Helsingin alueellinen jako

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsingin keskusta lentokoneesta kuvattuna

Helsingin alueen jakaminen pienempiin, nimettyihin osiin on tullut tarpeelliseksi kaupungin kasvaessa ja laajetessa. Palvelujen tuottaminen kaupunkilaisille, kaupungin hallinto, suunnittelu ja tilastointi helpottuu ja tehostuu, kun apuna on selvä yksiselitteinen nimistö ja aluejako. Helsingin jakaminen alueisiin on osa sarjaa valtio – lääni – kunta (kaupunki) – kaupunginosa – osa-alue – pienalue – kortteli – tontti. Käytännössä kuitenkin eri jaot ovat melko huonosti tunnettuja tavallisten helsinkiläisten keskuudessa, ja usein jostakin kaupunginosasta puhuttaessa ei ole selvää minkälaista aluetta sillä täsmälleen tarkoitetaan.

Tärkeimmät Helsingin nykyisistä aluejaoista ovat kaupunginosajako ja piirijako. Näiden lisäksi kaupunki voidaan jakaa esimerkiksi postinumeroalueittain.

Kaupunginosajako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupunginosajako.

Kaupunginosajako on kaupungin virallinen aluejako. Sillä tarkoitetaan kaupunginhallituksen vahvistamaa kaupunginosa-, osa-alue- ja pienaluejakoa. Sen asema on erityisen keskeinen, kun käsitellään kiinteistöjä koskevia asioita, sillä asemakaavoitus ja kiinteistöjärjestelmä perustuvat kaupunginosajakoon.

Ensimmäiset nykyisistä kaupunginosista syntyivät 1800-luvulla, kun Helsingille alettiin laatia asemakaavoja. Helsingissä on 59 kaupunginosaa, jotka on numeroitu kaksinumeroisin numeroin 01–59. Virallisen nimen kukin kaupunginosa saa nykyisin asemakaavassa tai aiemmin erillisellä päätöksellä. Rakennusjärjestyksen 36. pykälän mukaan asemakaava käsittää myös kaupunginosien nimet tai numeron, rakennuskorttelien numerot ja katujen nimet sekä, mikäli pidetään tarpeellisena, puistojen ja torien ynnä muiden alueiden nimet. Helsingin kaupunginosat saivat viralliset nimet vuonna 1959. Sitä ennen virallisissa yhteyksissä käytettiin kaupunginosan numeroa ja nimet olivat epävirallisia kutsumanimiä.

Kaupunginosa voidaan jakaa osa-alueisiin, joille myös annetaan virallinen nimi. Osa-alueen numeron kaksi ensimmäistä numeroa ovat samat kuin kaupunginosalla ja kolmas numero on järjestysnumero yhdestä eteenpäin. Osa-alue voidaan jakaa pienalueisiin. Niitä käytetään esimerkiksi tehtäessä tilastoja ihmisistä ja rakennuksista. Pienalueella ei ole virallisesti vahvistettua omaa nimeä vaan ainoastaan nelinumeroinen numero. Esimerkiksi Kruununhaan pienalue 2:n numero 0102 muodostuu kaupunginosan numerosta 01 ja seuraavasta nollasta, joka osoittaa, ettei kaupunginosaa ole jaettu osa-alueisiin, ja pienalueen järjestysnumerosta 2. Viimeinen numero on 0, jos osa-alue muodostuu yhdestä ainoasta pienalueesta.

Pienalueet jaetaan vielä kortteleihin ja korttelit tontteihin.

Kaupunginosajako pyritään pitämään mahdollisimman muuttumattomana. Tämä johtuu siitä, että kun tontti rekisteröidään lakisääteiseen kiinteistörekisteriin, tontille annetaan kiinteistötunnus, jonka yhtenä osana on kaupunginosan numero. Näin kaupunginosan muutos muuttaisi kiinteistötunnuksia. Tunnus olisi muutettava paitsi rekistereihin ja karttoihin, myös kaikkiin kiinteistöjä koskeviin asiakirjoihin. Uusittavia asiakirjoja olisivat esimerkiksi kiinteistöjen omistajien, vuokramiesten ja velkojien hallussa olevat kiinteistörekisteriotteet, lainhuudatustodistukset, rasitustodistukset ja panttikirjat.

Piirijako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin suurpiirit, peruspiirit ja osa-alueet.

