Makkaratalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Makkaratalo
City Center
Makkaratalo Keskuskadun puolelta kuvattuna. Kuvan takana näkyy Helsingin päärautatieasema.
Makkaratalo Keskuskadun puolelta kuvattuna. Kuvan takana näkyy Helsingin päärautatieasema.
Koordinaatit 60°10′12″N, 024°56′31″E
Valmistumisvuosi 1967
Suunnittelija Viljo Revell, Heikki Castrén
Rakennuttaja Julius Tallberg oy, Suomen valtio
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Makkaratalon nimellä tunnetaan Helsingin keskustassa sijaitseva Viljo Revellin ja Heikki Castrénin[1] suunnittelema 1967 valmistunut liikerakennus, joka on osa City-Centeriä. Talo sijaitsee rautatieasemaa vastapäätä, Kaivokadun ja Keskuskadun kulmassa keskellä liike- ja ravintolakortteleita. Rakennuksen sisäpihalle jäi Eliel Saarisen suunnittelema rakennus vuodelta 1910. Revellin suunnitelman mukaan City-Center-rakennuskompleksia olisi myöhemmin laajennettu ulottumaan Aleksanterinkadulle saakka, mutta suunnitelmasta toteutettiin ainoastaan pohjoisosa, nykyinen Makkaratalo.[2]

Uudistetussa Makkaratalossa toimii Citycenter-niminen kauppakeskus.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makkaratalon tontilla sijainneen Skohan talon purkutyömaa 1960-luvulla. (Tiedoston kuvaussivu)
Makkaratalon ajorampit kuvattuna vuonna 1970.

Viljo Revell ja Heikki Castrén suunnittelivat 1960-luvun alussa korttelin levyisen City Center -uudisrakennuksen Aleksanterinkadulta Kaivokadulle ulottuvalle tontille. Tontteja yhdistämällä saatiin lopulta muodostettua noin puolet alkuperäisen suunnitelman kokoisesta tontista. Rakennuttajina toimivat Julius Tallberg Oy ja Suomen valtio. Talossa oli tavallista enemmän liiketilaa: kaksi maanpäällistä kerrosta ja yksi maanalainen kerros. Ajorampit johtivat kolmannen kerroksen pysäköintitasolle, jota kiersi ”Makkara”-lempinimen saanut uloke.[3]

Makkaratalo-nimityksen vakiintumiseen vaikutti vahvasti Kari Suomalaisen tekemä, vuonna 1966 ilmestynyt pilapiirros[4].

Makkaratalon uudistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2005 Sponda osti Makkarataloon liittyvän Kaivokatu 8:n vähemmistöosuudet (19,3 %) ja omistaa Makkaratalon kokonaan (n. 32 000 m²). Myyjinä olivat Polar Kiinteistöt Oyj, Tasavalta Myymälät Oy ja Osuusmeijerien Eläkekassa.

Makkaratalo nousi vuonna 2004 otsikoihin, kun sen omistaja sijoitusyhtiö Sponda ilmoitti haluavansa uudistaa talon ulkonäköä perusteellisesti. Tässä yhteydessä myös ”makkara” olisi poistettu. Lokakuussa 2005 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti, että Keskuskadulta Makkaratalon kolmannen kerroksen pysäköintialueelle johtavat ajorampit saa purkaa, kun Keskuskatu muutetaan kävelykaduksi, mutta muilta osin rakennus ja myös sen ”makkara” suojellaan.[5]

Vuonna 2006 aloitettiin Makkaratalon laajennus- ja uudistustyöt, joiden suunniteltiin valmistuvan vuonna 2012. Kävelykaduksi muuttuvan Keskuskadun autoliikenne siirrettiin maan alle rakennettaviin tunneleihin ja purettavien ajoramppien tilalle tuli lasinen julkisivu. Kauppakeskuksen sisälle rakennettiin kaikki kerrokset läpäisevä suuri aukko, valopiha, jonka kautta valo pääsee lasikatolta kellarikerroksiin asti. Uudessa kauppakeskuksessa on tilat noin sadalle liikkeelle.[2]

Taantuman takia töiden aloitus lykkääntyi[6] ja vuonna 2006 alkanut monivaiheinen remontti valmistui vasta keväällä 2013.[7]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skohan talo purettiin Makkaratalon tieltä 1965.

Osa aikalaisista piti Makkaratalon autoliikennettä korostavaa luonnetta vanhan eurooppalaisen kaupungin keskustaan sopimattomana, ja rakennuksen sopimattomuus rautatieaseman ympäristön rakennuskantaan herätti voimakkaita mielipiteitä. Rakennus onkin voittanut lukuisia kilpailuja kaupungin rumimmasta rakennuksesta.[8][9] Nykyisin Makkaratalo on nostettu symboloimaan vanhan kaupunkimiljöön hävitysaaltoa 1960–1970-luvuilla.[10] Sen edustamaa tyylisuuntaa on sanottu betonibrutalismiksi. Julkisuudessa on esitetty myös puheenvuoroja, joissa rakennusta on pidetty rumana ja sanottu, että se voidaan vaikka purkaa. Museoviraston entinen pääjohtaja Henrik Lilius on sitä mieltä, että koko Makkaratalo on mittakaavavirhe.[11]

Helsingin kaupunginmuseon mukaan "Makkaratalo heijastaa 1960-luvun suunnitteluideologiaa, uskoa moderniin ja autoistumiseen varautuvaa ja nykyaikaiseksi pyrkivää Helsinkiä. Rakennuksella on eittämättä historiallista arvoa osana Helsingin rakentamisen ja kaavoituksen historiaa. Viljo Revellin tuotannossa sillä on myös keskeinen asema. Makkaratalo on kaupunkilaisen näkökulmasta arjen elettyä ympäristöä. Siitä on tullut Helsingin kaupunkikuvan olennainen osa ja osa kaupunkilaisten kollektiivista muistia."[12]

Makkaratalo populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makkaratalo esiintyy Tapio Suomisen elokuvan Täältä tullaan elämä! loppukohtauksessa. Makkaratalon ja viereisen Asematunnelin rakennusmonttu nähdään Risto Jarvan elokuvassa Onnenpeli vuodelta 1965.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nevanlinna, Anja: ”Jatkuvan kasvun aika 1960–1975”, Voimat, jotka rakensivat Helsinkiä 1945–2010. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-26836-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ KSL:n esityslista (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ a b Åberg, Matias: Makkaran alta kuoriutuu tulevaisuudessa kauppakeskus. Helsingin Sanomat, 20.6.2010, s. A11. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.3.2019.
  3. ↑ Nevanlinna 161
  4. ↑ Helsingin City-Centeriä on kuulemma alettu kutsumaan Makkarataloksi, koska Kari Suomalainen teki aiheesta pilakuvan. Mistä löytäisin tuon pilakuvan? Kysy kirjastonhoitajalta. 17.8.2021. Viitattu 23.12.2021.
  5. ↑ Kiuru, Kari: Valitukset uhkaavat lykätä Makkaratalon ympäristön muutoksia Helsingin Sanomat. 26.1.2006. Arkistoitu 30.3.2007. Viitattu 21.3.2019.
  6. ↑ Makkaratalon remontti lykkääntyy Yle Uutiset. 16.4.2009. Viitattu 21.3.2019.
  7. ↑ Jakonen, Jani: Makkaratalo nousee pian kymmenen suurimman joukkoon 5.3.2013. Helsingin Uutiset. Arkistoitu 21.3.2019. Viitattu 21.3.2019.
  8. ↑ Nevanlinna 162
  9. ↑ Pulkkinen, Juha: Julkisivu kaupunkikuvassa – rakennusvalvonnan näkökulma. Rakennettu Ympäristö -lehti, 2007, nro 2, s. 33. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.3.2019.
  10. ↑ Keskitalo, Jorma: Makkaratalon arkkitehti piirsi myös pieniä rakennuksia Helsingin Sanomat. 13.2.2010. Arkistoitu 24.3.2010. Viitattu 21.3.2019.
  11. ↑ Korpinen: Makkaratalo ehkä oikeuteen (maksullinen digilehti) Helsingin Sanomat 12.12.2004
  12. ↑ Lausunto ns. Makkaratalon tonttien rakennusten suojeluarvosta, Helsingin kaupunginmuseo, (doc)[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kivilaakso, Aura: ”Kaivokatu 6-8 - Keskuskatu 6-8, City-Center”, Kun Helsinkiin rakennettin city. Keskustan vuosina 1945-1990 valmistuneet liikerakennukset, s. 119–125. Helsingin kaupunginmuseo, 2014. ISBN 978-952-272-793-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 7.3.2023).
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Makkaratalo&oldid=21346690”