Korkeasaari

Korkeasaaren logo.

Korkeasaari (ruots. Högholmen) on Helsingin edustalla sijaitseva saari ja samalla myös saarella ylläpidetyn eläintarhan nimi. Korkeasaaren eläintarha sijaitsee kallioisella 22 hehtaarin saarella Kruunuvuorenselän pohjoisosassa. Yhdessä viereisen Mustikkamaan ja muutamien pienempien saarten kanssa se muodostaa Mustikkamaa-Korkeasaari -nimisen kaupunginosan. Korkeasaaren vieressä sijaitsee Hylkysaari. Pieni Palosaari kuuluu myös eläintarhan alueeseen.

Korkeasaari on yksi Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä. Eläinmaantieteellistä aluejakoa noudattava jaottelu muodostaa kokonaisuudet Amazonia, Africasia ja Borealia. Korkeasaaressa on noin parisataa eläinlajia ja kasvilajeja on edustettuina noin tuhat.

Korkeasaareen johtaa silta viereisestä Mustikkamaan saaresta, jonne on silta Kulosaaresta. Kesällä Korkeasaareen on myös vesiliikenneyhteys Kauppatorilta ja Hakaniemestä.

Eläintarhan johtajana aloitti helmikuussa 2010 Jukka Salo. Hänen edeltäjänsä Seppo Turunen jäi eläkkeelle 31.12.2009. Hänen edeltäjänsä vuoteen 1995 asti oli Ilkka Koivisto.

Elina Salo levytti vuonna 1979 eläintarhasta kertovan lastenlaulun "Lähdetään Korkeasaareen".

Historia

Pukki, Theodor Höijerin suunnittelema vuonna 1884 valmistunut ravintolarakennus Korkeasaaressa

Korkeasaari on jo kauan ennen eläintarhan perustamista ollut helsinkiläisten virkistyskäytössä. Juhana-herttua oli luovuttanut saaren kaupunkilaisten käyttöön erityisoikeuskirjalla 3. elokuuta 1569 useiden muiden saarten joukossa. Helsinkiläiset käyttivät saarta aluksi lähinnä kalastuspaikkana ja laidunmaana. 1800-luvun alussa saari oli kaupungin puutavaran varastopaikka.

Krimin sodan aikana Korkeasaari joutui sotilasviranomaisten valvontaan. Pitkällisen, muun muassa lehdistössä käydyn polemiikin jälkeen saari vapautui sotilaskäytöstä Helsingin kaupungille 1864. Saarelle järjestettiin tuota pikaa säännöllinen höyrylaivaliikenne, rakennettiin ravintola, tanssilava, keilarata ja keittokatoksia. Saaresta tuli suosittu retkeilykohde.

Kun 1. toukokuuta 1883 Korkeasaari vuokrattiin kymmenen vuoden sopimuksella Helsingin Anniskeluyhtiölle, yhtiö aloitti heti saaren kunnostustyöt. Saarelle suunniteltiin tieverkosto ja istutukset kaupunginpuutarhuri L. A. Jernströmin johdolla. Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema koristeellinen huvilatyylinen kesäravintola valmistui 1884. Seuraavina vuosina valmistuivat laivamatkustajien odotushuone, paviljonki, pesutupa ja puutarhurin asunto.

Helsingin Anniskeluyhtiö suunnitteli eläintarhan perustamista useamman vuoden, minä aikana asiamiehet kävivät muun muassa tutustumassa Tukholman ja Kööpenhaminan eläintarhoihin. Ensimmäinen virallinen ehdotus Alppilasta tarhan sijoituspaikkana hylättiin niukasti kaupunginvaltuuston äänestyksessä 19. marraskuuta 1889. Alkuperäisin suunnitelma eläintarhasta Korkeasaaressa tuli sen sijaan toteutumaan. Helsingin Anniskeluyhtiöllä oli taloudellisia vaikeuksia jo ensimmäisen maailmansodan aikana väliaikaisen alkoholin anniskelukiellon takia ja kun 1919 tuli voimaan kieltolaki, yhtiön talous romahti ja eläintarha siirtyi 1920 Helsingin kaupungin omistukseen.

