Vuosaari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunginosaa. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Vuosaari
Nordsjö
Kaupungin kartta, jossa Vuosaari korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Vuosaari korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Itäinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 54 (peruspiiri 704)
Pinta-ala 15,38 [1] km²
Väkiluku 36 691 (1,1,2013) 
Väestötiheys 2327 as./km²
Osa-alueet Meri-Rastila, Rastila, Keski-Vuosaari, Mustavuori, Niinisaari, Nordsjön kartano, Aurinkolahti, Kallahti
Postinumerot 00960, 00980, 00990
Lähialueet Marjaniemi, Puotila, Vartioharju, Mellunmäki, Vantaa
Aurinkolahden uimaranta.

Vuosaari (ruots. Nordsjö) on meren rannalla sijaitseva Helsingin 54. kaupunginosa Itä-Helsingissä. Se on pinta-alaltaan (15,38 km²) Helsingin suurin kaupunginosa. Vuosaaressa sijaitsevat laajat Uutelan, Meri-Rastilan, Kallahdenniemen ja Mustavuoren ulkoilualueet. Se liitettiin Helsinkiin 1966 Helsingin maalaiskunnasta, jolloin Helsingin maalaiskunta menetti lähes koko rannikkonsa.

Vuosaaressa oli vuoden 2011 alussa asukkaita lähes 36 000.[2] Työpaikkoja alueella on asukaslukuun nähden vähän, vain noin 5000 (31.12.2010: 5 193)[3] , minkä takia päivittäinen työmatkaliikenne alueelta on suurta. Vuosaaren työssäkäyvistä 10 % työskentelee Vuosaaren peruspiirin alueella.[4]. 30.11.2008 avatun Vuosaaren sataman myötä työpaikkojen määrän arvioitiin nousseen noin 4000:lla [5]. Vuosaaren asukkaista suomenkielisiä on 81 %, ruotsinkielisiä 5,2 % ja muunkielisiä 13,8 %. Väestö on hieman nuorempaa kuin kaupungissa keskimäärin; alle 16-vuotiaita on 20,1 % asukkaista. Vuokra-asuntojen osuus Vuosaaressa on 43,1 % eli hieman pienempi kuin koko kaupungissa (45,0 %).[1]

Vuosaaren kaupunginosa ja peruspiiri jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin, joista viidellä ensiksi mainitulla on merkittävästi asutusta: Keski-Vuosaari, Kallahti, Meri-Rastila, Rastila, Aurinkolahti, Uutela, Niinisaari, Nordsjön kartano ja Mustavuori.

Luonnehdinta alueesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosaari on kasvanut isoksi, ja kaupunkisuunnitteluvirasto pitää sitä kasvun painopistealueena.[6] Vuosaaren keskustassa on kauppakeskus Columbus ja vuonna 1998 valmistunut metroasema. Vuotalo, urheilutalo (jossa uimahalli) ja lukio ovat Columbuksen välittömässä läheisyydessä. Kauppakeskuksen vieressä on Cirrus, 26-kerroksinen asuinkerrostalo, korkeus 92 metriä.

Vuosaaren osa-alueista Rastila on pääasiassa pientaloaluetta, ja siellä sijaitsee Rastilan kartanon päärakennuksen ympärillä myös Rastilan leirintäalue. Keski-Vuosaari on tyypillinen 1960-luvulla rakennettu lähiö ja Meri-Rastila 1990-luvulla rakennettu moderni asuntoalue. Uutela ja Mustavuori ovat laajoja viheralueita kuten myös Kallahden niemi ja Meri-Rastilan alueella sijaitseva Ramsinniemi, joissa on myös vanhoja huviloita.

Vuosina 1991–2000 rakennettu Kallahti on tiivis ja moderni asuinalue. Talot ovat suhteellisen matalia, mikä tuo väljyyttä. Puuton Mustankivenpuisto on Kallahden keskuspiste, ihmisen muovaama ympäristötaideteos, lähempänä golfkenttää kuin luonnontilaista puistoa. Puiston pohjoispäässä rakennusten fasadit ovat kaarevia.

Kallahden lounaisnurkassa on pieni merenrantapuisto, Ullaksenpuisto, jonka itäpäässä on venesatama. Venesataman jälkeen alkaa rantakatu, "Itä-Helsingin Riviera". Rantakadun Kallahden puoleinen osa eli Hiekkajaalanranta tekee loivan mutkan. Kallahden rantatalot ovat tässä mutkassa ja Hiekkalaiturintien eteläpäässä, jossa sisämaahan työntyy pieni kanava. Iiluodontie ja Lillkalvikinpuiston länsireuna toimivat Kallahden ja Aurinkolahden rajana.

