Tapulikaupunki (Helsinki)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tapulikaupunki
Stapelstaden
Kaupungin kartta, jossa Tapulikaupunki korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Tapulikaupunki korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Koillinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 402
Pinta-ala 2.20 km²
Väkiluku 8 565 (1,1,2013) 
Väestötiheys 3901 as./km²
Osa-alueet On itse osa Puistolan peruspiiriä
Postinumerot 00730, 00740, 00750
Lähialueet Puistola, Tapaninkylä, Töyrynummi, Siltamäki, Tapanila, Vantaa
Tapulikaupunkia ilmasta

Tapulikaupunki (ruots. Stapelstaden) on kiinteistöjaotuksessa Suutarilan kaupunginosaan ja hallinnollisesti Puistolan peruspiiriin kuuluva osa-alue Koillis-Helsingissä.

Tapulikaupunki sijaitsee pääradan länsipuolella. Radan itäpuolella sijaitsee Puistolan kaupunginosa. Etelässä Tapanilankaari erottaa Tapulikaupungin Tapanilan kaupunginosasta. Lännessä sijaitsee Siltamäen alue. Keravanjoki toimii luonnollisena rajana Vantaan Tikkurilan suuntaan.

Tapulikaupungin osa-alueella asuu noin 8 600 asukasta (2005), työpaikkoja alueella on noin 1 400 (2004). Tapulikaupungissa on kerros-, rivi- ja omakotitaloja. Tapulikaupungin lähin aluekeskus Helsingin puolella on Malmi, mutta asukkaat käyttävät aktiivisesti myös Tikkurilan palvelutarjontaa.

Luonnehdinta alueesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapulikaupunki on rakennettu vuoden 1975 jälkeen.

Suurin osa taloista on nelikerroksisia. Kerrostalokortteleiden välissä on rivitaloja, julkisivut ovat punaista pientä laattaa. Länsiosa on rakennettu 1970-luvun jälkeen. Aseman pohjoispuolella on lisää täydennysrakentamista. Nämä 7-kerroksiset talot valmistuivat vuonna 2000.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puistolan rautatieasema sijaitsee nimestään huolimatta Tapulikaupungin puolella.

Tapulikaupunki oli alun perin Maatalouden tutkimuskeskuksen sikatalouskoeaseman aluetta, joka aloitti toimintansa vuonna 1925. Koeasema siirrettiin Hyvinkäälle 1960-luvun lopussa ja tällöin tasaiselle savipellolle alettiin etsiä uutta käyttöä.

Puistolan asemanseudun uusi kerrostaloalue sai alkunsa, kun 1970-luvun alussa pelloille alettiin kaavoittaa korkeista betonielementtikerrostaloista koostuvia taloryhmiä. Uuden kaupunkisuunnitellullisen periaatteen hengessä taloyhtiöiden autopaikat sijoitettiin erilleen taloista laajoille kentille. Tällaisella suunnittelulla tavoiteltiin tiivitä autoilta rauhoitettuja pihoja. Lähiön rakentamisen yhteydessä Puistolan rautatieasema uudistettiin rakentamalla uusi asemarakennus sekä rautatien alikulkutunneli vuonna 1978. Vuonna 1995 uuden pääradan lähiliikenneradan rakentamisen yhteydessä asema remontoitiin viihtyisämmäksi ja siitä tehtiin kylmäasema poistaen ovet ja liukuportaat, jonka jälkeen aseman epäviihtyisyys väheni. Asematunneliin asennetut kamerat vähensivät selvästi häiriöitä tunnelissa.

Tapulikaupunkia kutsuttiin rakentamisen jälkeisinä vuosina Puistolan asemanseudun kerrostaloalueeksi. Alueen itä- ja pohjoisreunalle oli rakennettu Tapulikaupungintie, jonka nimeä asukkaat alkoivat käyttää koko alueen nimenä. 1970-luvun lopulla tapulikaupunkilaisten itse jo pitkään käyttämä nimi vakiintui ja lopuksi virallistettiin.

Suurin osa Tapulikaupungin rakennuskannasta on peräisin 1970-luvulta ja 1980-luvun alusta. 1990-luvulla Maatullinkujan länsipäähän urheilukentän läheisyyteen rakennettiin uusia rivi- ja kerrostaloja. 2000-luvulla rakennettiin rautatieaseman länsipuolelle vanhalle pellolle moderneja kerrostaloja, jotka seurailevat radan reunaa Puistolaan johtavan Suuntimotien alikulkutunnelin kohdalle saakka.

Palveluita Tapulikaupungissa oli etenkin 1990-luvun alun lamaan saakka runsaasti. Oli neljä lähikauppaa, K-kauppa, T-kauppa, Sesto ja Elanto. K-kauppa on säilynyt kauppiaan vaihdoksesta huolimatta, laman aikaan lopetetun T-kaupan tilalle on muuttanut Posti, 1990-luvun puolivälissä lakkautetun Elannon tilalle on tullut kuntosali ja Sesto on vaihtanut nimensä Valintataloksi. K-ruokakauppojen ketjutuksen yhteydessä Tapulikaupungin K-kaupasta tuli 1990-luvulla K-market Tapuli. Tapulikaupungissa toimi mm. lelu- ja askartelukauppa, kirpputori ja halpamyymälä. Lelu- ja askartelukaupan sekä kirpputorin tilalle on tullut kauneussalonki, halpamyymälä on vaihtunut kapakkaan. R-kioski, apteekki, kolme pizzeriaa ja kirjasto toimivat edelleen, kuten myös alueen lukuisat muut kapakat. Terveysasema on toiminnassa ja sen talossa toimii myös iltaisin auki oleva grilli. Asunnonvälitystoimistoja Tapulin alueella löytyy yksi, Kiinteistömaailman asunnonvälityspiste ja uutena kauneuspalveluna on avattu kynsistudio HeavenlyNails. Nuorisotalo Kertsi on toiminut alueella vuoden 1986 helmikuusta. Avajaistilaisuuden avauslaulun "Kaihon kultamaa" lauloi lupaava nuorisotähti Kaija Koo. Sosiaalitoimisto toimi alueella 2000-luvun alkuun saakka Seston talossa, tämän jälkeen tilalle tuli kaupungin hammashoitola.

Tapulikaupungin asukaskanta on yhä enenevässä määrin eläköitynyt, josta on seurannut lasten määrän väheneminen alueella. Alueen ensimmäinen, 1970-luvulla valmistunut päiväkoti Pippuri purettiin vuoden 2005 lopulla. Tulevan maankäytön tiivistämisen yhteydessä entiselle päiväkodin tontille rakennetaan asuintaloja. Lisäksi tutkitaan rakentamismahdollisuuksia Tikkuritien ja Tapulikaupungintien risteykseen.

Tapulikaupungin kehitys 1970-luvulta 1990-luvulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin koilliset esikaupungit käsittävä MaTaPuPu-yleiskaava hyväksyttiin vuonna 1972. Yhtä aikaa yleiskaavan kanssa laadittiin kaavarunko Puistolan aseman seudulle. Asema ympäristössä oli vanhaa pientaloasutusta, mutta länsiosan suurelle peltoaukealle suunniteltiin Tapulikaupungin kerrostaloalue. Aluerakentamissopimus allekirjoitettiin Palkkiyhtymän ja Polar-rakennuksen kanssa.

Ensimmäiset asukkaat muuttivat keväällä 1975. Kasvuvauhti oli kiivasta ensimmäisten vuosien aikana ja viiden vuoden päästä alueella asui 6400 asukasta. Palvelut eivät lisääntyneet väestönkasvun mukana: alueella oli vain yksi kauppa (T-kauppa) ja julkiset palvelut olivat puutteelliset. Palvelut löytyivät rautatien toiselta puolelta Puistolantorilta, missä sijaitsi myös Elannon myymälä. Toinen lähialueen Elanto oli pikamyymälä Puistolan vanhan rautatieaseman läheisyydessä Arttolantiellä. Tapulikaupungin asukkaille se oli kuitenkin auttamattomasti syrjässä ja pikamyymälä suljettiin 1978.

Tapulikaupungin palvelutaso parantui 1980-luvun alussa, kun terveyskeskus ja monitoimitalo valmistuivat. Molemmissa rakennuksissa oli varattu tilaa liikeyrityksille. Samoihin aikoihin avattiin Mestari-Elanto uuden rautatieaseman läheisyyteen, Palokuja 4:ään. Tapulikaupunkiin ei rakennettu omaa ostoskeskusta, vaikka palvelut keskitettiin rautatieaseman läheisyyteen. Kaupat ja julkiset palvelut sijoittuivat kolmen rinnakkaisen aukion - Ajurinaukion, Maatullinaukion ja Tapuliaukion - varsille. Tämän alueen ulkopuolella ei liikehuoneistoja juuri ollut.

