Ateneum (museo)

**Ateneum**
	Ateneumin Taidemuseo
Perustettu	1887
Sijainti	Kaivokatu 2; 00100 Helsinki
Kotisivut	Ateneumin Taidemuseo

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä artikkeli kertoo museosta, antiikin Ateneumeista kertoo artikkeli Ateneum (antiikki).

Ateneum on Theodor Höijerin piirustusten mukaan rakennettu, Helsingissä Rautatientorin laidalla oleva kuvataiteille pyhitetty rakennus. Se valmistui vuonna 1887.

Aikaisemmin Ateneum-rakennuksessa sijaitsivat Ateneumin taidemuseon lisäksi myös Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu (1848–1939), jonka nimi muuttui 1939 Suomen Taideakatemian kouluksi (vuodesta 1985 Kuvataideakatemia), sekä Taideteollinen korkeakoulu vuoteen 1982 asti.

Ateneumin peruskorjaus käynnistyi vuodenvaihteessa 1984—85, jolloin myös Ateneumin taidemuseo joutui muuttamaan väliaikaisiin tiloihin Kansakoulukadulle. Valtion taidemuseoksi muuttuneen organisaation päärakennus Ateneum avattiin yleisölle toukokuussa 1991 yli kuusi vuotta kestäneen peruskorjauksen valmistuttua. Keväällä 1998 Nykytaiteen museo muutti Kiasmaan. ^[1]

Nykyisin rakennuksessa toimii Ateneumin taidemuseo ja Kuvataiteen keskusarkisto sekä Taidemuseoalan Kehittämisyksikkö Kehys, jotka ovat Valtion taidemuseon toimintayksiköitä.

Talossa sijaitsee myös Ateneum-sali, joka on ollut vuosikausia esittävän taiteen tärkeä esiintymisfoorumi Helsingissä.

[muokkaa] Arkkitehtuuri

Ateneumin fasadi on koristeltu veistoksin ja korkokuvin jotka sisältävät runsaasti symboliikkaa. Pääovien yläpuolella toisessa kerroksessa on kolmen taiteilijan, arkkitehti Donato Bramanten, taidemaalari Rafaelin ja kuvanveistäjä Feidiaan rintakuvat. Niiden yläpuolella kolmannessa kerroksessa on neljä päätykolmiota kannattelevaa naishahmoa eli karyatidia jotka symboloivat neljää taiteen klassista lajia: arkkitehtuuria, maalaustaidetta, kuvanveistoa ja musiikkia. Fasadi huipentuu päätykolmion veistosryhmään jossa Taiteen jumalatar siunaa eri taiteenalojen tuotteet. Kaikki nämä veistokset ovat Carl Sjöstrandin käsialaa.

Julkisivun toisen kerroksen ikkunoiden väleissä on suomalaisia ja kansainvälisiä taiteilijoita esittäviä korkokuvia jotka on veistänyt Ville Vallgren. Korkokuvia on kaikkiaan kuusitoista ja ne esittävät seuraavia henkilöitä:

Taiteilija	Taiteenala	Elinvuodet	Kotimaa
Werner Holmberg	taidemaalari	1830–1860	Suomi
Robert Wilhelm Ekman	taidemaalari	1808–1873	Suomi
Aleksander Lauréus	taidemaalari	1783–1823	Suomi
Johan Tobias Sergel	kuvanveistäjä	1740–1814	Ruotsi
Rembrandt	taidemaalari	1606–1669	Alankomaat
Bertel Thorvaldsen	kuvanveistäjä	1770–1844	Tanska
Peter Paul Rubens	taidemaalari	1577–1640	Alankomaat
Michelangelo	taidemaalari/kuvanveistäjä	1475–1569	Italia
Erwin von Steinbach	arkkitehti	1244–1318	Saksa
Benvenuto Cellini	kultaseppä/kuvanveistäjä	1500–1571	Italia
Jules Hardouin-Mansart	arkkitehti	1646–1708	Ranska
Bernard Palissy	keraamikko	1510–1589	Ranska
Karl Friedrich Schinkel	arkkitehti	1781–1841	Saksa
Nicodemus Tessin nuorempi	arkkitehti	1654–1728	Ruotsi
Carl Ludvig Engel	arkkitehti	1778–1840	Saksa/Suomi
Fredrik Wilhelm Scholander	arkkitehti	1816–1881	Ruotsi

Päätykolmiossa veistosryhmän alapuolella lukee kultaisin kirjaimin latinankielinen lause Concordia res parvae crescunt ("Sovussa pienet asiat kasvavat"). Lause viittaa Suomen taidepiirien pitkään kamppailuun Ateneum-rakennuksen saamiseksi. Se on alkuosa roomalaisen historioitsijan Sallustiuksen teoksessa Jugurthan sota olevasta mietelauseesta Concordia res parvae crescunt, discordia maximae dilabuntur ("Sovussa pienet asiat kasvavat, epäsovussa suuret tuhoutuvat").

[muokkaa] Maalauksia Ateneumin kokoelmissa

Aleksander Lauréus, Taiteilijan äitipuoli Mariana Juliana Lauréus s. Winqvist poikineen 1806.	Albert Edelfelt, Kuningatar Blanka 1877.	Albert Edelfelt, Lapsen ruumissaatto 1879.	Ferdinand von Wright, Ensi yllätys 1880.
Ferdinand von Wright, Taistelevat metsot 1886.	Maria Wiik, Maailmalle 1889.	Akseli Gallen-Kallela, Aino-taru 1891.	Eero Järnefelt, Raatajat rahanalaiset 1893.
Hugo Simberg, Kuoleman puutarha 1896.	Akseli Gallen-Kallela, Lemminkäisen äiti 1897.	Pekka Halonen, Tienraivaajia Karjalassa 1900.	Hugo Simberg, Haavoittunut enkeli 1903.