Korkeasaaren ja Mustikkamaan välille rakennettu silta valmistui 1972. Sitä ennen saareen oli vain lautta- ja vesibussiyhteys, ja eläintarha suljettiin yleisöltä talven ajaksi vesiliikenteen loppuessa syys-lokakuun vaihteessa. Eläintarhan henkilökunta alkoi käyttää moottorivenettä ja meren jäädyttyä jäätietä. Useiden vuosikymmenien ajan Korkeasaaren liikennettä hoiti Helsingin kaupungin liikennelaitoksen moottorilautta Korkeasaari-Högholmen. Aikoinaan se siirtyi joka syksy pariksi viikoksi hoitamaan Suomenlinnan liikennettä Suomenlinnan lautan vuosihuollon ajaksi. 1980-luvun lopulle saakka lautta lähti Pohjoissatamasta Aleksanterinkadun itäpäästä, mutta Pohjoisrannan uusien liikennejärjestelyjen vuoksi sen lähtöpaikka jouduttiin siirtämään Kauppatorille.

Eläintarhan eläinvalikoima on koostunut pääasiassa nisäkäs- ja lintulajeista, mutta siellä on myös matelijoita, kaloja ja selkärangattomia. Kansainvälisesti huomattavimpia tuloksia on saatu lumileopardien kasvatuksessa; vuodesta 1976 Korkeasaari on pitänyt näiden kansainvälistä kantakirjaa.

Merkittävän elämäntyön Korkeasaaren hyväksi ehti tehdä sen pitkäaikainen (1968–1995) intendentti, biologi ja filosofian tohtori Ilkka Koivisto.

Luonnon- ja eläinsuojelu

Halli eli harmaahylje (Halichoerus grypus) Korkeasaaressa.

Korkeasaari pyrkii muiden eläintarhojen kanssa parantamaan eläinten hyvinvointia ja turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Eläintarhat pyrkivät turvaamaan luonnossa esiintyvien uhanalaisten eläinten sijoittamista tarhoihin, jossa ne voidaan saada lisääntymään. Onnistuneella projektilla voidaan myöhemmin päästää luontoon useita lajin edustajia.

Eläintarha voi kartoittaa mahdolliset uhat ja elinympäristön. Keräämällä tietoa voidaan parantaa eläimen hyvinvointia ja selviytymistä luonnossa. Tarhaoloissa voidaan tutkia eläimen käyttäytymistä ja lajin biologiaa. Tarhaoloja kehittämällä voidaan myös parantaa eläimen viihtyvyyttä tarhaolosuhteissa.

Tarha ja eläimet

Ruskeakarhu (Ursus arctos) aamulla ennen heräämistä.

Amurintiikeri (Panthera tigris altaica) Korkeasaaressa.

Korkeasaaren suurimpia vetonauloja ovat suuret kissaeläimet, vaippapaviaanit ja karhut. Näiden lisäksi siellä on myös visenttejä, kameleita, villihevosia, myskihärkiä, hylkeitä, saukkoja, vuorikauriita, hanhia, pöllöjä, haukkoja, joutsenia, haisunäätiä, partakorppikotkia ja vesikkoja.

Korkeasaaressa on useita eri ilmastoille ja ympäristötyypeille omistettuja eläintaloja. Africasia valmistui ja avattiin kesällä 2002. Siellä elää raitahiiriä, kääpiömangusteja, matelijoita, sammakoita, hyönteisiä, hämähäkkejä ja lintuja Afrikan aavikoilta ja Aasian sademetsistä. Amazoniassa elää Amazonin sademetsästä kotoisin olevia pikkueläimiä. Siellä on liskoja, käärmeitä, kilpikonnia, hämähäkkejä, hyönteisiä, suuria kaloja, sammakoita, pikkuapinoita sekä papukaijoja ja muita trooppisia lintuja.

Pikkuapinat kuuluvat Korkeasaaren suojeluprojektiin ja ne ovat lisääntyneet jonkin verran.^lähde? Sään salliessa linnut ja apinat ovat esillä ulkohäkeissä. Borealia-talo valmistui vuonna 1995. Siellä elää Suomen luonnon lintuja ja pikkunisäkkäitä. Siellä elää myös kaikki kolme Suomen luonnossa elävää käärmelajia.

Tarhassa on kaksi ravintolaa, kahviloita, matkamuistomyymälöitä ja useita kioskeja.

