Ateneumin taidemuseo
| Ateneumin taidemuseo | |
|---|---|
Ateneumin taidemuseo |
|
| Perustettu | 1887 |
| Sijainti | Kaivokatu 2 00100 Helsinki |
| Kotisivut | Ateneumin Taidemuseo |
Ateneumin taidemuseo on Theodor Höijerin piirustusten mukaan tehdyssä rakennuksessa, Ateneumissa, Helsingissä Rautatientorin laidalla oleva kuvataiteille omistettu museo. Ateneumin taidemuseo on Valtion taidemuseon osa.
Sisällysluettelo |
Rakennuksen historia[muokkaa]
Ateneum-rakennus valmistui vuonna 1887. Aikaisemmin rakennuksessa sijaitsivat Ateneumin taidemuseon lisäksi myös Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu (1848–1939), jonka nimi muuttui 1939 Suomen Taideakatemian kouluksi (vuodesta 1985 Kuvataideakatemia), sekä Taideteollinen korkeakoulu vuoteen 1982 asti.
Ateneumin peruskorjaus käynnistyi vuodenvaihteessa 1984–1985, jolloin myös Ateneumin taidemuseo joutui muuttamaan väliaikaisiin tiloihin Kansakoulukadulle. Valtion taidemuseoksi muuttuneen organisaation päärakennus avattiin yleisölle toukokuussa 1991 yli kuusi vuotta kestäneen peruskorjauksen valmistuttua. Keväällä 1998 Nykytaiteen museo avattiin Kiasmassa.[1]
Arkkitehtuuri[muokkaa]
Uusrenessanssia edustava Ateneum on rakenteeltaan symmetrinen. Sen fasadi on koristeltu veistoksin ja korkokuvin jotka sisältävät runsaasti symboliikkaa. Pääovien yläpuolella toisessa kerroksessa on kolmen taiteilijan, arkkitehti Donato Bramanten, taidemaalari Rafaelin ja kuvanveistäjä Feidiaan rintakuvat. Niiden yläpuolella kolmannessa kerroksessa on neljä päätykolmiota kannattelevaa naishahmoa eli karyatidia jotka symboloivat neljää taiteen klassista lajia: arkkitehtuuria, maalaustaidetta, kuvanveistoa ja musiikkia. Fasadi huipentuu päätykolmion veistosryhmään jossa Taiteen jumalatar siunaa eri taiteenalojen tuotteet. Kaikki nämä veistokset ovat Carl Sjöstrandin käsialaa.
Julkisivun korkokuvat[muokkaa]
Julkisivun toisen kerroksen ikkunoiden väleissä on suomalaisia ja kansainvälisiä taiteilijoita esittäviä korkokuvia, jotka on veistänyt Ville Vallgren. Korkokuvia on kaikkiaan kuusitoista, ja ne esittävät seuraavia henkilöitä:
| Taiteilija | Taiteenala | Elinvuodet | Kotimaa |
|---|---|---|---|
| Werner Holmberg | taidemaalari | 1830–1860 | Suomi |
| Robert Wilhelm Ekman | taidemaalari | 1808–1873 | Suomi |
| Aleksander Lauréus | taidemaalari | 1783–1823 | Suomi |
| Johan Tobias Sergel | kuvanveistäjä | 1740–1814 | Ruotsi |
| Rembrandt | taidemaalari | 1606–1669 | Alankomaat |
| Bertel Thorvaldsen | kuvanveistäjä | 1770–1844 | Tanska |
| Peter Paul Rubens | taidemaalari | 1577–1640 | Alankomaat |
| Michelangelo | taidemaalari/kuvanveistäjä | 1475–1569 | Italia |
| Erwin von Steinbach | arkkitehti | 1244–1318 | Saksa |
| Benvenuto Cellini | kultaseppä/kuvanveistäjä | 1500–1571 | Italia |
| Jules Hardouin-Mansart | arkkitehti | 1646–1708 | Ranska |
| Bernard Palissy | keraamikko | 1510–1589 | Ranska |
| Karl Friedrich Schinkel | arkkitehti | 1781–1841 | Saksa |
| Nicodemus Tessin nuorempi | arkkitehti | 1654–1728 | Ruotsi |
| Carl Ludvig Engel | arkkitehti | 1778–1840 | Saksa/Suomi |
| Fredrik Wilhelm Scholander | arkkitehti | 1816–1881 | Ruotsi |
Päätykolmion teksti[muokkaa]
Päätykolmiossa veistosryhmän alla lukee kultaisin kirjaimin latinankielinen lause Concordia res parvae crescunt (”Sovussa pienet asiat kasvavat”). Lause viittaa Suomen taidepiirien pitkään kamppailuun Ateneum-rakennuksen saamiseksi.[2] Se on alkuosa roomalaisen historioitsijan Sallustiuksen teoksessa Jugurthan sota olevasta mietelauseesta Concordia res parvae crescunt, discordia maximae dilabuntur (”Sovussa pienet asiat kasvavat, epäsovussa suuret tuhoutuvat”).
Taidemuseo[muokkaa]
Ateneum-rakennuksessa toimivat Ateneumin taidemuseo ja Kuvataiteen keskusarkisto sekä Taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehys, jotka ovat Valtion taidemuseon toimintayksiköitä. Talossa on myös Ateneum-sali, joka on esittävän taiteen tärkeä esiintymisfoorumi Helsingissä.
Suosituimmat näyttelyt[muokkaa]
Ateneumin taidemuseon historian suosituin näyttely on Picasso-näyttely, joka pidettiin vuosien 2009 ja 2010 taitteessa. Neljän ja puolen kuukauden aikana näyttelyssä vieraili lähes 315 000 kävijää. Toiseksi eniten kävijöitä, noin 305 000, on Edelfelt-näyttelyllä, joka kesti viisi kuukautta vuodenvaihteessa 2004–2005.[3]
Ateneumin taidekokoelma[muokkaa]
Ateneumin taidemuseon kokoelma on yksi Valtion taidemuseon kolmen museon taidekokoelmista. Siinä ovat maalaus- ja veistoskokoelma, grafiikka- ja piirustuskokoelma ja kansainvälinen kokoelma.[4]
-
Pääartikkeli: Ateneumin taidemuseon kokoelmat
Teoksia kokoelmasta[muokkaa]
-
Albert Edelfelt,
Kuningatar Blanka, 1877. -
Akseli Gallen-Kallela,
Aino-taru, 1891. -
Eero Järnefelt,
Raatajat rahanalaiset, 1893. -
Akseli Gallen-Kallela,
Lemminkäisen äiti, 1897. -
Hugo Simberg,
Haavoittunut enkeli, 1903.
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Nykytaiteen museo täyttää 10v (1.9.2000) Kiasma. Valtion taidemuseo. Viitattu 6.3.2013.
- ↑ Anu Uimonen: Kulttuurirakennuksista taistellaan aina, HS 14.1.2012 s. C2
- ↑ Picasso-näyttelyn näki lähes 315 000 ihmistä YLE Uutiset
- ↑ Kokoelmat, Ateneumin taidemuseo Viitattu 28.12.2012.
Kirjallisuutta[muokkaa]
- Susanna Pettersson, Taideyhdistyksestä Ateneumiin, SKS 2008
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Ateneumin taidemuseo.
- Julkisivu pohjoiseen.
- Julkisivu länteen.
- Ateneumin taidemuseo Goolge Art Projectissa
| Valtion taidemuseo |
|---|
| Ateneumin taidemuseo |
Koordinaatit: