Rautatientori

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Helsingissä olevaa aukiota. Turussa sijaitsevaa samannimistä toria käsittelee artikkeli Asemanpuisto
Rautatientori
Rautatientori
Torin itälaidan liikerakennuksia

Rautatientori (ruots. Järnvägstorget) on Helsingin ydinkeskustassa, Helsingin rautatieaseman vieressä sijaitseva aukio. Sitä rajoittavat etelässä Kaivokatu, idässä Mikonkatu, pohjoisessa Vilhonkatu ja lännessä rautatieaseman ohi kulkeva Keskuskadun jatke. Rautatieaseman lisäksi torin varrella on useita historiallisesti ja arkkitehtonisesti huomattavia rakennuksia, kuten Ateneumin taidemuseo torin etelä- ja Suomen Kansallisteatteri pohjoisreunalla. Torin keskellä sijaitsee Aleksis Kiven patsas.

Rautatientori on tärkeä liikenteen solmukohta, sillä sen länsireunalla on useiden Helsingin sisäisten ja Helsingistä Vantaalle lähtevien bussilinjojen päätepysäkki. Tori on myös antanut nimensä rautatieaseman alla olevalle Rautatientorin metroasemalle. Rautatientorin ohitse Kaivokatua pitkin kulkevat raitiovaunulinjat 2, 3, 6 ja 9.

Rautatientorin historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tori on entistä merenpohjaa ja sen paikalla sijaitsi vielä 1800-luvulla Kluuvinlahti. Nykyisen torin paikalle kaavoitettiin jo 1800-luvun alkupuolella rakennuskortteli, mutta siihen ei ollut rakennettu mitään, ennen kuin se päätettiin jättää suureksi aukioksi, kun viereiseen kortteliin rakennettiin rautatieasema.

Rautatientorilla harjoitettiin torikauppaa vuoteen 1929 saakka. Alkujaan siellä oli myyty halkoja ja puu­tavaraa, 1900-luvun puolella etupäässä puu­astioita, koreja ja käsitöitä. Myynti­kojut olivat pää­asiassa torin itäisellä, Mikon­kadun puoleisella laidalla[1]

Myöhemmin Rautatientorille sijoitettiin linja-autojen päätepysäkkejä. Viimeisinä aikoina ennen kuin Helsingin metro vuonna 1982 otettiin käyttöön ja Itä-Helsingissä siirryttiin liityntäliikenteeseen, tori oli lähes kokonaisuudessaan bussien lähtölaiturialuetta. Nykyisin lähtölaiturialueena on vain torin länsiosa, kun taas torin keskiosa Ateneumin ja Kansallisteatterin kohdalla on palautettu jalankulkualueeksi, jossa on myös järjestetty monia yleisötapahtumia. Muutamana viime vuotena sinne on talvisin järjestetty pääsymaksullinen luistinrata.

Lähikorttelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torin itäpuolella on kaksiosainen, Kaisaniemenkadun aikoinaan halkaisema Kameeli-kortteli, jonka pohjoispuoliskon torinpuoleista julkisivua hallitsevat Mikonkatu 19, jossa toimii nykyisin Casino Helsinki ja Fennian talo Mikonkatu 17:ssä, joka oli alun perin maineikas ja aikanaan Helsingin hienoin hotelli Grand Hotel Fennia. Sittemmin talossa on toiminut usein aikansa menestysravintola, kuten Aseveliravintola, Vanha Iloinen Fennia, Uusi Iloinen Fennia, Cafe Metropol ja Ravintola Fennia. Nykyisin ravintolasali on liitetty kasinon tiloihin. Mikonkatu 17:n piharakennus purettiin 1988, ja sen tilalle valmistui 1998 elokuvateatteri Kinopalatsi.