Piirijako on luotu Helsingin kaupungin hallinnon tarpeita varten. Se noudattaa osittain virallista kaupunginosajakoa, mutta näiden jakojen erona on se, että piirijaolla muodostetaan kaupunginosia suurempia toiminnallisia alueita. Toinen tärkeä ero on niiden syntytapa. Kaupunginosa virallistuu vain asemakaavoituksella, kun taas piiri voidaan luoda kaupunginhallituksen päätöksellä.

Taka-Töölön kaupunginosaa

Vuoden 1980 alussa kaupungin eri hallintokunnat käyttivät 101 aluejakoa, joista maantieteellisesti erilaisia oli 80. Näistä 80 jaosta kaupunginosajakoa noudatti tarkalleen 17 ja suunnilleen 41. Esimerkiksi palolaitoksella oli 8 nuohouspiiriä, 7 sammutuspiiriä ja 6 palotarkastuspiiriä. Muita jakoja käyttivät esimerkiksi terveysasemat, perhepäivähoito, kirjastot, koulut, neuvolat jne.

Kaupunginhallitus päätti 13. joulukuuta 1982 (2900 §) piirijakojärjestelmästä. Kaupungin palvelutuotannon järjestämiseksi luotiin alueellinen jako, joka tyydyttää monia käyttäjiä ja on pitkäikäinen. Jako helpottaa virastojen sisäistä ja niiden välistä yhteistyötä palvelujen suunnittelun ja toteutuksen apuneuvona. Kunkin hallintokunnan tuli sopeuttaa toimintansa tähän piirijakoon. Tilastointi alkoi noudattaa uutta jakoa vuodesta 1984, muut viimeistään vuoden 1986 alusta. Näin asukkaidenkin on helpompi samaistua omaan alueeseensa, jonka rajat ovat eri palveluissa samat.

Periaatteena piirijakoa luotaessa on ollut, että

  • muodostuu asukkaiden kannalta luonnollisia palvelualueita
  • syntyy väestömäärältään verraten samankokoisia alueita
  • kaupungin eri hallintokunnat voivat muodostaa omat toiminta-alueensa yhdestä tai useammasta suurpiiristä suurpiiritasolla sekä samoin yhdestä tai useammasta peruspiiristä peruspiiritasolla
  • noudatetaan virallista kaupunginosa- ja osa-aluejakoa
  • jako on mahdollisimman pysyvä
  • tilastojen vertailukelpoisuus tulee säilyä
  • jaon tarkistamistarve arvioidaan kerran neljässä vuodessa.

Suurpiirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kahdeksan suurpiiriä

Helsinki jaetaan kahdeksaan suurpiiriin, joiden rajat noudattavat virallista kaupunginosajakoa. Suurpiirit numeroidaan 1–8. Suurpiirit jaetaan peruspiireihin (yhteensä 34 kappaletta), joista muutamat ovat samoja kuin kaupunginosat, toiset taas muodostuvat useistakin kaupunginosista. Peruspiirin numerossa ensimmäisenä on suurpiirin numero, sitten nolla ja kolmantena peruspiirin järjestysnumero suurpiirissään.

Suurpiirit ja niiden asukasluvut 1.1.2013:[1]

1 Eteläinen: 104 054

2 Läntinen: 104 082

3 Keskinen: 84 668

4 Pohjoinen: 41 518

5 Koillinen: 95 481

6 Kaakkoinen: 48 153

7 Itäinen: 105 781

8 Östersundomin: 2 119

Suurpiirejä oli alkujaan seitsemän. Vuoden 2009 alussa muodostettiin Helsinkiin liitetyistä Lounais-Sipoon alueista kahdeksas, Östersundomin suurpiiri.[2]

Osa-alueet ja pienalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peruspiirit jaetaan osa-alueisiin, jotka ovat samoja kuin kaupunginosajaossa. Myös niiden numerot ovat samoja. Osa-alueet jaetaan pienalueisiin, jotka ovat samoja kuin kaupunginosajaossa. Näillä nimeämättömillä alueilla on myös samat numerot. Piirijako ja virallinen aluejako eli kaupunginosajako ovat täysin yhteneviä osa-aluetasolla ja pienaluetasolla. Sen sijaan jonkin kaupunginosan eri osa-alueet voivat kuulua eri peruspiiriin.

Uudet kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinkiin liitettiin uusia alueita Sipoosta ja Vantaalta vuoden 2009 alussa. Samassa yhteydessä muodostettiin uusista alueista viisi uutta kaupunginosaa, yksi uusi suurpiiri ja yksi uusi peruspiiri sekä kuusi osa-aluetta. Päätöksen uusista aluejaoista teki kaupunginhallitus joulukuussa 2008 talous- ja suunnittelukeskuksen, tietokeskuksen, kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston yhteistyönä valmisteleman ehdotuksen pohjalta. Ehdotuksen alueiden nimistä valmisteli nimistötoimikunta.

[3]

Nykyinen aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluejakojen vertailu
Kaupunginosajako Piirijako
59 kaupunginosaa 8 suurpiiriä
34 peruspiiriä
148 osa-aluetta 148 osa-aluetta
369 pienaluetta 369 pienaluetta


Kaupunginosajako
00 Kaupunginosa Ruotsiksi
000 Osa-alue
01 Kruununhaka Kronohagen
02 Kluuvi Gloet
03 Kaartinkaupunki Gardesstaden
04 Kamppi Kampen
05 Punavuori Rödbergen
06 Eira Eira
07 Ullanlinna Ulrikasborg
08 Katajanokka Skatudden
09 Kaivopuisto Brunnsparken
10 Sörnäinen Sörnäs
101 Vilhonvuori Vilhelmsberg
102 Kalasatama Fiskehamnen
103 Sompasaari Sumparn
101 Hanasaari Hanaholmen
11 Kallio Berghäll
111 Siltasaari Broholmen
112 Linjat Linjerna
113 Torkkelinmäki Torkelsbacken
12 Alppiharju Åshöjden
121 Harju Ås
122 Alppila Alphyddan
13 Etu-Töölö Främre Tölö
14 Taka-Töölö Bortre Tölö
15 Meilahti Mejlans
16 Ruskeasuo Brunakärr
161 Vanha Ruskeasuo Gamla Brunakärr
162 Pikku Huopalahti Lillhoplaks
17 Pasila Böle
171 Länsi-Pasila Västra Böle
172 Pohjois-Pasila Norra Böle
173 Itä-Pasila Östra Böle
174 Keski-Pasila Mellersta Böle
18 Laakso Dal
19 Mustikkamaa–Korkeasaari Blåbärslandet–Högholmen
20 Länsisatama Västra hamnen
201 Ruoholahti Gräsviken
2011 Salmisaari Sundholmen
202 Lapinlahti Lappviken
203 Jätkäsaari Busholmen
204 Hernesaari Ärtholmen
21 Hermanni Hermanstad
211 Hermanninmäki Hermanstadsbacken
212 Hermanninranta Hermanstadsstranden
213 Kyläsaari Byholmen
22 Vallila Vallgård
23 Toukola Majstad
231 Toukola Gamla Majstad
232 Arabianranta Arabiastranden
24 Kumpula Gumtäkt
25 Käpylä Kottby
26 Koskela Forsby
27 Vanhakaupunki Gammelstaden
28 Oulunkylä Åggelby
281 Pirkkola Britas
282 Maunula Månsas
283 Metsälä Krämertsskog
284 Patola Dammen
285 Veräjämäki Grindbacka
286 Maunulanpuisto Månsasparken
287 Veräjälaakso Grinddal
29 Haaga Haga
291 Etelä-Haaga Södra Haga
292 Kivihaka Stenhagen
293 Pohjois-Haaga Norra Haga
294 Lassila Lassas
30 Munkkiniemi Munksnäs
301 Vanha Munkkiniemi Gamla Munksnäs
302 Kuusisaari Granö
303 Lehtisaari lövö
304 Munkkivuori Munkshöjden
305 Niemenmäki Näshöjden
306 Talinranta Talistranden
31 Lauttasaari Drumsö
311 Kotkavuori Örnberget
312 Vattuniemi Hallonnäs
313 Myllykallio Kvarnberget
314 Koivusaari Björkholmen
32 Konala Kånala
33 Kaarela Kårböle
331 Kannelmäki Gamlas
332 Maununneva Magnuskärr
333 Malminkartano Malmgård
334 Hakuninmaa Håkansåker
335 Kuninkaantammi Kungseken
336 Honkasuo Hongasmossa
