Makkaratalo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Makkaratalo
City Center
Makkaratalo joulukuussa 2009. Kuvassa näkyvät ajorampit, jotka poistettiin myöhemmin.
Makkaratalo joulukuussa 2009. Kuvassa näkyvät ajorampit, jotka poistettiin myöhemmin.
Koordinaatit 60°10′12″N, 024°56′31″E
Valmistumisvuosi 1967
Suunnittelija Viljo Revell, Heikki Castrén
Rakennuttaja Julius Tallberg oy, Suomen valtio
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Makkaratalon nimellä tunnetaan Helsingin keskustassa sijaitseva Viljo Revellin ja Heikki Castrénin[1] suunnittelema 1967 valmistunut liikerakennus, joka on osa City-Centeriä. Talo sijaitsee rautatieasemaa vastapäätä, Kaivokadun ja Keskuskadun kulmassa keskellä liike- ja ravintolakortteleita. Rakennuksen sisäpihalle jäi Eliel Saarisen suunnittelema rakennus vuodelta 1910. Revellin suunnitelman mukaan City-Center-rakennuskompleksia olisi myöhemmin laajennettu ulottumaan Aleksanterinkadulle saakka, mutta suunnitelmasta toteutettiin ainoastaan pohjoisosa, nykyinen Makkaratalo.[2]

Uudistetussa Makkaratalossa toimii Citycenter-niminen kauppakeskus.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viljo Revell ja Heikki Castrén suunnittelivat 1960-luvun alussa korttelin levyisen City Center -uudisrakennuksen Aleksanterinkadulta Kaivokadulle ulottuvalle tontille. Tontteja yhdistämällä saatiin lopulta muodostettua noin puolet alkuperäisen suunnitelman kokoisesta tontista. Rakennuttajina toimivat Julius Tallberg Oy ja Suomen valtio. Talossa oli tavallista enemmän liiketilaa: kaksi maanpäällistä kerrosta ja yksi maanalainen kerros. Ajorampit johtivat kolmannen kerroksen pysäköintitasolle, jota kiersi "Makkara"-lempinimen saanut uloke.[3]

Makkaratalon uudistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2005 Sponda osti Makkarataloon liittyvän Kaivokatu 8:n vähemmistöosuudet (19,3 %) ja omistaa Makkaratalon kokonaan (n. 32 000 m²). Myyjinä olivat Polar Kiinteistöt Oyj, Tasavalta Myymälät Oy ja Osuusmeijerien Eläkekassa.

Makkaratalo nousi vuonna 2004 otsikoihin, kun sen omistaja sijoitusyhtiö Sponda ilmoitti haluavansa uudistaa talon ulkonäköä perusteellisesti. Tässä yhteydessä myös "makkara" poistettaisiin. Lokakuussa 2005 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti, että Keskuskadulta Makkaratalon kolmannen kerroksen pysäköintialueelle johtavat ajorampit saa purkaa, kun Keskuskatu muutetaan kävelykaduksi, mutta muilta osin rakennus ja myös sen "makkara" suojellaan.[4]

Vuonna 2006 aloitettiin Makkaratalon laajennus- ja uudistustyöt, joiden suunniteltiin valmistuvan vuonna 2012. Kävelykaduksi muuttuvan Keskuskadun autoliikenne siirrettiin maan alle rakennettaviin tunneleihin ja purettavien ajoramppien tilalle tuli lasinen julkisivu. Kauppakeskuksen sisälle rakennettiin kaikki kerrokset läpäisevä suuri aukko, atrium, jonka kautta valo pääsee lasikatolta kellarikerroksiin asti. Uudessa kauppakeskuksessa on tilat noin sadalle liikkeelle.[2]

Taantuman takia töiden aloitus lykkääntyi[5] ja vuonna 2006 alkanut monivaiheinen remontti valmistui vasta keväälä 2013.[6]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skohan talo purettiin makkaratalon tieltä 1965.

Osa aikalaisista piti Makkaratalon autoliikennettä korostavaa luonnetta vanhan eurooppalaisen kaupungin keskustaan sopimattomana, ja rakennuksen sopimattomuus rautatieaseman ympäristön rakennuskantaan herätti voimakkaita mielipiteitä. Rakennus onkin voittanut lukuisia kilpailuja kaupungin rumimmasta rakennuksesta.[7][8] Nykyisin Makkaratalo on nostettu symboloimaan vanhan kaupunkimiljöön hävitysaaltoa 1960–1970-luvuilla.[9] Sen edustamaa tyylisuuntaa on sanottu betonibrutalismiksi. Julkisuudessa on esitetty myös puheenvuoroja, joissa rakennusta on pidetty rumana ja sanottu, että se voidaan vaikka purkaa. Museoviraston entinen pääjohtaja Henrik Lilius on sitä mieltä, että koko Makkaratalo on mittakaavavirhe.[10]

Helsingin kaupunginmuseon mukaan "Makkaratalo heijastaa 1960-luvun suunnitteluideologiaa, uskoa moderniin ja autoistumiseen varautuvaa ja nykyaikaiseksi pyrkivää Helsinkiä. Rakennuksella on eittämättä historiallista arvoa osana Helsingin rakentamisen ja kaavoituksen historiaa. Viljo Revellin tuotannossa sillä on myös keskeinen asema. Makkaratalo on kaupunkilaisen näkökulmasta arjen elettyä ympäristöä. Siitä on tullut Helsingin kaupunkikuvan olennainen osa ja osa kaupunkilaisten kollektiivista muistia."[11]

Makkaratalo populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makkaratalo esiintyy Tapio Suomisen elokuvan Täältä tullaan elämä loppukohtauksessa. Makkaratalon ja viereisen Asematunnelin rakennusmonttu nähdään Risto Jarvan elokuvassa Onnenpeli vuodelta 1965.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nevanlinna, Anja: ”Jatkuvan kasvun aika 1960–1975”, Voimat, jotka rakensivat Helsinkiä 1945–2010. Keuruu: Helsingin kaupunki, Otava, 2012. ISBN 978-951-1-26836-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. KSL:n esityslista
  2. a b Matias Åberg: Makkaran alta kuoriutuu tulevaisuudessa kauppakeskus. Helsingin Sanomat, 20.6.2010, s. A11. Artikkelin verkkoversio.
  3. Nevanlinna 161
  4. Valitukset uhkaavat lykätä Makkaratalon ympäristön muutoksia, Helsingin Sanomat 26.1.2006
  5. Makkaratalon remontti lykkääntyy 2009. YLE. Viitattu 22.9.2014.
  6. Makkaratalo nousee pian kymmenen suurimman joukkoon Helsingin Uutiset. Viitattu 22.9.2014.
  7. Nevanlinna 162
  8. Arkkitehti SAFA Juha Pulkkinen, yliarkkitehti, Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto: Julkisivu kaupunkikuvassa - rakennusvalvonnan näkökulma 2/2007. Rakennustieto. Viitattu 29.12.2013.
  9. Makkaratalon arkkitehti piirsi myös pieniä rakennuksia Helsingin Sanomat, Viitattu 14.2.2010
  10. Korpinen: Makkaratalo ehkä oikeuteen (maksullinen digilehti) Helsingin Sanomat 2004
  11. Lausunto ns. Makkaratalon tonttien rakennusten suojeluarvosta, Helsingin kaupunginmuseo, (doc)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]