Kaisaniemenkadun kulmaa hallitsee pohjoispuolella entinen Nokian pääkonttoritalo Mikonlinna ja eteläpuolella Osuuspankkitalona toimineet Mikonkatu 11-13 ja Yliopistonkadun kulmassa Mikonkatu 9, joka rakennettiin vuonna 1929 Atlas-pankin pääkonttoriksi. Atlas-pankki joutui muun muassa kiinteistösijoitustensa vuoksi kuitenkin vararikon partaalle, ja se yhdistettiin jo vuoden 1929 lopussa Helsingin Osakepankkiin. Sen jälkeen pankkisalissa toimi vuosikymmeniä elokuvateatteri Rea. 1970-luvulla sali muutettiin Helsingin Osakepankin tietokonesaliksi ja 1990 rakennusliike Hakan asuntomyymäläksi. 1994 salissa avattiin ravintola Planet Hollywood Helsinki, jonka avajaisissa nähtiin muun muassa Renny Harlin, Geena Davis, Bruce Willis ja Sylvester Stallone. Tila on nykyisinkin ravintolana.

Kaivokadun alla sijaitsevassa Asematunnelissa on runsaasti erilaisia liikkeitä, yhteys Rautatientorin metroasemalle sekä maanalaiset jalankulkutunnelit kauppakeskus Forumiin, keskustan Sokokseen, Rautatieasemalle ja City Centeriin (Makkaratalo).

Kuvia Rautatientorilta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatientorilta lähtevät bussit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2009-09-19-helsinki-by-RalfR-001.jpg
Bussilinja Lähtölaituri Reitti/Määränpää
03N 1 Pasila - Rautatientori
16 8 Korkeasaari (Mustikkamaa)
23 2 Ruskeasuo (Invalidisäätiö)
23N 2 Ruskeasuo
55/55K Merihaka - Kalasatama (M) - Koskela
62 1 Pirkkola
64 1 Itä-Pakila
64N 1 Itä-Pakila
65N 1 Oulunkylä (Veräjämäki)
66 1 Länsi-Pakila
67 4 Torpparinmäki
67V 4 Torpparinmäki
68 6 Latokartano
70 8 Suutarila
70V 8 Suutarila
71 7 Pihlajamäki
71V 7 Pukinmäki
72 3 Tapanila
73N 5 Suutarila
74N 6 Puistola
75 5 Puistola
77 5 Jakomäki
85N 10 Jollas
86N 10 Santahamina
90A 7 Vuosaaren satama
90N 7 Vuosaari
92N 9 Keinutie
94N 9 Kontulankaari
95N 8 Mellunmäki - Länsimäki
96N 7 Vuosaari
97N 11 Kotikonnuntie
611 12 Simonsilta
612/K Aviapolis - Kylmäoja
615 5 Helsinki-Vantaan lentoasema
620 5 Kartanonkoski - Helsinki-Vantaan lentoasema
623/Z 9 Rekolanmäki
632 9 Myllykylä (- Hyrylä)
633/A/K/N 9 Kerava
635 9 Maantiekylä (- Hyrylä)
643 9 Maantiekylä (- Hyrylä)
650 12 Ylästö
650A 12 Vantaanpuisto
651 12 Tuupakka
651A 12 Viinikanmetsä
652 12 Tuupakka
652A 12 Viinikanmetsä
700N 11 Mikkola - Helsinki
710N 10 Korso - Helsinki
730 10 Pohjois-Nikinmäki
731/N 10 Kulomäki
732 10 Havukoski
734 10 Päiväkumpu
738 9 Mattilanpuisto
738K 9 Kerava
740 11 Nissas
741/K/N 11 Kuninkaanmäki
742 11 Korso

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jan Alanco, Riitta Pakarinen: Signe Brander 1869–1942, Helsingin valokuvaaja – Helsingfors fotograf, s. 120–121. Helsingin kaupunginmuseo, 2004. ISBN 952-473-335-8.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rautatientori.

Koordinaatit: 60°10′16″N, 24°56′38″E

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.