Kivihaka
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | 29.2 | ||
| Suurpiiri | Läntinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 0,43[1] km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 811 (1.1.2006)[1] | ||
| - Väestötiheys | 1 886/km² | ||
| Postinumerot | 00310 | ||
| Osa-alueet | on itse Haagan osa-alue | ||
| Lähialueet | Etelä-Haaga Pohjois-Haaga Länsi-Pasila Pohjois-Pasila Ruskeasuo Keskuspuisto |
||
Kivihaka (ruots. Stenhagen) on Helsingin Haagan kaupunginosaan ja peruspiiriin kuuluva pieni osa-alue keskuspuiston länsipuolella.[1] Sen erottaa Ruskeasuosta etelässä Hakamäentie ja Etelä-Haagasta lännessä Hämeenlinnanväylä.
Kivihaan rakennuskanta on pääosin 1960-luvulta, koostuen maaston muotoja noudattavista pitkistä ja usein taitteisista kerrostaloista. Alueen suurin ja samalla ainoa julkinen rakennus on Suomen Punaisen Ristin Veripalveluasema. Kaupunginosassa on yksi liikerakennus.[2] Sen edustalla on Kivihaan kaupparakennuksen aukio.[3]
Kivihaan väkiluku oli 811 vuoden 2008 alussa.[1] Väestöennuste vuodelle 2016 on 751.[4] Työpaikkoja Kivihaassa on 567 (31.12.2005).[1]
Kivihaan läpi kulkee Kivihaantie. Muut tiet, Kivihaankuja ja Kivihaanpolku, ovat siihen liittyviä umpikujia. Kivihaantiellä on läpiajokielto Hakamäentien ja Etelä-Haagan välillä, minkä vuoksi Kivihaka on eristyksissä oleva alue.[2]
Kivihaka on luonnostaan kallioista ja kumpuilevaa metsämaastoa.
Rantarata kulkee Kivihaan pohjoiskärjen ohi.
Historia [muokkaa]
Nykyisen Kivihaan alue kuului vuonna 1905 perustettuun Haagan huvilayhdyskuntaan kuuluen likimäärin Bölen itäpellon ja Skogsbackan isoniityn palstoihin ja sitten vuonna 1923 perustettuun Haagan kauppalaan.[5] Vuonna 1946 alue liitettiin Helsinkiin Helsingin suuressa alueliitoksessa. Nykyään Kivihaassa on muutama huvilayhdyskunnan[6] ja muutama kauppalan aikainen[7] rakennus.
Eliel Saarinen kaavoitti Kivihaan alueen nimellä Haga mäki (ruots. Haga backen) vuonna 1915 osana Munkkiniemi–Haaga-suunnitelmaansa.[8] Ainuttakaan kaavan mukaista Haga mäen korttelia ei kuitenkaan rakennettu, ennen kuin alueliitoksen jälkeen Helsinki vahvisti alueen uuden asemakaavan vuonna 1959.[9]
Kivihaan nimi virallistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1928, kun Kivihaantien nimi merkittiin asemakaavaan. Tie ja siihen liittyvät Kivihaankuja ja Kivihaanpolku rakennettiin vuonna 1961.[10] Kivihaka vahvistettiin kaupunginosan nimeksi vuonna 1962. Nimi on portmanteau Haagan ja seudulla sijainneen talonpoikaistalon, Stenbackin, nimestä.[11]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c d e Helsinki alueittain 2008 (Haagan peruspiiri PDF:n sivuilla 68-71) Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 7.2.2010.
- ↑ a b Tommi Lindh: Haagan rakennukset ja arvotus, s. 21. Helsingin kaupunki, 1998. ISBN 951-718-068-3.
- ↑ Tommi Lindh: Haagan rakennukset ja arvotus, s. 31. Helsingin kaupunki, 1998. ISBN 951-718-068-3.
- ↑ Helsingin kaupungin tietokeskus: Helsingin väestöennuste 2007–2016 Syyskuu 2006. Helsingin kaupunki. Viitattu 16. toukokuuta 2007. (suomeksi)
- ↑ John E. Roos: Haagan kauppalan historia, s. 32 ja 145. Kartta sivun 145 ohessa. Helsinki, 1950.
- ↑ Tommi Lindh: Haagan rakennukset ja arvotus, s. 64–65. Osoitteet Reijola 14b ja 16c. Helsingin kaupunki, 1998. ISBN 951-718-068-3.
- ↑ Tommi Lindh: Haagan rakennukset ja arvotus, s. 57–58. Osoitteet Kivihaanpolku 4 (lähteessä on tämä osoite, mutta tien parillisella puolella ei ole rakennuksia, pitäisi varmasti olla Kivihaanpolku 5) ja Kivihaantie 15. Helsingin kaupunki, 1998. ISBN 951-718-068-3.
- ↑ Marika Hausen, Kirmo Mikkola, Anna-Lisa Amberg ja Tytti Valto: Eliel Saarinen Projects 1896–1923, s. 202. Kartta. Otava, 1990. ISBN 951-1-10760-7.
- ↑ Tommi Lindh: Haagan rakennukset ja arvotus, s. 13–14. Helsingin kaupunki, 1998. ISBN 951-718-068-3.
- ↑ Olavi Terho ja Nimistötoimikunta: Helsingin kadunnimet, s. 155. Helsingin kaupunki, 1970.
- ↑ Viikon nimi — Haaga 28. elokuuta 2006. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 16. toukokuuta 2007. (suomeksi)
Koordinaatit:
