Jätkäsaari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jätkäsaari
Busholmen
Helsingin kartta jossa Jätkäsaari korostettuna
Helsingin alueellinen jako
Kaupunginosa nro
Suurpiiri Eteläinen suurpiiri
Pinta-ala 0,88 km²
Väestö
 - Väkiluku 3 086 (1.1.2013)
 - Väestötiheys 2 634 (1.1.2005)/km²
Postinumerot 00180, 00150, 00220
Osa-alueet on itse osa Kampinmalmin peruspiiriä ja Länsisataman kaupunginosaa
Lähialueet Ruoholahti, Punavuori, Hernesaari, Lauttasaari

Koordinaatit: 60°09.3′N, 24°54.6′E

Jätkäsaari (ruots. Busholmen) on Helsingin kaupungin Kampinmalmin peruspiiriin ja Länsisataman kaupunginosaan kuuluva osa-alue. Aikoinaan alue muodostui kolmesta saaresta, jotka Jätkäsaaren lisäksi olivat Hietasaari (Sandholmen) ja Saukko (Uttern), yhdestä luodosta (Saukonkari tai -paasi, ruots. Utterhällan), sekä niiden välisistä, nyttemmin täytetyistä vesialueista. Nykyään Jätkäsaaren erottaa manteresta 1990-luvulla rakennettu Ruoholahden kanava.

Alueen suomenkielinen nimi on käännetty ruotsista. Tuolloin kuviteltiin nimen osan "bus" viittaavaan satamajätkiin (hamnbuse). Myöhemmin se on yhdistetty kauppalaivaa tarkoittavaan muinaisruotsin sanaan "buza".[1] On muitakin ehdotuksia: "bus" on nimittäin ruotsin paikallisissa murteissa tarkoittanut mörköä. Mörkösaareksi Jätkäsaari oli merkitty joihinkin karttoihin ainakin v. 1912. Toisissa selityksissä etsitään alkulähdettä sanoista buts (kumpare) tai bu/bo (karja). Todennäköistä on kuitenkin, että "bus" liittyy jotenkin vanhaan satamapaikkaan. [2]

Asukkaita alueella oli vuoden 2005 alussa 2 318 (1.1.2005) ja työpaikkoja vuoden 2003 lopussa 1 033 (31.12.2003). Tuolloin suurin osa Jätkäsaaresta oli vielä satamakäytössä ja asuntoalueita oli vain sen pohjoisosassa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren asutushistoria alkaa 1800-luvulta. Vuonna 1865 Jätkäsaaressa oli kirjoilla vain parikymmentä vakituista asukasta pienissä mökeissään. Enemmänkin saari toimi herrasväen "huvilakaupunkina" ja helsinkiläisten virkistysalueena. Kesäisin siellä uitiin ja talvella laskettiin mäkeä. Satama päätettiin rakentaa Jätkäsaareen v. 1911, mutta silti vielä v. 1916 kaupunki rakensi sinne uimalan, joka tosin jouduttiin purkamaan jo 3 vuotta myöhemmin. Sataman rakennustyöt aloitettiin v. 1913 ja saari yhdistettiin mantereeseen leveällä sillalla, jonka keskellä kulki myös rautatie. Sitä pitkin vuonna 1890 rakennetun satamaradan[3] uusi haara kulki saareen ja satamaan valmistui pitkä laituri. Liikennöinti radalla alkoi 1916. Viereiset Hietasaari ja Saukko (josta oli louhittu kiveä mm. Uspenski'n katedraalin rakentamiseen) sulautettiin tasoittamalla ja täyttämällä Jätkäsaaren satama-alueeseen. Koko tämän yhtenäisen alueen nimitys Jätkäsaareksi vakiintui v. 1928 lähtien. 1930-luvulla Länsisatamaksi kutsuttu alue jakaantui kahteen osaan: valtameriliikenteen linjalaivoille varattuun Hietalahden satamaan ja Saukon hiilisatamaan, joka oli avattu 1925. Ennen sotia alue oli hyvää vauhtia kehittymässä Helsingin suurimmaksi satamaksi. Maailmansota keskeytti tämän kehityksen ja 30-luvun huippulukemiin päästiin uudelleen vasta v. 1955.

Liikenteellisesti satama oli Helsingin suurin 1960-luvulta lähtien, ja laajentaminen jatkui 1970-luvulla. Aluetta laajennettiin edelleen merialueita täyttämällä, ja kun myös osa Jätkäsaaren pohjoispuolella sijainneesta lahdesta täytettiin, Jätkäsaari muuttui suureksi niemksi. Seuraavina vuosikymmeninä Länsisataman liikenne kasvoi äärirajoilleen. Juna- ja rekkakuljetukset satamasta ja satamaan alkoivat käydä ylivoimaisiksi keskustan liikennejärjestelyiden näkökulmasta. Lähes 100-vuotiaan sataman oli aika muuttaa väljemmille vesille Vuosaareen. Viimein, marraskuussa 2008 ympyrä sulkeutui: tavaraliikenne siirtyi kokonaisuudessaan Vuosaareen ja vain Viroon (lähinnä Tallinnaan) suuntautuva henkilöliikenne jäi Länsisataman Länsiterminaaliin. Entisen valtavan konttisataman tilalle ryhdyttiin rakentamaan uutta asuinaluetta. Viimeisetkin ratakiskot purettiin alkuvuodesta 2009 ja entiseen satamaradan kuiluun rakennettiin baanaksi kutsuttu kevyen liikenteen väylä.[2]

Jätkäsaari asuinalueeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koko Jätkäsaaren alue on laajuudeltaan yli 100 hehtaaria. Laivapojankadun pohjoispuolinen osa saaresta rakennettiin asuntoalueeksi jo 1990-luvulla osana Ruoholahden rakennusprojektia, ja samalla rakennettiin myös Ruoholahden kanava, joka erotti alueen jälleen saareksi. Suurin osa Jätkäsaaresta jäi kuitenkin vielä sataman käyttöön.

