Ateneum (museo)

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo museosta, antiikin Ateneumeista kertoo artikkeli Ateneum (antiikki).
Ateneum
Ateneumin Taidemuseo
Ateneumin Taidemuseo
Perustettu 1887
Sijainti Kaivokatu 2
00100 Helsinki
Kotisivut Ateneumin Taidemuseo

Ateneum on Theodor Höijerin piirustusten mukaan rakennettu, Helsingissä Rautatientorin laidalla oleva kuvataiteille pyhitetty rakennus. Se valmistui vuonna 1887.

Aikaisemmin Ateneum-rakennuksessa sijaitsivat Ateneumin taidemuseon lisäksi myös Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu (18481939), jonka nimi muuttui 1939 Suomen Taideakatemian kouluksi (vuodesta 1985 Kuvataideakatemia), sekä Taideteollinen korkeakoulu vuoteen 1982 asti.

Ateneumin peruskorjaus käynnistyi vuodenvaihteessa 1984—85, jolloin myös Ateneumin taidemuseo joutui muuttamaan väliaikaisiin tiloihin Kansakoulukadulle. Valtion taidemuseoksi muuttuneen organisaation päärakennus Ateneum avattiin yleisölle toukokuussa 1991 yli kuusi vuotta kestäneen peruskorjauksen valmistuttua. Keväällä 1998 Nykytaiteen museo muutti Kiasmaan. [1]

Nykyisin rakennuksessa toimii Ateneumin taidemuseo ja Kuvataiteen keskusarkisto sekä Taidemuseoalan Kehittämisyksikkö Kehys, jotka ovat Valtion taidemuseon toimintayksiköitä.

Talossa sijaitsee myös Ateneum-sali, joka on ollut vuosikausia esittävän taiteen tärkeä esiintymisfoorumi Helsingissä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Arkkitehtuuri

Ateneumin fasadi on koristeltu veistoksin ja korkokuvin jotka sisältävät runsaasti symboliikkaa. Pääovien yläpuolella toisessa kerroksessa on kolmen taiteilijan, arkkitehti Donato Bramanten, taidemaalari Rafaelin ja kuvanveistäjä Feidiaan rintakuvat. Niiden yläpuolella kolmannessa kerroksessa on neljä päätykolmiota kannattelevaa naishahmoa eli karyatidia jotka symboloivat neljää taiteen klassista lajia: arkkitehtuuria, maalaustaidetta, kuvanveistoa ja musiikkia. Fasadi huipentuu päätykolmion veistosryhmään jossa Taiteen jumalatar siunaa eri taiteenalojen tuotteet. Kaikki nämä veistokset ovat Carl Sjöstrandin käsialaa.

Julkisivun toisen kerroksen ikkunoiden väleissä on suomalaisia ja kansainvälisiä taiteilijoita esittäviä korkokuvia jotka on veistänyt Ville Vallgren. Korkokuvia on kaikkiaan kuusitoista ja ne esittävät seuraavia henkilöitä:

Taiteilija Taiteenala Elinvuodet Kotimaa
Werner Holmberg taidemaalari 1830–1860 Suomi
Robert Wilhelm Ekman taidemaalari 1808–1873 Suomi
Aleksander Lauréus taidemaalari 1783–1823 Suomi
Johan Tobias Sergel kuvanveistäjä 1740–1814 Ruotsi
Rembrandt taidemaalari 1606–1669 Alankomaat
Bertel Thorvaldsen kuvanveistäjä 1770–1844 Tanska
Peter Paul Rubens taidemaalari 1577–1640 Alankomaat
Michelangelo taidemaalari/kuvanveistäjä 1475–1569 Italia
Erwin von Steinbach arkkitehti 1244–1318 Saksa
Benvenuto Cellini kultaseppä/kuvanveistäjä 1500–1571 Italia
Jules Hardouin-Mansart arkkitehti 1646–1708 Ranska
Bernard Palissy keraamikko 1510–1589 Ranska
Karl Friedrich Schinkel arkkitehti 1781–1841 Saksa
Nicodemus Tessin nuorempi arkkitehti 1654–1728 Ruotsi
Carl Ludvig Engel arkkitehti 1778–1840 Saksa/Suomi
Fredrik Wilhelm Scholander arkkitehti 1816–1881 Ruotsi

Päätykolmiossa veistosryhmän alapuolella lukee kultaisin kirjaimin latinankielinen lause Concordia res parvae crescunt ("Sovussa pienet asiat kasvavat"). Lause viittaa Suomen taidepiirien pitkään kamppailuun Ateneum-rakennuksen saamiseksi. Se on alkuosa roomalaisen historioitsijan Sallustiuksen teoksessa Jugurthan sota olevasta mietelauseesta Concordia res parvae crescunt, discordia maximae dilabuntur ("Sovussa pienet asiat kasvavat, epäsovussa suuret tuhoutuvat").

[muokkaa] Maalauksia Ateneumin kokoelmissa

[muokkaa] Viitteet

  1. Historia, Valtion taidemuseo, 2002. Viitattu 29.11.2008.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ateneum.

Koordinaatit: 60°10′12″N, 24°56′39″E

Henkilökohtaiset työkalut