Aurinkolahti on uudempi alue, rakennettu vuosina 2000–2008 asunnoiksi. Asukkaiden keskitulo on huomattavasti korkeampi kuin muualla Vuosaaressa, samaa luokkaa kuin Töölössä ja Lauttasaaressa.[7] Asemakaava on selkeä. Alueen keskellä on kolme pientä puistoa ja pientaloja kerrostalokortteleiden sisällä. Alueella sijaitsi aiemmin myös Pauligin tehdas, mutta se muutti Vuosaaren satamaan vuonna 2009. Tehdas on nyt (2012) purettu ja sen paikalle rakennetaan kerrostaloja.

Keskuspiste on Aurinkolahdenaukio, jonka itäpuolella on pitkä hiekkaranta. Alue päättyy venesatamaan, jonka päästä työntyy sisämaahan kahdella putouksella varustettu pitkä kanava. Kanavan pohjoispäässä on puoliympyränmuotoinen amfiteatterimainen talo.

Vuosaaren itäosassa sijaitsee Helsingin rahtilaivasatama, Vuosaaren satama, joka otettiin käyttöön vuonna 2008.

Vesiliikennekaudella 2012 Vuosaaresta on aloitettu risteilyliikenne keskustan suuntaan. Kesäsesonkina Hiekkalaiturintien päässä olevalta laiturilta risteillään Hakaniemeen kaksi kertaa päivässä puisella risteilijällä, M/S Okeanoksella. Reitti kulkee Satamasaaren, Iiluodon, Vartiosaaren, Laajasalon ja Herttoniemen kautta Hakaniemenrantaan. Risteilyliikennettä hoitaa Suoman Saaristokuljetus.

Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen alkuperäinen ruotsinkielinen nimi oli Norsö, mikä voidaan kääntää nuoransaareksi - tai Vuosaareksi. Nimessä esiintyvä sana nor (genetiivissä nors) tarkoittaa varsinaisesti nuoraa, mutta tässä yhteydessä se on maastotermi, joka tarkoittaa pitkää ja kapeaa, virtaavaa salmea. Vielä 1500-luvulla Vuosaari olikin suuri saari, jonka tällainen salmi erotti manteresta. Salmen keskiosa oli kuitenkin niin matala, että sen keskiosa on myöhemmin maankohoamisen vuoksi muuttunut kuivaksi maaksi ja Vuosaari samalla niemimaaksi. Nykyiset Vartiokylänlahti ja Porvarinlahti ovat jäännöksiä entisestä salmesta. Aikojen kuluessa myös paikannimi vääntyi nykyiseen muotoonsa Nordsjö, ikään kuin se tarkoittaisi pohjoista merta. 1900-luvun alkupuolella alueesta käytettiinkin kartoissa joskus myös suomennettua nimeä Pohjoismerenmaa. Vuonna 1957 vahvistettu suomenkielinen nimi Vuosaari perustuu kuitenkin nimen alkuperäiseen merkitykseen.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmin Sipooseen kuulunut Vuosaaren kylä on Helsingin pitäjän vanhoja, jo keskiajalla asutuksensa saaneita rannikkokyliä. Alueen lukuisista tiloista muodostuivat Vuosaaren ja Rastilan kartanot.

Kallahdenniemi ja Ramsinniemi saivat huvila-asutuksensa 1900-luvun alussa. Vuosaari oli kuitenkin maatalousvaltaista ruotsinkielistä aluetta aina 1930-luvulle asti, jolloin Saseka Oy aloitti tehdastuotantonsa nykyisen Kallahden asuinalueen tienoilla; Saseka valmisti kalkkihiekkatiiliä ja kevytbetonia.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjän armeija rakensi myös Vuosaareen maalinnoitteiden ketjun, josta on nähtävänä edelleen tykkiteitä nykyisen sataman tienoilla sekä vahva betoninen rannikkotykkipatteri Skatanniemellä Uutelassa.

Jatkosodassa kevään 1944 Helsingin suurpommitusten aikana Vuosaarella oli tärkeä rooli Helsingin ilmapuolustuksessa. Neuvostoliiton ilmavoimien tarkoitus oli pommittaa Helsingin keskusta-alueita, jotka olivat kuitenkin täysin pimennettyjä, ja vahvalla ilmatorjuntatykistöllä suojattuja. Sitä vastoin sytytettiin mm. Vuosaaressa kokkoja lavastamaan palavaa kaupunkia, millä saatiin suurin osa lentäjistä pudottamaan pomminsa väärään kohteeseen. Pommituksia suoritettiin kolmena yönä, ja lopputuloksena vain 4 % pommeista tiputettiin tarkoitetulle alueelle.

1960-luvun puolivälissä alkaneen rakennusvaiheen tuloksena syntyi Keski-Vuosaaren kerros- ja rivitalovaltainen asuinalue. Rakentamisen ideointi ja toteutus tapahtui paljolti Martti Ilveskorven perustaman Auntosäästäjät ry:n toimesta. Hieman myöhemmin muodostui myös Rastilan pientaloalue. Vuosaaren silta valmistui 1966, jolloin Vuosaari myös liitettiin Helsingin kaupunkiin.

Suomen korkein asuinrakennus Cirrus sijaitsee Vuosaaressa.

Vuosaaren asukasluku on kasvanut nopeasti 1990-luvun alusta lähtien uuden rakennusvaiheen tuloksena. Etelä-Vuosaareen ovat syntyneet Kallahden, Meri-Rastilan ja Aurinkolahden alueet. Helsingin metron laajennos Vuosaareen avattiin matkustajakäyttöön 31. elokuuta 1998. Avajaisjuhlallisuuksiin osallistui muun muassa presidentti Martti Ahtisaari puolisoineen. 1. tammikuuta 2006 Vuosaaressa oli asukkaita 34 000, ja on arvioitu että 2010 asukasluku tulee olemaan noin 40 000. Kauppakeskus Columbuksen eteläpuolelle on valmistunut Suomen korkein asuintalo, Vuosaaren tornitalo. Vuosaaren satama otettiin käyttöön vuonna 2008.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosaaren urheiluelämä keskittyy varsin pitkälle Vuosaaren Viikingit -urheiluseuran ympärille. Emäseurasta irtaantunut jalkapallo-osasto, FC Viikingit, nousi Veikkausliigaan kaudeksi 2007. Se kuitenkin putosi Ykköseen kaudeksi 2008. FC Viikingit pelaa kotiottelunsa Vuosaaren Urheilukentällä, joka tunnettaan kansan suussa yleensä joko "Hettarina" tai "Monttuna" sijaintinsa (Heteniityntien päässä) ja muotonsa vuoksi. FC Viikingit on lisäksi vireä junioriseura ja sen riveissä kirmaa n. 750 pelaajaa 40 eri joukkueen riveissä.

Vuosaaren toinen suosittu urheilulaji on salibandy kaupunginosan ykkösjoukkueen ollessa SSV (vaikka se pelaakin kotiottelunsa Pasilassa).

Vuosaaren keskustassa sijaitseva Vuosaaren urheilutalo uimahalleineen ja kuntosaleineen on suosittu liikuntapaikka. Valmistuneen uudistuksen myötä kävijämäärän lasketaan nousevan yli 750 000 vuodessa.[9] Nordsjön kartanon viereen on rakenteilla Vuosaaren liikuntapuisto, joka parantaa oleellisesti vuosaarelaisten liikunta- ja harjoittelumahdollisuuksia valmistuessaan.

Tunnettuja vuosaarelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Helsinki alueittain 2008 (Vuosaaren peruspiiri PDF:n sivuilla 188-191) Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 21.2.2010.
  2. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä aluesarjat ei löytynyt
  3. Helsingin seudun aluesarjat Helsingin seudun aluesarjat tilastokanta ja Tilastokeskus. Viitattu 5.3.2014.
  4. Helsingin työpaikat ja työlliset ammattiryhmittä vuoden 2010 lopussa Tilastoja 42. Helsingin kaupunki, tietokeskus. Viitattu 5.3.2014.
  5. Vuosaaren satamahanke: usein kysyttyä
  6. [1]
  7. [2]
  8. Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, 1970
  9. Vuosaaren Urheilutalon laajennus alkaa kesällä 2009 Yrityskuvalehti. Viitattu 4.1.2010.
  10. 7päivää 21/2006 sivu 7

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosaari-aiheisia WWW-sivuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vuosaari.

Koordinaatit: 60°12′32″N, 25°08′35″E