Makkaratalo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Makkaratalo joulukuussa 2009
Kuva rautatieaseman pääsisäänkäynnin edestä

Makkaratalon nimellä tunnetaan Helsingin keskustassa sijaitseva Viljo Revellin ja Heikki Castrénin[1] suunnittelema 1967 valmistunut liikerakennus, joka on osa City-Centeriä. Talo sijaitsee rautatieasemaa vastapäätä, Kaivokadun ja Keskuskadun kulmassa keskellä liike- ja ravintolakortteleita. Rakennuksen sisäpihalle jäi Eliel Saarisen suunnittelema rakennus vuodelta 1910. Revellin suunnitelman mukaan City-Center-rakennuskompleksia olisi myöhemmin laajennettu ulottumaan Aleksanterinkadulle saakka, mutta suunnitelmasta toteutettiin ainoastaan pohjoisosa, nykyinen Makkaratalo.[2]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makkaratalon nimitys tulee taloa kiertävästä "makkarasta", jonka takana on pysäköintitaso. Arkkitehtonisia erityispiirteitä ovat myös silmiinpistävät ajorampit, poikkeuksellinen akustiikka ja hämärät loukot. Makkaratalo poikkeaa muusta rautatieaseman ympäristön rakennuskannasta ja herättää siksi ihmisissä voimakkaitakin mielipiteitä.[3]

Rakennuksessa on kauppaliikkeitä kahdessa maanpäällisessä ja yhdessä maanalaisessa kerroksessa, enimmäkseen rakennuksen läpi johtavien käytävien varsilla. Rakennuksen maanalainen kerros on samalla osa Asematunnelia, joka jatkuu sieltä Kaivokadun ali rautatieasemalle ja josta on yhteys myös Rautatientorin metroasemalle, Kaivokadun jalkakäytäville ja sen keskellä oleville raitiovaunun pysäkeille. Makkaratalon kolmannessa kerroksessa on pysäköintipaikkoja ja sitä ylemmissä kerroksissa toimistoja.

Keväällä 2005 Sponda osti Makkarataloon liittyvän Kaivokatu 8:n vähemmistöosuudet (19,3 %) ja omistaa Makkaratalon kokonaan (n. 32 000 m²). Myyjinä olivat Polar Kiinteistöt Oyj, Tasavalta Myymälät Oy ja Osuusmeijerien Eläkekassa.

Makkaratalon uudistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makkaratalo nousi vuonna 2004 otsikoihin, kun sen omistaja sijoitusyhtiö Sponda ilmoitti haluavansa uudistaa talon ulkonäköä perusteellisesti. Tässä yhteydessä myös "makkara" poistettaisiin. Lokakuussa 2005 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti, että Keskuskadulta Makkaratalon kolmannen kerroksen pysäköintialueelle johtavat ajorampit puretaan, kun Keskuskatu muutetaan kävelykaduksi, mutta muilta osin rakennus ja myös sen "makkara" suojellaan.[4]

Vuonna 2006 aloitettiin Makkaratalon laajennus- ja uudistustyöt, joiden on suunniteltu valmistuvan vuonna 2012. Kävelykaduksi muuttuvan Keskuskadun autoliikenne siirretään maan alle rakennettaviin tunneleihin ja purettavien ajoramppien tilalle tulee lasinen julkisivu. Kauppakeskuksen sisälle rakennetaan kaikki kerrokset läpäisevä suuri aukko, atrium, jonka kautta valo pääsee lasikatolta kellarikerroksiin asti. Uudessa kauppakeskuksessa on valmistuessaan tilat noin sadalle liikkeelle.[2]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skohan talo purettiin makkaratalon tieltä 1965.

Nykyisin Makkaratalo on nostettu symboloimaan vanhan kaupunkimiljöön hävitysaaltoa 1960–1970-luvuilla.[5] Sen edustamaa tyylisuuntaa on sanottu betonibrutalismiksi. Julkisuudessa on esitetty myös puheenvuoroja, joissa rakennusta on pidetty rumana ja sanottu, että se voidaan vaikka purkaa. Museoviraston entinen pääjohtaja Henrik Lilius on sitä mieltä, että koko Makkaratalo on mittakaavavirhe.[6]

Helsingin kaupunginmuseon mukaan "Makkaratalo heijastaa 1960-luvun suunnitteluideologiaa, uskoa moderniin ja autoistumiseen varautuvaa ja nykyaikaiseksi pyrkivää Helsinkiä. Rakennuksella on eittämättä historiallista arvoa osana Helsingin rakentamisen ja kaavoituksen historiaa. Viljo Revellin tuotannossa sillä on myös keskeinen asema. Makkaratalo on kaupunkilaisen näkökulmasta arjen elettyä ympäristöä. Siitä on tullut Helsingin kaupunkikuvan olennainen osa ja osa kaupunkilaisten kollektiivista muistia."[7]

Makkaratalo populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makkaratalo esiintyy Tapio Suomisen elokuvan Täältä tullaan elämä loppukohtauksessa. Makkaratalon ja viereisen Asematunnelin rakennusmonttu nähdään Risto Jarvan elokuvassa Onnenpeli vuodelta 1965.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. KSL:n esityslista
  2. a b Matias Åberg: Makkaran alta kuoriutuu tulevaisuudessa kauppakeskus. Helsingin Sanomat, 20.6.2010, s. A11. Artikkelin verkkoversio.
  3. Arkkitehti SAFA Juha Pulkkinen, yliarkkitehti, Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto: Julkisivu kaupunkikuvassa - rakennusvalvonnan näkökulma 2/2007. Rakennustieto. Viitattu 29.12.2013.
  4. Valitukset uhkaavat lykätä Makkaratalon ympäristön muutoksia, Helsingin Sanomat 26.1.2006
  5. Makkaratalon arkkitehti piirsi myös pieniä rakennuksia Helsingin Sanomat, Viitattu 14.2.2010
  6. Korpinen: Makkaratalo ehkä oikeuteen (maksullinen digilehti) Helsingin Sanomat 2004
  7. Lausunto ns. Makkaratalon tonttien rakennusten suojeluarvosta, Helsingin kaupunginmuseo, (doc)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 60°10′12″N, 024°56′31″E