Itis (kauppakeskus)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Itis
Itis uusi logo.jpg
Sijainti Itäkeskus, Helsinki
Avattu 1984
Arkkitehti Erkki Kairamo (1984)
Juhani Pallasmaa (1989–1991)
ja muita
Omistaja Wereldhave N.V
Liikkeiden määrä yli 150[1]
Kerrospinta-ala 114 485 m²
Kävijämäärä 17,9 milj. (2012)[2]
Vuosimyynti 400,6 milj. euroa[2]
Parkkipaikkoja 3 000[2]
Kerrosten määrä 5
Kotisivu itis.fi

Itis (entiseltä nimeltään Itäkeskus) on kauppakeskus, joka sijaitsee Itä-Helsingissä Vartiokylän kaupunginosan Itäkeskuksen osa-alueella Kehä I:n ja Itäväylän risteyksessä. Kauppakeskusta rajaavat Kehä I:n lisäksi Itäkatu ja Turunlinnantie. Itiksen vuokrattava pinta-ala (Gross Leasable Area, GLA) on 115 300 neliömetriä[3] ja kokonaispinta-ala noin 200 000 neliömetriä. Myymälöitä ja ravintoloita on yhteensä lähes 300, joissa työskentelee yli 2 000 henkilöä, pysäköintipaikkoja on noin 3 000.

Kauppakeskuksen nimi oli alun perin kaupunginosan mukaan Itäkeskus, maaliskuussa 2012 se muutettiin muotoon Itis.[4][5] Aikaisemminkin Itis oli käytössä epävirallisena lempinimenä. Kauppakeskus on määrä uusia kokonaisvaltaisesti vuoden 2014 loppuun mennessä.[6]

Metrolla pääsee suoraan kauppakeskuksen sisäänkäyntiin Helsingin keskustasta päin tultaessa. Vuosaaresta ja Mellunmäestä tultaessa kuljetaan Tallinnanaukion kautta. Suurimpia Itiksen liikkeistä ovat Stockmann, Anttila ja S-Market. Itiksessä on niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin muotikauppoja. Erilaisia ravintoloita ja kahviloita Itiksessä on noin 30.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itiksen vanhimman osan julkisivua Tallinnanaukiolle.
Vuonna 1992 valmistuneen osan julkisivua Itäväylälle.
Hansasilta johtaa Itiksestä Itäväylän yli kauppakeskus City-Jättiin. Sillan takana Itiksen vanhimman osan julkisivua.

Itiksen ensimmäinen vaihe valmistui syksyllä 1984 aluetta palvelleen ostoskeskus Puhoksen läheisyyteen ja sen suunnitteli arkkitehti Erkki Kairamo (Gullichsen, Kairamo, Vormala Arkkitehdit Ky) ja rakensi Haka. Julkisivussa ei pyritty tuomaan esiin kulttuurillisia eikä historiallisia viitteitä, vaan sen vallitseva kuva syntyi mainosten ja liikkeiden tunnusten avulla. Nykyisin Pasaasiksi nimetty osa oli pinta-alaltaan 22 000 neliömetriä ja siinä oli 41 liikettä, kuten Anttila, Maxi, Pukeva ja Seppälä. Pian avajaisten jälkeen alettiin suunnitella laajennusta, joka valmistui vanhan osan uudistuksen kanssa viiden arkkitehtitoimiston (muun muassa Juhani Pallasmaan[7]) suunnittelemana 1992. Laajennuksen myötä kauppakeskuksen pinta-ala moninkertaistui 85 000 neliömetriin, uusiksi vuokralaisiksi tulivat muun muassa Stockmannin ja Sokoksen tavaratalot ja liikkeiden kokonaismäärä kasvoi kahteensataan, jolloin Itiksestä tuli Pohjoismaiden suurin kauppakeskus.[3] Kauppakeskuksen Kehä I:n puoleiseen päätyyn alettiin suunnitella uutta laajennusta 1990-luvun lopussa. Piazzaksi nimetty laajennusosa avattiin syyskuussa 2001, jolloin kauppakeskus saavutti nykyiset mittansa.

Sekä Itiksen myynti että kävijämäärä ovat olleet laskussa. Vuonna 2010 sen myynti oli noin 451 miljoonaa euroa[3] ja vuonna 2012 400,6 miljoonaa euroa.[2] Vuonna 2011 kävijöitä oli 18,7 miljoonaa[8] ja vuonna 2012 17,9 miljoonaa.[2]

Kauppakeskus Itiksen ja sen lähiympäristön suunnittelijat on palkittu kahdesti Teräsrakenneyhdistyksen myöntämällä Vuoden teräsrakenne -palkinnolla. Vuonna 1984 palkinnon sai kauppakeskuksen ensimmäisestä vaiheesta arkkitehti Erkki Kairamo ja vuonna 1986 Itäväylän ylittävästä katetusta Hansasillasta arkkitehdit Sakari Aartelo ja Esa Piironen.[9]

Omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itiksen laajennusvaihetta rahoitti 1980-luvun lopussa Säästöpankkien Keskus-Osakepankki (SKOP). Sen jouduttua Suomen Pankin haltuun syksyllä 1991 sen kiinteistöomistukset siirrettiin Suomen Pankin perustamalle Sponda Oy:lle. Tammikuussa 2002 Sponda myi Kauppakeskus Itiksen hollantilaiselle kiinteistösijoitusyhtiölle Wereldhave N.V:lle 317 milj. eurolla.[10] Vuonna 2012 Wereldhave Finland omisti Itiksestä 85 %, Kesko 15 % ja Helsingin kaupunki yhden prosentin.[2]

Hansasillan omistaa Helsingin kaupunki ja Itiksen viereisen K-Citymarketin kiinteistökokonaisuuden Itäväylän toisella puolella Kesko.

Itiksen Stockmann[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stockmann-tavaratalo on toiminut kauppakeskus Itiksessä vuodesta 1992 alkaen. Kauppakeskuksen uudistushankkeen myötä Stockmann Itis avasi uudistuneen tavaratalonsa kauppakeskuksen itäpäätyyn 4. marraskuuta 2013. Itiksen uudella Stockmannilla on kolmessa kerroksessa yhteensä 12 000 neliömetrin myyntipinta-ala.

Tavaratalon keskiön muodostaa 26 metriä korkea valopiha, johon tulvii valoa suurten ja runsaslukuisten kattoikkunoiden kautta. Stockmannille tunnusomainen ”Stockan kello” on sijoitettu tavaratalon valopihan päätyyn.

Alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itiksen itäpuolelle, Kehä I:n vastakkaiselle puolelle on rakennettu muun muassa HOK-Elannon hypermarketti (Prisma) sekä asuntoja noin 400 asukkaalle. Laajennuksen asemakaavamuutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 27. syyskuuta 2006. Prisma avattiin maaliskuussa 2009. Prisma ei ole osa Itistä, kuten ei myöskään Kauppakartanonkadulla sijaitseva K-citymarket.

Sisäkuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Itis - Info itis.fi. Viitattu 16.10.2013.
  2. a b c d e f Kauppakeskukset 2012 (pdf) (s. 50) 12.2.2013. Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Viitattu 16.10.2013.
  3. a b c Lättilä, Hannu: Wereldhave myy kiinteistönsä Yhdysvalloissa ja keskittyy Länsi-Eurooppaan. Rakennuslehti, 7.2.2012. Suomen Rakennuslehti. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.1.2013.
  4. Salo, Irmeli: Tadaa! Itäkeskus on nyt Itis 8.3.2012. Markkinointi & Mainonta. Viitattu 16.10.2013.
  5. Helsingin sanomat 8.3.2012, s. A11
  6. Kauppakeskus Itäkeskus uudistuu täydellisesti – nimeä myöten 8.3.2012. Zeeland. Viitattu 16.10.2013.
  7. Arkkitehti Juhani Pallasmaa Orisin arkkitehtuuripäivillä 2013 18.10.2013. Suomen ulkoasiainministeriö & Suomen suurlähetystö Zagrebissa. Viitattu 19.1.2014.
  8. Itiksen kävijämäärä lähtenyt selvään laskuun 30.7.2012. HS.fi. Viitattu 30.7.2012.
  9. Teräsrakennepalkinnot 1980-2011 (pdf) Teräsrakenneyhdistys. Viitattu 5.1.2013.
  10. Sponda myi Itäkeskuksen hollantilaisyhtiölle. Rakennuslehti, 24.1.2002. Suomen Rakennuslehti. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.1.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Itis (kauppakeskus).

Koordinaatit: 60.211389°N, 25.081944°E