Sen jälkeen kun rahtilaivasatama vuonna 2008 oli siirretty Vuosaareen, Jätkäsaareen aletiin vuonna 2010 rakentaa uutta, 17 000 asukkaan ja 6000 työpaikan kaupunginosaa osana Länsisataman aluerakentamisprojektia. Ensimmäisiä taloja päästiin rakentamaan, kun maaperä oli ensin puhdistettu ja katuja rakennettu. Samalla asennettiin katujen alle putkiin ns. imujätejärjestelmä, joka valmistui vuoden 2011 lopussa.

Sataman vanha Huutokonttori on muutettu pelastusasemaksi ja se toimii myös Jätkäsaaren infokeskuksena. Länsisataman viereen on valmistunut mm. Verkkokauppa.comin uusi megamyymälä sekä Tallink Siljan pääkonttori. Alueen rakentaminen jatkuu pitkälle 2020-luvulle. Entisestä tavarasataman varastosta, jota kutsutaan Bunkkeriksi, kunnostetaan 7-kerroksinen, pinta-alaltaan jalkapallokentän kokoinen liikunta- ja vapaa-ajantalo. Bunkkerin katolle varataan mahdollisuus rakentaa rivitalokortteli. Bunkkerin on arvioitu valmistuvan vuonna 2018[4] ja siellä voi olla yhtäaikaisesti jopa 10 000 käyttäjää.

Jätkäsaaren edustalta merenpohjasta on löytynyt noin puolen metrin paksuinen sedimenttikerros, jossa esiintyy korkeita pitoisuuksia meren eläville haitallista tributyylitinaa.[5]

Joukkoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jätkäsaaressa on raitiolinjojen 8 ja 9 päätepysäkit. Ennen Salmisaareen päättyneen linjan 8 jatke Crusellinsillan kautta Jätkäsaaren Saukonpaateen otettiin käyttöön vuoden 2012 alussa, linjan 9 jatke keskustasta Länsiterminaaliin saman vuoden elokuussa. Länsisataman viikonloppuiltojen ruuhkiin on tuonut apua lisälinja 6T, joka kulkee linjan 6 jatkeena Länsisatamaan ja -satamasta. [6] Laivoja saapuu ja lähtee noin 9-10 kpl joka päivä sekä niiden lisäksi tulee risteilijöitä, minkä vuoksi ratikat ovat usein aivan täynnä ja myöhässä aikataulustaan.

Ruoholahden metroasemalle Jätkäsaaresta on matkaa lyhimmillään 100 metriä. Jätkäsaaren alueelle tulee ainakin yksi autoton kortteli. Keskustaan Jätkäsaaresta pääsee noin viidessä minuutissa.

Taksiasema on Länsiterminaalissa. Lisäksi alueelle tulee takseja Ruoholahden metroasemalta ja Seaside-hotellilta, ks. [7]

Posti ja postinumerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jätkäsaaressa on postitoimisto avoinna 24/7 Verkkokauppa.com:in talossa. Se palvelee postinumeroita 00180 Helsinki ja 00220 Helsinki. Raja kulkee Välimerenkadulla siten, että sen luoteispuoli, parittomat numerot, kuuluu 00180:een ja loput kuuluvat 00220:een. [8]

Ruotsinkielinen kortteli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki on varannut yhden korttelin Jätkäsaaren uudelta asuinalueelta ruotsinkielisille helsinkiläisille. Ruotsinkielisten keitaalle tulee asuntoja ja monenlaisia palveluja. Kvarteret Victoria -yhdistys haluaisi 20 000 asukkaan Jätkäsaareen ruotsinkielisen korttelin. Helsingin kiinteistölautakunta on varannut yhdistykselle alueen, jonne se voisi rakentaa kerrosneliöitä melkeinpä Sanomatalon verran.[9] Victoria-kortteliin rakennettaisiin omistus- ja vuokra-asuntoja. Sinne tulisi ruotsinkielinen päiväkoti ja koulu, nuorten työpaja, vanhustenpalveluja, ateljeetiloja taiteilijoille ja näyttämö Unga Teaternille.[9]

Jätkäsaari konserttilavana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pop-laulaja Madonna esiintyi Jätkäsaaren aukealla kentällä 6. elokuuta 2009 osana Sticky & Sweet -kiertuettaan. Konserttiin myytiin yhteensä 85 000 pääsylippua, joten se oli suurin Pohjoismaissa koskaan järjestetty maksullinen konsertti.[10]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]