Vuosaari

Wikipedia

Vuosaari
Nordsjö

Helsingin alueellinen jako
Kaupunginosa nro	54 (peruspiiri 704)
Suurpiiri	Itäinen suurpiiri
Pinta-ala	15,38 km²
Väestö
- Väkiluku	34905 (1.1.2008)
- Väestötiheys	2178/km²
Postinumerot	00960, 00980, 00990
Osa-alueet	Meri-Rastila, Rastila, Keski-Vuosaari, Mustavuori, Niinisaari, Nordsjön kartano, Aurinkolahti, Kallahti
Lähialueet	Marjaniemi, Puotila, Vartioharju, Mellunmäki, Vantaa, Sipoo

Vuosaari (ruots. Nordsjö, stadin slangiksi Vuokki) on meren rannalla sijaitseva Helsingin 54. kaupunginosa Itä-Helsingissä. Se liitettiin Helsinkiin 1966 Helsingin maalaiskunnasta ja on pinta-alaltaan (15,38 km²) Helsingin suurin kaupunginosa. Vuosaaressa sijaitsevat laajat Uutelan, Meri-Rastilan, Kallahdenniemen ja Mustavuoren ulkoilualueet.

Vuosaaressa on asukkaita 34 905 (1.1.2008).^[1] Työpaikkoja alueella on asukaslukuun nähden vähän, vain noin 4000 (31.12.2005: 3773)^[1], minkä takia päivittäinen työmatkaliikenne alueelta on suurta. 30.11.2008 avatun Vuosaaren sataman myötä työpaikkojen määrä nousi noin 8000. [2]

Sisällysluettelo 1 Luonnehdinta alueesta 2 Historia 3 Vuosaari osa-alueittain 4 Urheilu 5 Tunnettuja vuosaarelaisia 6 Lähteet 7 Aiheesta muualla 7.1 Vuosaari-aiheisia WWW-sivuja

[muokkaa] Luonnehdinta alueesta

Vuosaari on kasvanut isoksi, ja kaupunkisuunnitteluvirasto pitää sitä kasvun painopistealueena. ^[2] Vuosaaren keskustassa on kauppakeskus Columbus ja vuonna 1998 valmistunut metroasema. Vuotalo, uimahalli ja lukio ovat Columbuksen välittömässä läheisyydessä. Kauppakeskuksessa on ravintola on Fregatti, jonka terassi on Vuosaaren Cirruksen vieressä. Cirrus on 26-kerroksinen asuinkerrostalo, korkeus 92 metriä.

Vuosina 1991–2000 rakennettu Kallahti on tiivis ja moderni asuinalue. Talot ovat suhteellisen matalia, mikä tuo väljyyttä. Kallahti on rakennettu inhimilliseen mittakaavaan, on ehkä haettu keskiaikaista pikkukaupunkitunnelmaa. Puuton Mustankivenpuisto on Kallahden keskuspiste, ihmisen muovaama ympäristötaideteos, lähempänä golfkenttää kuin luonnontilaista puistoa. Puiston pohjoispäässä rakennusten fasadit ovat kaarevia. Kokonaisuutena puisto on ainutlaatuinen kaupunkitila.

Kallahden lounaisnurkassa on pieni merenrantapuisto, Ullaksenpuisto, jonka itäpäässä on venesatama. Venesataman jälkeen alkaa rantakatu, "Itä-Helsingin Riviera". Rantakadun Kallahden puoleinen osa eli Hiekkajaalanranta tekee loivan mutkan. Kallahden rantatalot ovat tässä mutkassa ja Hiekkalaiturintien eteläpäässä, jossa sisämaahan työntyy pieni kanava. Iiluodontie ja Lillkalvikinpuiston länsireuna toimivat Kallahden ja Aurinkolahden rajana.

Aurinkolahti on uudempi alue, rakennettu vuosina 2000–2008 kovan rahan asunnoiksi. Asukkaiden keskitulo on huomattavasti korkeampi kuin muualla Vuosaaressa, samaa luokkaa kuin Töölössä ja Lauttasaaressa. [ http://www.aluesarjat.fi/] Asemakaava on selkeä. Alueen keskellä on kolme pientä puistoa, Pauligin tehdas ja pientaloja kerrostalokortteleiden sisällä.

