Pääkaupunkiseutu

Helsingin seudun kartta pääkaupunkiseutu tummennettuna.

Helsingin keskusta, pääkaupunkiseudun tihein alue, kuvattuna ilmasta.

Pääkaupunkiseutu on Suomessa sijaitseva noin miljoonan asukkaan kasvukeskus ja metropolialueen ydin, jonne muuttaa 8 000−10 000 uutta asukasta vuosittain.^lähde? Pääkaupunkiseutu koostuu neljästä kunnasta, jotka ovat Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen. Joissakin yhteyksissä siihen lasketaan mukaan myös eteläisiä Keski-Uudenmaan kuntia ja Kirkkonummi, kuten myös Vihti.^lähde? Pääkaupunkiseutu sijaitsee Suomen eteläosassa Suomenlahden rannalla. Alueen väkiluku oli noin 1 059 816 31. joulukuuta 2011, eli lähes joka viides suomalainen asuu pääkaupunkiseudulla. Lisäksi pääkaupunkiseudun väestön odotetaan väestöennusteen mukaan kasvavan seuraavina vuosikymmeninä muuta maata nopeammin.

Pääkaupunkiseudun synonyyminä käytetään joskus nimitystä Suur-Helsinki, mutta tämä termi koetaan Helsingin ulkopuolella hyvin loukkaavana; pääkaupunkiseutu koetaan neutraalimmaksi. Sitä paitsi Suur-Helsinki viittaa enemmän suurempaan Helsingin seutuun, johon kuuluvat muun muassa Keski-Uusimaan kunnat, Kirkkonummi ja Sipoo. Tässä on nähtävissä ero muihin Pohjoismaihin, kun esimerkiksi Ruotsissa käsitteellä Tukholma viitataan useiden kuntien yhdessä muodostamaan suurkaupunkialueeseen, joskus myös koko Tukholman lääniin.

Pääkaupunkiseutu on Suomen suurin kaupungistunut alue ja se on talouden, kulttuurin ja tieteen osalta maan tärkein keskus. Kahdeksan Suomen kahdestakymmenestä yliopistosta ja useimmat suuryritysten pääkonttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla kuten myös Suomen päälentoasema Helsinki-Vantaa.

Alueen yhteistyöelimet ovat joukkoliikennettä hoitava HSL sekä muun muassa jätehuoltoa ja vesihuoltoa hoitava HSY. On arvioitu,^{kenen mukaan?} että pääkaupunkiseudun kasvu pysähtyy vuoden 2030 paikkeilla, jolloin alueella asuisi noin 1,2 miljoonaa asukasta.

Pääkaupunkiseutu on pinta-alaltaan 765 neliökilometriä ja sen väestömäärä on noin miljoona. Seudun pinta-ala on vain 0,2 prosenttia koko maasta, mutta Suomen väestöstä seudulla asuu noin viidennes. Pääkaupunkiseutu on myös voimakas työpaikka-alue. Alueella sijaitsee noin 590 000 työpaikkaa.^lähde? Seudulla on tiiviistä maankäytöstä huolimatta myös laajoja virkistys- ja luonnonalueita. Asutus on kuitenkin keskimäärin väljää jopa Pohjoismaiden mittakaavassa mutta tiivistä Suomen oloissa. Toisaalta Pohjoismaiseen taajamamääritelmään perustuvan Helsingin taajama-alueen väkiluku vuonna 2000 oli 1 073 669 asukasta ja pinta-ala 640 km². Tämä tarkoittaa yhtenäistä kaupunkimaisesti asutettua aluetta, joka on vähintään 200 asukkaan keskittymä ja jossa rakennusten väli ei ylitä 200 metriä. Helsingin taajama-alue ulottuu yhtenäisenä yhdeksän kunnan alueelle ja sen väestötiheys on keskimäärin 1 749 asukasta neliökilometriä kohden. Taajaman muoto Helsingin ulkopuolella on kuitenkin varsin rikkonainen, esimerkiksi pääradan varressa se ulottuu kapeahkona nauhana aina Järvenpäähän asti.

