Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistys
Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys (TYT) on Helsingin yliopiston teologian opiskelijoiden ainejärjestö. Se perustettiin vuonna 1853 nimellä Jumaluusopillinen ylioppilastiedekunta.[1][2] Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistys on Suomen vanhin edelleen toimiva ainejärjestö.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistys | |
|---|---|
| Jumaluusopillinen ylioppilastiedekunta | |
 |
|
| Lyhenne | TYT |
| Perustettu | 6. helmikuuta 1853 |
| Tyyppi | Ainejärjestö |
| Puheenjohtaja | Verde Ålander (2024) |
| Jäsenlehti | Kyyhkynen |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys mainitaan ensimmäisen kerran Jumaluusoppineiden ylioppilastiedekuntana keisari Nikolai I:n antamissa yliopistostatuuteissa vuodelta 1852. Vuoden 1852 statuuteissa, osana ylioppilaiden valvonnan kiristämistä, vanhat osakunnat lakkautettiin ja niiden tilalle perustettiin vuoden 1853 alussa tiedekuntakohtaiset yhdistykset. Osakuntien uudelleenperustaminen sallittiin jo 1860-luvulla, ja muiden tiedekuntayhdistysten toiminta hiipui. Teologinen tiedekuntayhdistys sen sijaan jatkoi aktiivista toimintaansa. Tähän vaikutti tuon ajan uskontokriittinen ilmapiiri yliopistomaailmassa, teologien sosiaalinen tausta sekä muusta ylioppilaselämästä erkaneva tapakulttuuri.
TYT valitsi suomen kielen yhdistyksensä pääkieleksi 1853, ensimmäisenä tuolloin ruotsinkielisessä Helsingin yliopistossa. Nouseva säätykierto oli autonomian kautena suhteellisesti tarkastellen voimakkainta teologisessa tiedekunnassa, ja tämän vuoksi TYT:n oppilasaines oli yliopiston alaluokkaisinta. Nouseva säätykierto toi luterilaiseen papistoon jatkuvasti uutta ainesta, koulutielle päässeitä, mutta fyysiseen työntekoon ja kansan tapakulttuuriin kasvaneita poikia, talonpoikien, torppareiden ja työläisten lapsia. Nämä sääty-yhteiskunnan alempien luokkien lapset toivat yliopistoon myös äidinkielensä, minkä seurauksena luterilainen papisto, ensimmäisenä akateemisesti koulutettuna ammattiryhmänä, suomenkielistyi ja fennomanisoitui.
Autonomian jälkikauden TYT:ssä tapahtuivat ne yhteiskunnan modernisaatioita vastustavat kannanmäärittelyt, joita sittemmin pitkän aikaa pidettiin kristityn tunnusmerkkeinä. Tanssi, kortinpeluu, kirkkokonsertit, baletti, realistinen kirjallisuus ja huvielämä naamiaisineen - kaikki nämä tulkittiin kristityille sopimattomiksi. TYT:ssä 1880-luvulla koetun raittiusherätyksen seurauksena papiston aiempi kohtuukäyttöä korostava suhtautuminen alkoholiin muuttui. Oikean kristityn ja oikean uskon tunnusmerkiksi tuli absolutismi.
Suurlakon vaiheilla TYT:ssä tapahtui sukupolvimuutos: fundamentalistis-tyyppinen säilyttäjäsukupolvi vaihtui yhteiskunnallisen avautumisen sukupolveksi, jonka yksi keskeisiä kiinnostuksenkohteita oli työväenkysymys. Tämä vaihe päättyi sisällissotaan, jonka jälkeen mm. tiedekunnan opiskelijamäärä romahti noin puoleen sotaa edeltäneestä tasosta.
Nyky-TYT:n kanssakäyminen teologisen tiedekunnan kanssa on tiivistä. Tiedekuntayhdistys oli alkuvaiheessaan osa teologista tiedekuntaa ja sen jäseniä olivat niin ylioppilaat kuin opettajakuntakin. Yliopiston ja yhdistyksen sääntöjen useamman kerran muuttuessa tätä virallista asemaa yhdistyksellä ei enää ole. Siitä onkin kehittynyt teologian alan ainejärjestö, joka ylioppilaiden etujärjestönä on aktiivisesti myös valvonut jäsenistönsä etuja eri hallintoelimissä, ammattijärjestöissä ja esim. kesäharjoittelun palkkauskysymyksissä.
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
TYT järjestää toimintaa monialaisesti. Ylioppilastoiminnassa tavallisten erilaisten juhlien lisäksi TYT järjestää muun muassa hengellisiä tapahtumia, koulutustilaisuuksia, vierailuja sekä kulttuuritapahtumia.
TYT julkaisee Kyyhkynen-nimistä lehteä. Kyyhkynen on Suomen vanhin opiskelijalehti, sitä on toimitettu vuodesta 1853. Ensimmäiset sata vuotta lehteä julkaistiin käsin kirjoitettuina kopioina.
Yhdistyksen jäsenistä vaaleilla valittu 20-jäseninen toverineuvosto käyttää ylintä päätösvaltaa. Hallitus käyttää hallinto- ja toimeenpanovaltaa. Hallituksen puheenjohtaja on myös yhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistyksellä on vuoden 1852 statuutien perintönä kuraattori, joka valvoo järjestön toimintaa sekä johtaa puhetta toverineuvoston kokouksissa, ja inspehtori, joka ratkoo yhdistyksen riita-asiat sekä johtaa puhetta yleiskokouksessa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ TYT 165-vuotta - Opiskelijajärjestön merkitys syntyy yhdessä tekemisen hetkellä Teologia.fi. 12.3.2018. Viitattu 25.11.2020.
- ↑ VUOSIPÄIVÄT | Teologian ylioppilaat 150 vuotta Helsingin Sanomat. 26.1.2003. Viitattu 25.11.2020.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Luukkanen, Tarja-Liisa: Sääty-ylioppilaasta ensimmäisen polven sivistyneistöön. Jumaluusopin ylioppilaiden sukupolvikehitus ja poliittis-yhteiskunnallinen toiminta 1853-1918. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 9517466226.
- Luukkanen, Tarja-Liisa: Jumaluusopin ylioppilaiden tieteellinen oppineisuus 1853-1868. Teologinen Aikakauskirja, 2005, s. 422-437.
- Luukkanen, Tarja-Liisa: "Teologian ylioppilaiden suhtautuminen työväenkysymykseen". Teoksessa Huhta, Ilkka (toim.): Sisällissota 1918 ja kirkko, s. 43-51. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 212. Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2009. ISBN 978-952-5031-55-3.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistys (Arkistoitu – Internet Archive)