Aleksis Kiven muistopatsas
| Aleksis Kiven muistopatsas | |
|---|---|
 |
|
| nimi | Aleksis Kiven muistopatsas |
| tekijä | Wäinö Aaltonen |
| valmistumisvuosi | 1939 |
| taiteenlaji | pronssiveistos, muistomerkki |
| sijainti | Rautatientori |
| paikkakunta | Helsinki |
Aleksis Kiven muistopatsas on Wäinö Aaltosen veistämä pronssipatsas Helsingin Rautatientorilla Kansallisteatterin edustalla. Veistos paljastettiin Kiven syntymäpäivänä 10. lokakuuta 1939 hieman ennen talvisodan puhkeamista. Aaltonen oli tarjonnut kilpailuun rohkean kubistista ehdotusta, mutta vaihtoi tilaajien toiveesta perinteisempään muistomerkkityyliin.[1][2]
Muistomerkissä Aleksis Kivi istuu mietiskelemässä. Tuolin istuimen alla on kohokuvia, joiden aiheina on Sydämeni laulu, Keinu ja Seitsemän veljeksen pako Impivaarasta. Takaosassa on lisäksi tekstilainaus Aleksis Kiveltä. Veistoksen taakse istutettiin myöhemmin hopeasalava.[2] Veistos on tyyliltään hillitty ja klassisoivan realistinen. Siten se edustaa Suomen julkisen taiteen 1920- ja 1930-lukujen valtatyyliä, jota myös Aaltonen oli luomassa omalla tuotannollaan.[2]
Sisällysluettelo |
Veistoskilpailut [muokkaa]
Wäinö Aaltosen ehdotus kilpailun toisella kierroksella
Aleksis Kiven muistopatsaasta Helsinkiin järjestettiin kilpailu 1928 ja 1930.[2] Ensimmäisen kilpailun ehdokkaista ei löytynyt sopivaa veistosta. Wäinö Aaltonen osallistui uusintakilpailuun modernistisen tyylitellyllä ja kubistisella ehdotuksella.[2] Sen saviluonnos on poltettuna ja lasitettuna Valtion taidemuseon kokoelmassa.[3] Muistomerkkiehdotukseen liittyi Rautatientorin päädyn korotus ja Kansallisteatterin julkisivun vahva pelkistäminen klassisin graniittipylväin. Kilpailun voitti tuolloin Aaltosen lanko ja hänen teostensa valaja Aukusti Veuro, joka kuitenkin luopui voitostaan. Toimikunta päätyi tilaamaan veistoksen Aaltoselta, mutta ehdotusta perinteisempänä versiona.[1][2] Wäinö Aaltosen katsottiin epävirallisena kansallisveistäjänä sopivan kansalliskirjailijan kuvaajaksi. Vuonna 1932 tilattu kipsiluonnos valmistui 1934 ja se valettiin pronssiin 1939.[2]
Aaltonen työskenteli aiheen parissa jo 1926 osallistuessaan vastaavaan muistomerkkikilpailuun Tampereella.[2] Hän lähetti kilpailuun tuolloin kolme ehdotusta, jotka voittivat kolme ensimmäistä palkintoa. Toteutetussa veistoksessa Runoilija ja muusa on kuvattu makaava runoilijahahmo ja häntä herättelevä muusa.[1][4] Jo Tampereen kilpailussa Aaltosella oli mukana myös kubistis-futuristisia ehdotuksia, joista yhden pohjalta hän myöhemmin teki kullatun 52 cm korkean veistoksen nimeltä Musica.[5][6]
Näköiskeskustelu [muokkaa]
Aaltonen muokkasi alkuperäistä ehdotustaan realistisemmaksi, kuten tilaajat toivoivat. Kansalliskirjailijan näköisyyden tavoittaminen herätti vilkasta keskustelua, ja muun muassa Kiven haudan aukaisua ehdottiin, jotta veistos olisi mahdollisimman aidosti näköinen. Aaltonen piti kuitenkin ulkoista näköisyyttä tärkeämpänä kuvata Kiven mielenmaisemaa.[1]
Kirjailijan kasvonpiirteiden esikuvana on ollut muotokuvapiirros, jonka Kiven ystävä Ernst Albert Forssell teki kirjailijan kuolinvuoteella. Albert Edefelt käytti sitä pohjana laajalle levinneessä muotokuvapiirustuksessaan.[7] Hahmon istuvaan asentoon Aaltonen otti mallia vuonna 1926 tekemästään maalauksesta, joka esittää istuvaa naista.[2]