Tapahtumat

Korkeasaaressa järjestetään vuosittain kaikenlaisia tapahtumia. Tällaisia ovat esimerkiksi Kissojen yö -tapahtumat, jolloin tarha on auki keskiyöhön asti ja paikalla järjestetään kissoihin liittyviä tapahtumia. Muita tapahtumia ovat myös esimerkiksi Talvisafari koulujen hiihtolomien aikaan, Pääsiäissaari pääsiäisen kynnyksellä ja Tallitontun reitti itsenäisyyspäivästä loppiaiseen.

Kohua nostattaneet tapahtumat

Korkeasaaren vaippapaviaaneja.

Lokakuussa 2004 Korkeasaari suunnitteli luopuvansa paviaaneista niiden asuttaman rakennuksen huonon kunnon takia. Rakennus olisi kunnostettu ja sinne olisi otettu toisenlaisia apinoita, esimerkiksi japaninmakakeja, jotka olisivat sopineet paremmin Suomen oloihin. Paviaaneja tarjottiin myös muihin eläintarhoihin, mutta missään ei ollut niille tilaa. Julkisuudessa asia oli paljon esillä, ja paviaanien lopettamista vastustettiin. Asian symboliksi nousi erityisesti lauman johtaja Repe. Loppujen lopuksi paviaanit jätettiin eloon, ja niiden tarhan kunnostukseen saatiin varoja yksityishenkilön eläintarhalle testamenttaamista varoista.

Uutisiin pääsi myös amurintiikeri Mannisen kohtalo. Se lopetettiin 11. marraskuuta 2006 eläintarhan antaessa syyksi, että samaa sukulinjaa olevia eläimiä on jo varsin paljon, ja lajin monimuotoisuus halutaan säilyttää. Manninen oli 13-vuotias ja tullut Korkeasaareen parivuotiaana Leipzigistä. Eläintarhoissa tiikerit voivat elää jopa 20-vuotiaaksi, mutta luonnossa eivät yleensä näinkään vanhaksi kuin Manninen. Asia hoidettiin varsin huomaamattomasti eikä Mannisen puolesta ehtinyt tulla samanlaista kansanliikettä kuin paviaanien puolesta.

1. elokuuta 2007 sattui tapaus, jossa kameli puri aasin hengiltä. Aitauksessa eli kaksi kamelia, joista toinen uros ja toinen naaras. Kolmesta aasista kaksi oli naaraita ja yksi nuori uros. Korkeasaaren eläintarhan silloinen johtaja Seppo Turunen kertoi, että nuorempi aasiuros oli jo pidemmän aikaa häirinnyt vanhempaa kameliurosta. Elokuun 1. päivänä vuonna 2007 aasi puri kamelia, josta syntyi tappelu. Kameli puri aasia takaisin, jonka seurauksena aasi kuoli. Aitauksessa elävät eläimet olivat eläneet yhdessä jo useamman vuoden aasiurosta lukuunottamatta.

Jo kolmetoistavuotias urosahma karkasi 8. maaliskuuta 2010 tarhastaan ilmeisesti poikkeuksellisen paksun lumikerroksen takia. Se saatiin kiinni samana päivänä kuuden kilometrin päästä, Laajasalon Santahaminasta.

9. huhtikuuta 2010 Korkeasaaren kaikki 16 chilenflamingoa löydettiin kuolleina ulkoaitauksestaan. Todennäköisesti villi kettu tai supikoira oli tullut saarelle jäätä pitkin, ja päässyt matalan aidan takana olleiden, yön ajaksi ulos unohdettujen lintujen kimppuun. Flamingojen kuolema sai huomiota myös ulkomailla.

Lähteet

• Korkeasaaren kotisivut

Aiheesta muualla

• Korkeasaaren eläintarhan kotisivu
• Korkeasaaren ystävät ry
• YLE/Elävä arkisto: Korkeasaareen, Korkeasaareen..

Kirjallisuutta

• Ilkka Koivisto, Ulla Rosquist (toim.): Korkeasaari = Högholmen = Helsinki Zoo: Zoo-opas. Helsingin kaupunki, 1989. ISBN 951-771-885-3. Sisältää reittikartan ja historiikin 1889–1989.