Pääkaupunkiseudun palveluja on hajautettu aluekeskuksiin. Näitä aluekeskuksia on yhteensä yhdeksän: Helsingissä Itäkeskus ja Malmi, Vantaalla Tikkurila ja Myyrmäki, sekä Espoossa Tapiola, Leppävaara, Espoon keskus, Matinkylä ja Espoonlahti.

Pääkaupunkiseudun kunnat

Kunta	Asukasluku	Pinta-ala (maata)
Helsinki	595 554	214 km²
Espoo	252 459	312 km²
Vantaa	203 013	238 km²
Kauniainen	8 791	6 km²
Pääkaupunkiseutu yhteensä	1 059 816	780 km²

Pääkaupunkiseudun vyöhykkeet

^lähde?

e Pääkaupunkiseudulla on useita vyöhykkeitä:

• Taso 0: Helsingin niemi
• Taso 1: Pasilan taso (Helsinki ja Espoo)
• Taso 2: Kehä I (Tapiola, Leppävaara, Pitäjänmäki, Malmi, Itäkeskus), asuntovaltainen vyöhyke
• Taso 2B: Kehä II (Matinkylä, Kauniainen, Viherlaakso)
• Taso 3: Kehä III ja Marja-rata (Espoon keskus, Myyrmäki, Tikkurila), toimitilapainotteinen vyöhyke
• Taso 4: Kehä IV (Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuoli)
• Taso 5: Nurmijärvi–Hyrylä–Kerava–Klaukkala

Pääkaupunkiseudun maankäyttö

Helsingin seutu

Suurempaan Helsingin seutuun kuuluvat neljän pääkaupunkiseudun kaupungin lisäksi kehyskunnat, eli Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Syynä tähän on se, että ne ovat lähellä pääkaupunkiseutua, ja työssäkäynti sekä asiointi kuntarajojen yli on aktiivista. Näistä Keravalla ja Kirkkonummella on myös yhteistyösopimus pääkaupunkiseudun neljän kaupungin muodostaman YTV:n kanssa.

Helsingin seudulla on nykyään asukkaita 1 341 216. Vuoden 2030 ennuste on 1 525 000 asukasta.^lähde? Vuonna 1975 asukkaita oli 904 670.^lähde? Kehyskuntien osuus seudun asukkaista on noin 23 prosenttia. Vuosittainen asukasluvun kasvu on 1,3 prosenttia.

Helsingin seudun kasvu säteilee myös laajemmin kolmeen maakuntaan, jotka ovat Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Tällä alueella asuu kolmannes Suomen väestöstä.

Helsingin seudun kunnat

Kunta	Asukasluku	Pinta-ala (maata)
Helsinki	595 554	214 km²
Espoo	252 459	312 km²
Vantaa	203 013	238 km²
Hyvinkää	45 538	323 km²
Nurmijärvi	40 348	362 km²
Järvenpää	38 991	38 km²
Tuusula	37 656	220 km²
Kirkkonummi	37 203	366 km²
Kerava	34 548	31 km²
Vihti	28 589	522 km²
Sipoo	18 526	340 km²
Kauniainen	8 791	6 km²
Helsingin seutu yhteensä	1 341 216	2 982 km²

Asukasluvun kehitys

Päivämäärä	Asukasluku	Lisäys vuoden alusta
31.12.2005	1 252 010	+ 11 477
31.12.2006	1 265 473	+ 13 463
31.12.2007	1 279 711	+ 14 238
31.12.2008	1 295 955	+ 16 244
31.12.2009	1 310 755	+ 14 800
31.12.2010	1 324 558	+ 13 803
31.12.2011	1 341 216	+ 16 658

Helsingin seutukunnan kunnat

Kunta	Asukasluku	Pinta-ala (maata)
Helsinki	595 554	214 km²
Espoo	252 459	312 km²
Vantaa	203 013	238 km²
Hyvinkää	45 538	323 km²
Nurmijärvi	40 348	362 km²
Lohja	39 732	349 km²
Järvenpää	38 991	38 km²
Tuusula	37 656	220 km²
Kirkkonummi	37 203	366 km²
Kerava	34 548	31 km²
Vihti	28 589	522 km²
Mäntsälä	20 131	581 km²
Sipoo	18 526	340 km²
Karkkila	9 186	242 km²
Kauniainen	8 791	6 km²
Nummi-Pusula	6 158	468 km²
Siuntio	6 148	245 km²
Pornainen	5 119	147 km²
Karjalohja	1 491	121 km²
Helsingin seutukunta yhteensä	1 429 181	5 135 km²
Porvoo	48 845	655 km²
Laaja Helsingin seutu	1 478 026	5 790 km²