Aleksis Kivi kiinnosti Aaltosta erityisesti. Aaltonen on kertonut pohtineensa Kiven patsaan hahmoa 1910-luvun puolivälissä ja hän luki Kiven teoksia yhä uudestaan. Aaltonen oli perehtynyt myös tutkimuksiin ja keskusteli aiheesta tutkija Viljo Tarkiaisen kanssa.[1]
Patsaan muut versiot [muokkaa]
Turun kaupunginteatterin edessä on muistomerkki, joka valettiin Helsingin muistopatsaan kipsiversion pohjalta. Aaltonen oli lahjoittanut Turun kaupungille kipsisen Aleksis Kiven pään, joka tuli valaa pronssiin. Metrin korkuinen veistos sijoitettiin parimetriselle punagraniittiselle jalustalle. Paikkana oli kauppatorin laidalla sijainneen Turun yliopiston päärakennuksen hotelli Phoenixin edusta. Veistos paljastettiin 1949. Rakennus kuitenkin purettiin 1950-luvulla, ja patsas siirrettiin konserttitaloon. Nykyisen paikkansa se sai uuden Kaupunginteatterin valmistuttua 1962.[7]
Kokonaisuudessaan rautatientorilla olevan veistoksen kipsiluonnos on näytteillä Nurmijärven pääkirjastossa.[8] Aiemmin tätä kipsipatsasta säilytettiin Kiven syntymäkodissa Palojoella, kunnes se päätettiin siirtää kirjastoon.
Aaltonen teki myös muistopatsaskilpailun toiseksi tulleesta kubistisesta ehdotuksesta muistomerkkikokoa pienemmän veistoksen. Runsaan metrin korkuinen veistos valettiin pronssiin 1950-luvulla. Amer-yhtymä osti sen vuonna 1970 ja sijoitti lopulta Tuusulan Riihikallioon tupakkatehtaansa portin viereen. Veistos ehti olla tällä paikalla lähes 40 vuotta, kunnes Gösta Serlachiuksen taidesäätiö osti sen. Teos siirrettiin Mäntän keskustorille vuonna 2009.[9][10]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c d e Anna Korhonen: Aleksis Kivi -patsaan vaiheet (html) Sininen laulu. Helsinki: YLE Teema. Viitattu 29.3.2010.
- ↑ a b c d e f g h i Aleksis Kiven muistopatsas Julkiset veistokset. 2001. Helsinki: Helsingin taidemuseo. Viitattu 29.3.2010.
- ↑ a b Wäinö Aaltonen: Aleksis Kivi, luonnos (teos kokoelmassa) Taidekokoelmat. noin 1930-32. Valtion taidemuseo. Viitattu 19.5.2012.
- ↑ Wäinö Aaltonen: Wäinö Aaltonen - Runoilija ja muusa / Aleksis Kiven muistomerkki 2005. Tampere: Tampereen kaupunki, Nykytaiteen museo. Viitattu 19.5.2012.
- ↑ Ilvas, Juha: Wäinö Aaltonen. Teoksessa Kansallista taidetta - Suomalaista taidetta Kansallis-Osake-Pankin kokoelmissa, s. 140. Helsinki: Kansallis-Osake-Pankki, 1989. ISBN 951-889-000-5.
- ↑ Ahtola-Moorhouse, Leena: "Wäinö Aaltonen: Musica (Viulunsoittaja)". Teoksessa Huusko, Timo (toim.): Ateneum-opas, s. 89. Valtion taidemuseo, 2007. ISBN 9789515329943.
- ↑ a b Wäinö Aaltonen (1894–1966) Aleksis Kiven muistopatsas 26.10.2011. Turku: Wäinö Aaltosen museo. Viitattu 19.5.2012.
- ↑ Wäinö Aaltonen ja Kivi Nurmijärvi: Nurmijärven kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Viitattu 29.3.2010.
- ↑ Valtonen, Kari: Kiven lähtöä ei huomattu Tuusulassa. Keski-Uusimaa, 2009, nro 26.02.2012, s. 7.
- ↑ Wäinö Aaltosen Kubistinen Kivi Mänttään 17.6.2009. Mänttä: Serlachius-museot. Viitattu 18.7.2010.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Wäinö Aaltonen, Aleksis Kiven muistopatsas Helsingin taidemuseon julkisten patsaiden sivuilla
- Aaltonen, Wäinö, Aleksis Kivi, luonnos, n. 1930-1932 Valtion Taidekokoelmat. Helsinki: Valtion taidemuseo.
- Luettelo Aleksis Kiven patsaista Aleksis Kivi -verkkosivuilla