Julkiset palvelut säilyivät Tapulikaupungissa hyvällä tasolla, mutta ongelmana oli yksityisten palvelujen supistuminen 1990-luvun laman aikana. Pankkien konttorit (Yhdyspankki, Osuuspankki) lopettivat kokonaan toimintansa ja kauppojen määrä väheni. Mestari-Elanto sulki ovensa 1994, kun Elanto supisti radikaalisti myymäläverkkoaan. Kun myös Puistolantorin Elanto oli lakkautettu vuoden 1988 tuhopolton jälkeen, ei tapulikaupunkilaisilla enää ollut Elannon myymälää kävelymatkan etäisyydellä.[1]

Luonnehdinta alueesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapulikaupunkia suunniteltaessa siitä päätettiin tehdä 1970-luvun lähiöiden tapaan vehreä ja kohtuullisen tiheästi rakennettu asuinalue, jossa kaupunkirakenteellisesti suositaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä.

Tapulikaupungin laitamilla on myös urheilukenttä ja pururata joissa ihmiset voivat käydä urheilemassa. Talvella pururadan päälle tehdään hiihtolatu.

Tapulikaupungin keskustassa on suuri autoliikenteeltä rauhoitettu alue, jossa on eri kokoisia kävelykatuja, joita reunustavat kerros- ja rivitalot, pienet puistot ja lasten leikkipaikat. Tapulikaupungin kaltainen tiivismatala kaupunkirakenne ja suuri lähipalvelujen kirjo ovat lapsiperheiden mieleen.

Alueella yksityisauton tarve on vähäinen lyhyiden etäisyyksien, kattavien lähipalvelujen ja toimivan joukkoliikenteen ansiosta. Joukkoliikenne onkin Tapulikaupungissa erinomainen vaihtoehto autolle, sillä kaupunginosa on alueensa joukkoliikenteen solmukohta ja yhteyksiä muualle Koillis-Helsinkiin, Helsingin keskustaan sekä Vantaan ja Keravan suuntaan on tiheästi. Juna vieläpä on useimmiten henkilöautoa nopeampi kulkutapa, etenkin nopeiden junavuorojen ansiosta.

Alueen pohjoisosan läpi kulkevan pääkaupunkiseudun ohitustien Kehä III:n johdosta myös henkilöautoyhteydet alueella ovat sujuvia kaikkiin ilmansuuntiin.

Tapulipäivää vietetään perinteisesti kesäkuun ensimmäisellä tai toisella viikolla. Vuoden 2011 Tapulipäivässä esiintyi mm. SMC Lähiörotat: Juno ja Avionin prinssi sekä Underground Attack.

Harri Saksala teki 1981 kappaleen Tapulikaupunkiin, joka on albumilla Tänä Yönä.

Tunnettuja tapulikaupunkilaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikuntamahdollisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella toimii urheiluseura Puistolan Pyry ry (karatea, kuntolentopalloa, satujumppaa, kuntoliikuntaa, hiihtoa, yleisurheilua ja pöytätennistä). Tapulikaupungissa sijaitsee muun muassa palloiluhalli, kuntosali ja itsepuolustuslaji-/kuntoilusali, ja Maatullin ala-asteen vuonna 2010 remontoitu sali on iltaisin eri organisaatioiden liikuntakäytössä.

Liikenneyhteyksiä Tapulikaupunkiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapulikaupungin liikenneyhteydet ovat hyvät kaikilla mahdollisilla kulkutavoilla. Rautatieasemalta kulkee Helsingin keskustaan junia ruuhka-aikaan 5 minuutin välein, bussiyhteyksiä on tiheästi moniin suuntiin, henkilöautoilun sujuva pääväylä Kehä III on vieressä ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle on 8 minuutin matka henkilöautolla. Näiden lisäksi Tapulikaupungissa on autoilta rauhoitettu kattava pyörätieverkosto, jota pitkin pääsee ajamaan parhaimmillaan 2 km matkoja ylittämättä yhtään tai juuri yhtään autotietä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]