Asfaltti
Wikipedia
Asfaltti tai asvaltti (kreikan sanasta άσφαλτος ’vuoripiki’) on öljystä jalostetun bitumin ja kiviaineksen seos, jota käytetään teiden päällystykseen. Asfaltti luetaan betonin ohella kestopäällysteisiin toisin kuin esimerkiksi öljysora.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Luonnollinen asvaltti
- Merkittävimmät esiintymisalueet
[muokkaa] Keinotekoinen asvaltti
Keinotekoinen asvaltti on rakennusmateriaali, joka valmistetaan sepelin, mineraaliyhdisteiden, hiekan ja bitumin seoksesta. Sitä käytetään muun muassa teiden ja lentokenttien päällystykseen. Sepeli saadaan lähialueilta - siksi Maarianhaminan kadut ovat punaisia (punaisen graniittisepelin takia). Nykyisin bitumi voidaan myös värjätä, näin on tehty esimerkiksi Helsingin punaisten pyöräteiden tapauksessa. Roudan aiheuttamat halkeamat teiden asvaltilla paikataan kaatamalla niihin sulaa pikeä.
[muokkaa] Valmistus ja levittäminen päällystekäyttöön
Asvaltti valmistetaan erityisillä laitteilla, joissa kiviaines (runkoaine), bitumi (sideaine) ja tarpeelliset lisäaineet yhdistetään. Kiviaineksen laadulla muutetaan myös asvaltin pinta- ja kesto-ominaisuuksia. Kiviaines kuumennetaan kuumennusrummussa ja sekoitetaan juoksevaksi lämmitettyyn bitumiin sekä muihin tarvittaviin aineisiin. Lopuksi asvaltti lasketaan kuorma-autojen lavalle, jolloin sen lämpötila on vielä noin 200 astetta.
Viime vuosina asvaltin kuljetuksessa ovat yleistyneet puolipyöreät lavat, joita käytettäessä asfalttimassan lajittuminen kuljetuksen aikana on vähäisempää. Levityskoneella asfaltti levitetään ja tasataan halutulle pinnalle – kerroksen paksuus uudelleen pinnoituksessa on tyypillisesti n. 90-120kg/m² eli n. 4-5 cm. Lopuksi asvaltti jyrätään tiiviimmän ja kestävämmän rakenteen aikaansaamiseksi.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Asfaltin historia Historiallisia taustoja asfaltista ja asfaltin hyödyntämisestä.