Keskuspiste on Aurinkolahdenaukio, jonka itäpuolella on pitkä hiekkaranta. Alue päättyy venesatamaan, jonka päästä työntyy sisämaahan kahdella putouksella varustettu pitkä kanava. Kanavan pohjoispäässä on puoliympyränmuotoinen amfiteatterimainen talo.

Vuosaaren itäosassa sijaitsee Helsingin rahtilaivasatama, Vuosaaren satama, joka otettiin käyttöön vuonna 2008.

[muokkaa] Historia

Aiemmin Sipooseen kuulunut Vuosaaren kylä on Helsingin pitäjän vanhoja, jo keskiajalla asutuksensa saaneita rannikkokyliä. Alueen alkuperäinen ruotsinkielinen nimi oli Norsö, mikä voidaan kääntää nuoransaareksi - tai Vuosaareksi. Nimessä esiintyvä sana nor (genetiivissä nors) tarkoittaa varsinaisesti nuoraa, mutta tässä yhteydessä se on maastotermi, joka tarkoittaa pitkää ja kapeaa, virtaavaa salmea. Vielä 1500-luvulla Vuosaari olikin suuri saari, jonka tällainen salmi erotti manteresta. Salmen keskiosa oli kuitenkin niin matala, että sen keskiosa on myöhemmin maankohoamisen vuoksi muuttunut kuivaksi maaksi ja Vuosaari samalla niemimaaksi. Nykyiset Vartiokylänlahti ja Porvarinlahti ovat jäännöksiä entisestä salmesta. Aikojen kuluessa myös paikannimi vääntyi nykyiseen muotoonsa Nordsjö, ikään kuin se tarkoittaisi pohjoista merta. 1900-luvun alkupuolella alueesta käytettiinkin kartoissa joskus myös suomennettua nimeä Pohjoismerenmaa. Vuonna 1957 vahvistettu suomenkielinen nimi Vuosaari perustuu kuitenkin nimen alkuperäiseen merkitykseen. ^[3]

Alueen lukuisista tiloista muodostuivat Vuosaaren ja Rastilan kartanot. Kallahdenniemi ja Ramsinniemi saivat huvila-asutuksensa 1900-luvun alussa. Vuosaari oli kuitenkin maatalousvaltaista ruotsinkielistä aluetta aina 1930-luvulle asti, jolloin Saseka Oy aloitti tehdastuotantonsa nykyisen Kallahden asuinalueen tienoilla. 1960-luvun puolivälissä alkaneen rakennusvaiheen tuloksena syntyi Keski-Vuosaaren kerros- ja rivitalovaltainen asuinalue. Rakentamisen ideointi ja toteutus tapahtui paljolti Asuntosäästäjät ry:n toimesta. Hieman myöhemmin muodostui myös Rastilan pientaloalue. Vuosaaren silta valmistui 1966, jolloin Vuosaari myös liitettiin Helsingin kaupunkiin.

Jatkosodassa kevään 1944 aikana Vuosaarella oli tärkeä rooli Helsingin ilmapuolustuksessa. Neuvostoliiton ilmavoimien pommittaessa Helsinkiä sytytettiin Vuosaaressa kokkoja lavastamaan palavaa kaupunkia, millä saatiin osa lentäjistä pudottamaan pomminsa väärään kohteeseen.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjän armeija rakensi myös Vuosaareen maalinnoitteiden ketjun, josta on nähtävänä edelleen tykkiteitä nykyisen sataman tienoilla sekä vahva betoninen rannikkotykkipatteri Skatanniemellä Uutelassa.

Vuosaaren asukasluku on kasvanut nopeasti 1990-luvun alusta lähtien uuden rakennusvaiheen tuloksena. Etelä-Vuosaareen ovat syntyneet Kallahden, Meri-Rastilan ja Aurinkolahden alueet. Helsingin metron laajennos Vuosaareen avatttiin matkustajakäyttöön 31. elokuuta 1998. Avajaisjuhlallisuuksiin osallistui muun muassa presidentti Martti Ahtisaari puolisoineen. 1. tammikuuta 2006 Vuosaaressa oli asukkaita 34 000, ja on arvioitu että 2010 asukasluku tulee olemaan noin 40 000. Kauppakeskus Columbuksen eteläpuolelle on valmistunut Suomen korkein asuintalo, Vuosaaren tornitalo. Vuosaaren satama otettiin käyttöön vuonna 2008.

[muokkaa] Vuosaari osa-alueittain

Vuosaaren kaupunginosa ja peruspiiri jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin, joista kuudella ensiksi mainitulla on merkittävästi asutusta: Keski-Vuosaari, Kallahti, Meri-Rastila, Rastila, Aurinkolahti, Uutela, Niinisaari, Nordsjön kartano ja Mustavuori.

[muokkaa] Urheilu

Vuosaaren urheiluelämä keskittyy varsin pitkälle Vuosaaren Viikingit -urheiluseuran ympärille. Emäseurasta irtaantunut jalkapallo-osasto, FC Viikingit, nousi Veikkausliigaan kaudeksi 2007. Se kuitenkin putosi Ykköseen kaudeksi 2008. FC Viikingit pelaa kotiottelunsa Vuosaaren Urheilukentällä, joka tunnettaan kansan suussa yleensä joko "Hettarina" tai "Monttuna" sijaintinsa (Heteniityntien päässä) ja muotonsa vuoksi . FC Viikingit on lisäksi vireä junioriseura ja sen riveissä kirmaa n. 750 pelaajaa 40 eri joukkueen riveissä.

Vuosaaren toinen suosittu urheilulaji on salibandy kaupunginosan ykkösjoukkueen ollessa SSV (vaikka se pelaakin kotiottelunsa Pasilassa).

Nordsjön kartanon viereen on rakenteilla Vuosaaren Liikuntapuisto, joka parantaa oleellisesti vuosaarelaisten liikunta- ja harjoittelumahdollisuuksia valmistuessaan.

[muokkaa] Tunnettuja vuosaarelaisia

• Alexi Laiho, muusikko
• Hannu Salama, kirjailija
• Heikki Hietamies, tv-toimittaja ja kirjailija
• Laila Hirvisaari, kirjailija (asui Vuosaaressa 1974-1985)
• Keijo Liinamaa, pääministeri ja valtakunnansovittelija
• Jorma Reini, valtakunnansovittelija
• Niilo Hämäläinen, SAK:n puheenjohtaja
• Aulikki Oksanen, runoilija
• Tomi Putaansuu, mr. Lordi, vuoden 2006 Eurovision laulukilpailun voittaja (Syntyisin Rovaniemeltä) ^[4]
• Andy McCoy, muusikko
• Luís Fernando, brasilialainen jalkapalloilija, FC Viikinkien maalivahti
• Sari Multala, purjehtija
• Teemu Rantanen, purjehtija (Maailmanmestari 2008, E-jollat)
• Teuvo Loman, vaatesuunnittelija, kampaaja, malli, laulaja ja trendisuunnittelija
• Mikko Rasila, näyttelijä
• Valeri Krykov, entinen huippujääkiekkoilija
• Liina Lång, kuvataiteilija ja karjanhoitaja (Miina Äkkijyrkkä)
• Aku Louhimies, ohjaaja
• Laura Malmivaara, näyttelijä
• Jussi Chydenius, muusikko
• Mikael Järvi, salibandy-maajoukkueen kapteeni

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Helsinki alueittain (2005). Vuosaaren peruspiiri. (pdf)
• Helsinki alueittain (2006) (pdf)

[muokkaa] Vuosaari-aiheisia WWW-sivuja

• Vuosaari.fi-sivut
• Vuosaari-lehti
• http://www.vuonet.fi/
• http://www.eerohilden.blogspot.com/
• http://www.vuosaari.net/
• http://vuosaari.blogspot.com
• http://www.vuosaari.info
• http://www.vuolu.edu.hel.fi/

Vuosaaren keskustan uusia kerrostaloja	Rantakallioita Uutelan luonnonpuistossa kesäkuussa 2004	Metrojuna Vartiokylänlahden ylittävällä Vuosaaren metrosillalla.	Vuosaaren metroasema
Aurinkolahtea ja Kallahtea Cirrus-tornista kuvattuna	Kuva revontulista Vuosaaressa vuonna 2003

Koordinaatit: 60°12′32″N, 25°08′35″E