34 Pakila Baggböle
341 Länsi-Pakila Västra Baggböle
342 Itä-Pakila Östra Baggböle
35 Tuomarinkylä Domarby
351 Paloheinä Svedängen
352 Torpparinmäki Torparbacken
353 Tuomarinkartano Domargård
354 Haltiala Tomtbacka
36 Viikki Vik
361 Viikinranta Viksstranden
362 Latokartano Ladugården
363 Viikin tiedepuisto Viks forskarpark
364 Viikinmäki Viksbacka
37 Pukinmäki Bocksbacka
38 Malmi Malm
381 Ylä-Malmi Övre Malm
382 Ala-Malmi Nedre Malm
383 Pihlajamäki Rönnbacka
384 Tattariharju Tattaråsen
385 Malmin lentokenttä Malms flygfält
386 Pihlajisto Rönninge
39 Tapaninkylä Staffansby
391 Tapaninvainio Staffansslätten
392 Tapanila Mosabacka
40 Suutarila Skomakarböle
401 Siltamäki Brobacka
402 Tapulikaupunki Stapelstaden
403 Töyrynummi Lidmalmen
41 Suurmetsä Storskog
411 Puistola Parkstad
412 Heikinlaakso Henriksdal
413 Tattarisuo Tattarmossen
414 Jakomäki Jakobacka
415 Alppikylä Alpbyn
42 Kulosaari Brändö
43 Herttoniemi Hertonäs
431 Länsi-Herttoniemi Västra Hertonäs
432 Roihuvuori Kasberget
433 Herttoniemen yritysalue Hertonäs företagsområde
434 Herttoniemenranta Hertonäs strand
44 Tammisalo Tammelund
45 Vartiokylä Botby
451 Vartioharju Botbyåsen
452 Puotila Botby gård
453 Puotinharju Botbyhöjden
454 Myllypuro Kvarnbäcken
455 Marjaniemi Marudd
456 Roihupellon teollisuusalue Kasåkers industriområde
457 Itäkeskus Östra centrum
46 Pitäjänmäki Sockenbacka
461 Pajamäki Smedjebacka
462 Tali Tali
463 Reimarla Reimars
464 Marttila Martas
465 Pitäjänmäen yritysalue Sockenbacka företagsområde
47 Mellunkylä Mellungsby
471 Kontula Gårdsbacka
472 Vesala Ärvings
473 Mellunmäki Mellungsbacka
474 Kivikko Stensböle
475 Kurkimäki Tranbacka
48 Vartiosaari Vårdö
49 Laajasalo Degerö
491 Yliskylä Uppby
492 Jollas Jollas
493 Tullisaari Turholm
494 Kruunuvuorenranta Kronobergsstranden
495 Hevossalmi Hästnässund
50 Villinki Villinge
51 Santahamina Sandhamn
52 Suomenlinna Sveaborg
53 Ulkosaaret Utöarna
531 Länsisaaret Västra holmarna
532 Itäsaaret Östra holmarna
533 Aluemeri Territorialhavet
54 Vuosaari Nordsjö
541 Keski-Vuosaari Mellersta Nordsjö
542 Nordsjön kartano Nordsjö gård
543 Uutela Nybondas
544 Meri-Rastila Havsrastböle
545 Kallahti Kallvik
546 Aurinkolahti Solvik
547 Rastila Rastböle
548 Niinisaari Bastö
549 Mustavuori Svarta backen
55 Östersundom Östersundom
56 Salmenkallio Sundberg
57 Talosaari Husö
58 Karhusaari Björnsö
59 Ultuna Ultuna
591 Landbo Landbo
592 Puroniitty Bäckängen

