. Vuonna 1930 solmittiin ystävyyssopimus tarttolaisen mieskorporaatio Fraternitas Estican kanssa ja kohta sen jälkeen naiskorporaatio Indlan kanssa. Yhteydenpitoa niihin jatkettiin myös Viron neuvostomiehityksen aikana.
Suhteita ruotsalaisiin osakuntiin oli jo samoihin aikoihin, kun ystävyyttä virolaisten kanssa hierottiin, mutta ystävyyssopimus Upsalan Värmlands Nationin kanssa solmittiin vasta 1951. Lundin Wermlands Nationin kanssa ystävyyssopimus tehtiin 1956 ja Linköpingin Wermlands Nationin kanssa 2005.
Opiskelunsa loppuun saattaneiden osakuntalaisten yhdistykseen Savolaiset Seniorit ry:een osakunta pitää luonnollisesti tiivistä yhteyttä. Yhdessä senioriyhdistyksen kanssa osakunta hallitsee Savolaisten ylioppilaiden säätiötä, joka omistaa osakunnan asuntolat.
[muokkaa] Muita savolaisten opiskelijayhdistyksiä
Savolaisen tai Savo-karjalaisen osakunnan nimellä kulkevia yhdistyksiä on suunnilleen kaikissa Suomen korkeakoulukaupungeissa.
[muokkaa] Lähteet ja kirjallisuutta
[muokkaa] Yleiset lähteet
- Jouko Kokkonen: Tuuhea oksa savolaisuuden puussa. Savolaisen Osakunnan historia 1905—2004. Savolainen Osakunta, Helsinki. ISBN 952-99314-3-3. Tallinna Raamatutrükkikoda, 2004.
- Savolainen Osakunta: Savolaisen Osakunnan laulukirja. Savolainen Osakunta, Helsinki. ISBN 952-99314-4-1. Tallinna Raamatutrükkikoda, 2005.
- Savolaisen Osakunnan kotisivut
