Kaisaniemenkatu
| Kaisaniemenkatu | |
|---|---|
| Kajsaniemigatan | |
 Kaisaniemenkatu Rautatientorin puoleisesta päästä katsottuna. Kaarteessa näkyy Kaisa-talon julkisivu. |
|
| Maa | Suomi |
| Tieluokka | katu |
| Omistaja | Helsingin kaupunki |
| Alkupiste | Kaivokadun ja Mikonkadun risteys Rautatientorin laidalla |
| Päätepiste | liikenneympyrä Unioninkadun risteyksessä |
| Päällyste | Asfaltti, nupukivi |
| Kaistaluku | nelikaistainen |
| Muodostettu | 1913 |
| Huomautuksia | Unioninkadulta tulevien kaistalla on samassa raitiovaunuraide |
Kaisaniemenkatu (ruots. Kajsaniemigatan) on Rautatientorilta koilliseen johtava liikenneväylä Helsingin keskustasta. Se päättyy Unioninkadun varrella olevaan liikenneympyrään, ja yhdessä Unioninkadun pohjoispään ja Pitkänsillan kanssa se muodostaa alkuosan keskustasta Hämeentien kautta itään ja pohjoiseen johtaville valtateille johtavaa liikenneväylää. Suunnaltaan Kaisaniemenkatu poikkeaa täysin lähialueiden muiden katujen muodostamasta pääilmansuuntien mukaisesta ruutukaavasta. Sen läntisenä jatkeena voidaan pitää Kaivokatua.
Kaisanimenkatua pitkin kulkevat useat raitiolinjat sekä kaikki Rautatientorilta itään ja pohjoiseen lähtevät linja-autot. Varsinkin ennen Helsingin metron valmistumista katu oli usein erittäin ruuhkainen.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaisaniemenkatu rakennettiin vasta 1910-luvulla, jolloin se puhkaistiin ennestään rakennettujen korttelien läpi. Aluksi sen nimenä oli tämän vuoksi Murtokatu (ruots. Genombrottsgatan), mutta jo vuonna 1915 se sai nykyisen nimensä lähellä sijaitsevan Kaisaniemen puiston mukaan.[1] Kaisaniemenkadun pohjoisin osa kulkee puiston poikki erottaen Varsapuistikon Kaisaniemen puistosta.
Palveluita ja liikkeitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Heimolan korttelin rakennustyöt. |
Kaisaniemenkatu oli pitkään Helsingin keskeisiä kauppakatuja, joka tunnettiin 1960-luvulta 1980-luvulle erityisesti vaatetusliikkeistään. Niitä olivat Pukevan lisäksi muun muassa Teinitalo, Minkki, Lollo, Halonen, Vestio, Valioasu ja Seppälä. Lisäksi läheisellä Vuorikadulla oli nuortenmuotiliikkeitä kuten Mic Mac ja Levi’s Shop. Sitten 1990-luvun alun lama, Pukevan konkurssi ja kadun auki repineet Kaisaniemen metroaseman rakennustyöt tyrehdyttivät kaupankäynnin hetkellisesti. Metroaseman auettua 1. maaliskuuta 1995 alue kuitenkin jälleen virkistyi, ja Pukevan tavaratalosta tehtiin kauppakeskus Kaisa. Se kuitenkin purettiin vuonna 2010, minkä jälkeen paikalle rakennettiin vuonna 2012 valmistunut Helsingin yliopiston uusi kirjastorakennus, Kaisa-talo. Vuonna 1995 avattiin kauppakeskuksen viereen myös Kulttuurikeskus Caisa. Samanaikaisesti metroaseman kanssa avattiin muun muassa Kodin Ykkösen metrokerros ja pohjakerros, Kaisaniemen apteekki, K-Market Kaisaniemi ja Tarjoustalo. Vuoden verran virolainen Kaubamaja kokeili kaupankäyntiä entisissä Vestion tiloissa 1997–1998, mutta vetäytyi.[2][3][4][5]
Kadun varrelle, osaksi Kaisaniemenkadun perinteisiin elokuvateatteritiloihin avattiin syksyllä 1998 moderni kymmenen salin multiplex-teatteri Kinopalatsi. Samalla paikalla on Kaisaniemessä toiminut elokuvateatteri jo vuodesta 1939, niminä ovat vuosien saatossa olleet Metropol, Boston ja Formia. Tätä ns. Fennia-korttelia uudistettiin lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1987 alkaen aina vuoteen 2004 asti, ja metroasemalta rakennettiin suora yhteys korttelin sisäosiin. Metroaseman yhteydestä löytyykin paljon erilaisia palveluja. Viereistä, Yliopistokadun ja Kaisaniemenkadun välistä, ns. Heimolan korttelia odottaa myös perusteellinen muokkaus, sillä siihenkin ollaan rakentamassa liiketiloja ja vastaavaa kävely-yhteyttä korttelin läpi. Näiden rakennustöiden on määrä alkaa vuonna 2007 ja olla päätöksessään vuonna 2010. Projektin suunnitelmat ovat olleet valmiina jo vuodesta 1988.
Kulttuuria ja opetusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaisaniemenkadun varrella on merkittäviä Helsingin yliopiston keskustakampuksen rakennuksia: Kaisa-talo, jossa toimii Helsingin yliopiston kirjasto, sekä Opiskelijakirjasto. Lähellä on myös humanistisen tiedekunnan käytössä oleva Metsätalo. Kymmenisen vuotta toimineessa kulttuurikeskus Caisassa kadun toisella puolella harrastavat varsinkin maahanmuuttajat aktiivista laulu-, tanssi- ja muuta kulttuuritoimintaa.
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Kaisaniemenkatua metroaseman kohdalta etelästä päin katsottuna. -
Kaisaniemenkadusta erkanevan lyhyen Vilhonkadun päässä häämöttää kuparinruskea päärautatieasema. -
Näkymä Kaisaniemenpuisto-raitiopysäkiltä lounaaseen kohti keskustaa. -
Kaisaniemenkatu 9–11 - Fabianinkatu 34–36 valmistui vuonna 1985.
.jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Helsingin kadunnimet, s. 105. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
- ↑ Selin, Jaakko: Kaubamaja tuli Kaisaniemeen. Virolaisketju avaa myymälänsä Helsingissä ensi keskiviikkona. Helsingin Sanomat, 13.04.1997, s. 59. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Heiskanen Riitta: Puotila synnytti MicMacit Helsingin Sanomat. 15.7.1995. Viitattu 21.9.2018.
- ↑ Kaija Ollila, Kirsti Toppari: ”Orava ja Kaniini”, Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, s. 93. Helsingin Sanomat, 1998. 951-9134-69-7.
- ↑ Heikkinen Mikko-Pekka: Tallinna Kaubamaja lopettaa Kaisaniemessä. Helsingin Sanomat, 13.7.1998. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 7.9.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaisaniemenkatu Wikimedia Commonsissa