Liikenne

Kaupunkiseutua palvelevat 8 suurta säteittäistä tieliikenneväylää (Länsiväylä, Turunväylä, Vihdintie, Hämeenlinnanväylä, Tuusulanväylä, Lahdenväylä, Porvoonväylä ja Itäväylä) sekä 3 kehätietä (Kehä I, Kehä II ja Kehä III), joista tosin Kehä II on nykyisellään vain poikittaisväylä. Näiden suurten liikenneväylien liikennemäärät ovat usein noin 50 000–100 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vilkkain tie on Kehä I Länsi-Pakilassa (113 000 ajoneuvoa vuorokaudessa).

Myös varsin laaja raideliikenneverkosto palvelee pääkaupunkiseutua. Säteittäisiä lähijunaratoja menee Karjaalle, Vantaankoskelle, Riihimäelle sekä Lahteen. Lisäksi Helsingissä joukkoliikennettä palvelee 17 aseman metroverkko, jota on tulevaisuudessa tarkoitus laajentaa sekä itään että länteen, ja myöhemmin myös pohjoiseen ja etelään. Helsingissä on myös raitiotieverkko, jolla pysäkkitiheys on suuri. Bussiliikenne on myös kattavaa.

Vuoden 2010 alusta lukien koko seudun liikenteen suunnittelusta vastaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL.

Väestö

Pääkaupunkiseudun väkiluku oli 31. joulukuuta 2011 noin 1 060 000. Alueen väkiluvun kehittyminen vuodesta 1940:

Pääkaupunkiseudun väkiluvun kehitys viime vuosikymmeninä

Vuosi	Asukasluku	Väkiluvun muutos
1940	307 000	-
1950	408 000	+ 101 000
1960	543 000	+ 135 000
1970	693 000	+ 150 000
1980	755 000	+ 60 000
1990	822 000	+ 67 000
2000	949 000	+ 127 000
2010	1 036 000	+ 87 000

Tulevaisuus

Tulevaisuudessa Helsingin seutua on tarkoitus laajentaa rautatieväylien avulla. Tällä halutaan vähentää tieliikenteen ympäristöhaittoja, lievittää ruuhkia ja estää kaupunkirakenteen hajoaminen. Olemassa olevia väyliä ovat lähiliikenneradat Riihimäelle ja Karjaalle sekä Lahden oikorata.

Vuonna 2014 valmistuva Kehärata yhdistää Vantaankosken radan päärataan. Kehärata on suunniteltu kulkemaan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Tämän lisäksi Helsinki suunnittelee metron jatkamista Espooseen ja Sipooseen. Vantaalla on myös suunniteltu asuinalueita kehäradan varteen.

Pidemmän tähtäimen suunnitelmia ovat Elsa-rata Nummelaan ja Lohjalle sekä rata Klaukkalaan. Pitkällä aikavälillä tutkitaan raideliikenteen mahdollisuuksia Porvoon suuntaan. Suunnitelmana on lähiliikenneradan rakentaminen Porvooseen joko Keravalta tai Helsingin Tapanilasta.

Helsingin työssäkäyntialue

Työssäkäynti pääkaupunkiseudulla on mittavaa pääradan varren kunnista (Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien nopeuden ja tiheän tarjonnan ansiosta.

Kunnat, joiden työvoimasta yli 35 prosenttia käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovat Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Pornainen, Mäntsälä, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti.

Kunnat, joiden työvoimasta 10–35 prosenttia käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovat Askola, Hausjärvi, Hyvinkää, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Loppi, Nummi-Pusula, Pernaja, Porvoo, Pukkila ja Riihimäki.

Aiheesta muualla

• Helsingin seutuportaali
• Pääkaupunkiseudun opaskartta (kartta.hel.fi)
• Helsinki.fi

Pääkaupunkiseutu ja Helsingin seutu