Pääkaupunkiseutu
Tätä sivua ei ole 
Pääkaupunkiseutu on Suomessa sijaitseva noin miljoonan asukkaan kasvukeskus ja metropolialueen ydin, jonne muuttaa 8 000−10 000 uutta asukasta vuosittain.lähde? Pääkaupunkiseutu koostuu neljästä kunnasta, jotka ovat Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen. Joissakin yhteyksissä siihen lasketaan mukaan myös eteläisiä Keski-Uudenmaan kuntia ja Kirkkonummi, kuten myös Vihti. Pääkaupunkiseutu sijaitsee Suomen eteläosassa Suomenlahden rannalla. Alueen väkiluku oli noin 1 043 000 30. syyskuuta 2010, eli lähes joka viides suomalainen asuu pääkaupunkiseudulla.[1] Lisäksi pääkaupunkiseudun väestön odotetaan väestöennusteen mukaan kasvavan seuraavina vuosikymmeninä muuta maata nopeammin.[2]
Pääkaupunkiseudun synonyyminä käytetään joskus nimitystä Suur-Helsinki, mutta termi pääkaupunkiseutu koetaan neutraalimmaksi. Sitä paitsi Suur-Helsinki viittaa enemmän Helsingin seutuun, joka on pääkaupunkiseutua laajempi alue. Tässä on nähtävissä ero muihin Pohjoismaihin, esimerkiksi Ruotsissa käsitteellä Tukholma viitataan useiden kuntien yhdessä muodostamaan suurkaupunkialueeseen, joskus myös koko Tukholman lääniin.
Pääkaupunkiseutu on Suomen suurin kaupungistunut alue, ja se on talouden, kulttuurin ja tieteen osalta maan tärkein keskus. Kahdeksan Suomen kahdestakymmenestä yliopistosta ja useimmat suuryritysten pääkonttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, kuten myös Suomen päälentoasema, Helsinki-Vantaa.
Alueen yhteistyöelimet ovat joukkoliikennettä hoitava HSL sekä muun muassa jätehuoltoa ja vesihuoltoa hoitava HSY. On arvioitu, että pääkaupunkiseudun kasvu pysähtyy vuoden 2030 paikkeilla, jolloin alueella asuisi noin 1,2 miljoonaa asukasta.
Helsingin työssäkäyntialueella asuu 1 459 557 ihmistä (Tässä tapauksessa lasketaan kunnat, joiden työvoimasta vähintään 10 % työvoimasta käy töissä Helsingissä). Alueella asuu siis noin neljännes Suomen väestöstä, ja työpaikoista siellä sijaitsee noin 29 prosenttia.
Pääkaupunkiseutu on pinta-alaltaan 765 neliökilometriä, ja sen väestömäärä on noin miljoona. Seudun pinta-ala on vain 0,2 prosenttia koko maasta, mutta Suomen väestöstä seudulla asuu noin viidennes. Pääkaupunkiseutu on myös voimakas työpaikka-alue. Alueella sijaitsee noin 590 000 työpaikkaa. Seudulla on tiiviistä maankäytöstä huolimatta myös laajoja virkistys- ja luonnonalueita. Asutus on kuitenkin keskimäärin väljää jopa Pohjoismaiden mittakaavassa, mutta tiivistä Suomen oloissa. Toisaalta Pohjoismaiseen taajamamääritelmään perustuvan Helsingin taajama-alueen väkiluku vuonna 2000 oli 1 073 669 asukasta ja pinta-ala 640 km². Tämä tarkoittaa yhtenäistä kaupunkimaisesti asutettua aluetta, joka on vähintään 200 asukkaan keskittymä jossa rakennusten väli ei ylitä 200 metriä. Helsingin taajama-alue ulottuu yhtenäisenä yhdeksän kunnan alueelle ja sen väestötiheys on keskimäärin 1 749 asukasta neliökilometriä kohden. Taajaman muoto Helsingin ulkopuolella on kuitenkin varsin rikkonainen, esimerkiksi pääradan varressa se ulottuu kapeahkona nauhana aina Järvenpäähän asti.
Pääkaupunkiseudun palveluja on hajautettu aluekeskuksiin. Näitä aluekeskuksia on yhteensä yhdeksän: Helsingissä Itäkeskus ja Malmi, Vantaalla Tikkurila ja Myyrmäki, sekä Espoossa Tapiola, Leppävaara, Espoon keskus, Matinkylä ja Espoonlahti.
Pääkaupunkiseudun kunnat
| Kunta | Asukasluku | Pinta-ala (maata) |
|---|---|---|
| Helsinki | 591 306 | 214 km² |
| Espoo | 249 668 | 312 km² |
| Vantaa | 201 574 | 238 km² |
| Kauniainen | 8 554 | 6 km² |
| Pääkaupunkiseutu
yhteensä |
1 051 102 | 780 km² |
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Pääkaupunkiseudun vyöhykkeet
Pääkaupunkiseudulla on useita vyöhykkeitä:
- Taso 0: Helsingin niemi
- Taso 1: Pasilan taso (Helsinki ja Espoo)
- Taso 2: Kehä I (Tapiola, Leppävaara, Pitäjänmäki, Malmi, Itäkeskus), asuntovaltainen vyöhyke
- Taso 2B: Kehä II (Matinkylä, Kauniainen, Viherlaakso)
- Taso 3: Kehä III ja Marja-rata (Espoon keskus, Myyrmäki, Tikkurila), toimitilapainotteinen vyöhyke
- Taso 4: Kehä IV (Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuoli)
- Taso 5: Nurmijärvi–Hyrylä–Kerava–Klaukkala
[muokkaa] Helsingin seutu
Suurempaan Helsingin seutuun kuuluvat neljän pääkaupunkiseudun kaupungin lisäksi kehyskunnat, eli Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Syynä tähän on se, että ne ovat lähellä pääkaupunkiseutua, ja työssäkäynti sekä asiointi kuntarajojen yli on aktiivista. Näistä Keravalla ja Kirkkonummella on myös yhteistyösopimus pääkaupunkiseudun neljän kaupungin muodostaman YTV:n kanssa.
Helsingin seudulla on nykyään asukkaita 1 321 466. Vuoden 2030 ennuste on 1 525 000 asukasta. Vuonna 1975 asukkaita oli 904 670. Kehyskuntien osuus seudun asukkaista on noin 23 prosenttia. Vuosittainen asukasluvun kasvu on 1,3 prosenttia.
Helsingin seudun kasvu säteilee myös laajemmin kolmeen maakuntaan, jotka ovat Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Tällä alueella asuu kolmannes Suomen väestöstä.
Helsingin seudun kunnat
| Kunta | Asukasluku | Pinta-ala (maata) |
|---|---|---|
| Helsinki | 587 787 | 214 km² |
| Espoo | 246 905 | 312 km² |
| Vantaa | 199 678 | 238 km² |
| Hyvinkää | 45 510 | 323 km² |
| Nurmijärvi | 39 846 | 362 km² |
| Järvenpää | 38 633 | 38 km² |
| Tuusula | 37 076 | 220 km² |
| Kirkkonummi | 36 844 | 366 km² |
| Kerava | 34 133 | 31 km² |
| Vihti | 28 216 | 522 km² |
| Sipoo | 18 215 | 340 km² |
| Kauniainen | 8 623 | 6 km² |
| Helsingin seutu
yhteensä |
1 321 466 | 2 982 km² |
Helsingin seutukunnan kunnat
| Kunta | Asukasluku | Pinta-ala (maata) |
|---|---|---|
| Helsinki | 588 695 | 214 km² |
| Espoo | 247 971 | 312 km² |
| Vantaa | 200 093 | 238 km² |
| Hyvinkää | 45 497 | 323 km² |
| Nurmijärvi | 39 943 | 362 km² |
| Lohja | 39 751 | 349 km² |
| Järvenpää | 38 697 | 38 km² |
| Tuusula | 37 221 | 220 km² |
| Kirkkonummi | 36 925 | 366 km² |
| Kerava | 34 274 | 31 km² |
| Vihti | 28 306 | 522 km² |
| Mäntsälä | 19 983 | 581 km² |
| Sipoo | 18 255 | 340 km² |
| Karkkila | 9 216 | 242 km² |
| Kauniainen | 8 623 | 6 km² |
| Nummi-Pusula | 6 139 | 468 km² |
| Siuntio | 6 089 | 245 km² |
| Pornainen | 5 110 | 147 km² |
| Karjalohja | 1 495 | 121 km² |
| Helsingin seutukunta yhteensä | 1 412 283 | 5 135 km² |
| Porvoo | 48 778 | 655 km² |
| Laaja Helsingin seutu | 1 461 061 | 5 790 km² |
[muokkaa] Liikenne
Kaupunkiseutua palvelevat 8 suurta säteittäistä tieliikenneväylää (Länsiväylä, Turunväylä, Vihdintie, Hämeenlinnanväylä, Tuusulanväylä, Lahdenväylä, Porvoonväylä ja Itäväylä) sekä 3 kehätietä (Kehä I, Kehä II ja Kehä III), joista tosin Kehä II on nykyisellään vain poikittaisväylä. Näiden suurten liikenneväylien liikennemäärät ovat usein noin 50 000–100 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vilkkain tie on Kehä I Länsi-Pakilassa (113 000 ajoneuvoa vuorokaudessa).
Myös varsin laaja raideliikenneverkosto palvelee pääkaupunkiseutua. Säteittäisiä lähijunaratoja menee Karjaalle, Vantaankoskelle, Riihimäelle sekä Lahteen. Lisäksi Helsingissä joukkoliikennettä palvelee 17 aseman metroverkko, jota on tulevaisuudessa tarkoitus laajentaa sekä itään että länteen, ja myöhemmin myös pohjoiseen ja etelään. Helsingissä on myös raitiotieverkko, jolla pysäkkitiheys on suuri. Bussiliikenne on myös kattavaa.
Vuoden 2010 alusta lukien koko seudun liikenteen suunnittelusta vastaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL.
[muokkaa] Väestö
Pääkaupunkiseudun väkiluku oli 30. syyskuuta 2010 noin 1 043 000. Alueen väkiluvun kehittyminen vuodesta 1940:
Pääkaupunkiseudun väkiluvun kehitys viime vuosikymmeninä
| Vuosi | Asukasluku | Väkiluvun muutos |
|---|---|---|
| 1940 | 307 000 | - |
| 1950 | 408 000 | + 101 000 |
| 1960 | 543 000 | + 135 000 |
| 1970 | 693 000 | + 150 000 |
| 1980 | 755 000 | + 60 000 |
| 1990 | 822 000 | + 67 000 |
| 2000 | 949 000 | + 127 000 |
| 2010 | 1 036 000 | + 87 000 |
[muokkaa] Tulevaisuus
Tulevaisuudessa Helsingin seutua on tarkoitus laajentaa rautatieväylien avulla. Tällä halutaan vähentää tieliikenteen ympäristöhaittoja, lievittää ruuhkia ja estää kaupunkirakenteen hajoaminen. Olemassa olevia väyliä ovat lähiliikenneradat Riihimäelle ja Karjaalle sekä Lahden oikorata.
Vuonna 2014 valmistuva Kehärata yhdistää Vantaankosken radan päärataan. Kehärata on suunniteltu kulkemaan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Tämän lisäksi Helsinki suunnittelee metron jatkamista Espooseen ja Sipooseen. Vantaalla on myös suunniteltu asuinalueita kehäradan varteen.
Pidemmän tähtäimen suunnitelmia ovat Elsa-rata Nummelaan ja Lohjalle sekä rata Klaukkalaan. Pitkällä aikavälillä tutkitaan raideliikenteen mahdollisuuksia Porvoon suuntaan. Suunnitelmana on lähiliikenneradan rakentaminen Porvooseen joko Keravalta tai Helsingin Tapanilasta.
[muokkaa] Helsingin työssäkäyntialue
Työssäkäynti pääkaupunkiseudulla on mittavaa pääradan varren kunnista (Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien nopeuden ja tiheän tarjonnan ansiosta.
Kunnat, joiden työvoimasta yli 35 prosenttia käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovat Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Pornainen, Mäntsälä, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti.
Kunnat, joiden työvoimasta 10–35 prosenttia käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovat Askola, Hausjärvi, Hyvinkää, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Loppi, Nummi-Pusula, Pernaja, Porvoo, Pukkila ja Riihimäki.
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Tilastokeskus: Väestön ennakkotilasto elokuu 2009. Tilastokeskus. Viitattu 30.9.2009.
- ↑ Tilastokeskus: Väestöennuste 2009–2060 30.9.2009. Tilastokeskus. Viitattu 30.9.2009. Vuosina 2010 - 2040 väestön keskimääräinen kasvu on ennusteen mukaan pääkaupunkiseudulla +0,64 % vuodessa ja muualla maassa +0,29 % vuodessa.
| Pääkaupunkiseutu |
| Espoo | Helsinki | Kauniainen | Vantaa |
| Helsingin seutu |
| Hyvinkää | Järvenpää | Kerava | Kirkkonummi | Nurmijärvi | Sipoo | Tuusula | Vihti |