Erityistapaukset, jotka täydentävät virallista aluejakoa

  • Pikku Huopalahden osa-alueeseen kuuluu poikkeavasti osia kolmesta kaupunginosasta: siihen kuuluva pienalue 1 kuuluu Meilahteen, pienalue 2 Ruskeasuohon ja pienalue 3 Haagaan.[4][5]
  • Vuosaaren keskusta  tarkoittaa aluetta, joka koostuu pienalueista 5414 ja 5461.


Piirijako
Suurpiiri Ruotsiksi
Peruspiiri
Osa-alue
1 Eteläinen suurpiiri Södra stordistriktet
101 Vironniemen peruspiiri Estnäs distrikt
010 Kruununhaka Kronohagen
020 Kluuvi Gloet
080 Katajanokka Skatudden
102 Ullanlinnan peruspiiri Ulrikasborgs distrikt
030 Kaartinkaupunki Gardesstaden
050 Punavuori Rödbergen
060 Eira Eira
070 Ullanlinna Ulrikasborg
090 Kaivopuisto Brunnsparken
204 Hernesaari Ärtholmen
520 Suomenlinna Sveaborg
531 Länsisaaret Västra holmarna
103 Kampinmalmin peruspiiri Kampmalmens distrikt
040 Kamppi Kampen
130 Etu-Töölö Främre Tölö
201 Ruoholahti Gräsviken
202 Lapinlahti Lappviken
203 Jätkäsaari Busholmen
104 Taka-Töölön peruspiiri Bortre Tölö distrikt
140 Taka-Töölö Bortre Tölö
105 Lauttasaaren peruspiiri Drumsö distrikt
311 Kotkavuori Örnberget
312 Vattuniemi Hallonnäs
313 Myllykallio Kvarnberget
314 Koivusaari Björkholmen
2 Läntinen suurpiiri Västra stordistriktet
201 Reijolan peruspiiri Grejus distrikt
150 Meilahti Mejlans
161 Vanha Ruskeasuo Gamla Brunakärr
162 Pikku Huopalahti Lillhoplaks
180 Laakso Dal
202 Munkkiniemen peruspiiri Munksnäs distrikt
301 Vanha Munkkiniemi Gamla Munksnäs
302 Kuusisaari Granö
303 Lehtisaari Lövö
304 Munkkivuori Munkshöjden
305 Niemenmäki Näshöjden
306 Talinranta Talistranden
203 Haagan peruspiiri Haga distrikt
291 Etelä-Haaga Södra Haga
292 Kivihaka Stenhagen
293 Pohjois-Haaga Norra Haga
294 Lassila Lassas
204 Pitäjänmäen peruspiiri Sockenbacka distrikt
320 Konala Kånala
461 Pajamäki Smedjebacka
462 Tali Tali
463 Reimarla Reimars
464 Marttila Martas
465 Pitäjänmäen yritysalue Sockenbacka företagsområde
205 Kaarelan peruspiiri Kårböle distrikt
331 Kannelmäki Gamlas
332 Maununneva Magnuskärr
333 Malminkartano Malmgård
334 Hakuninmaa Håkansåker
335 Kuninkaantammi Kungseken
336 Honkasuo Hongasmossen
3 Keskinen suurpiiri Mellersta stordistriktet
301 Kallion peruspiiri Berghälls distrikt
101 Vilhonvuori Vilhelmsberg
102 Kalasatama Fiskehamnen
103 Sompasaari Sumparn
104 Hanasaari Hanaholmen
111 Siltasaari Broholmen
112 Linjat Linjerna
113 Torkkelinmäki Torkelsbacken
302 Alppiharjun peruspiiri Åshöjdens distrikt
121 Harju Ås
122 Alppila Alphyddan
303 Vallilan peruspiiri Vallgårds distrikt
211 Hermanninmäki Hermanstadsbacken
212 Hermanninranta Hermanstadsstranden
213 Kyläsaari Byholmen
220 Vallila Vallgård
304 Pasilan peruspiiri Böle distrikt
171 Länsi-Pasila Västra Böle
172 Pohjois-Pasila Norra Böle
173 Itä-Pasila Östra Böle
174 Keski-Pasila Mellersta Böle
305 Vanhankaupungin peruspiiri Gammelstadens distrikt
231 Toukola Gamla Majstad
232 Arabianranta Arabiastranden
240 Kumpula Gumtäkt
250 Käpylä Kottby
260 Koskela Forsby
270 Vanhakaupunki Gammelstaden
4 Pohjoinen suurpiiri Norra stordistriktet
401 Maunulan peruspiiri Månsas distrikt
281 Pirkkola Britas
282 Maunula Månsas
283 Metsälä Krämertsskog
286 Maunulanpuisto Månsasparken
402 Länsi-Pakilan peruspiiri Västra Baggböle distrikt
341 Länsi-Pakila Västra Baggböle
403 Tuomarinkylän peruspiiri Domarby distrikt
351 Paloheinä Svedängen
352 Torpparinmäki Torparbacken
354 Haltiala Tomtbacka
404 Oulunkylän peruspiiri Åggelby distrikt
284 Patola Dammen
285 Veräjämäki Grindbacka
287 Veräjälaakso Grinddal
405 Itä-Pakilan peruspiiri Östra Baggböle distrikt
342 Itä-Pakila Östra Baggböle
353 Tuomarinkartano Domargård
5 Koillinen suurpiiri Nordöstra stordistriktet
501 Latokartanon peruspiiri Ladugårdens distrikt
361 Viikinranta Viksstranden
362 Latokartano Ladugården
363 Viikin tiedepuisto Viks forskarpark
364 Viikinmäki Viksbacka
383 Pihlajamäki Rönnbacka
386 Pihlajisto Rönninge
502 Pukinmäen peruspiiri Bocksbacka distrikt
370 Pukinmäki Bocksbacka
503 Malmin peruspiiri Malms distrikt
381 Ylä-Malmi Övre Malm
382 Ala-Malmi Nedre Malm
384 Tattariharju Tattaråsen
385 Malmin lentokenttä Malms flygfält
391 Tapaninvainio Staffansslätten
392 Tapanila Mosabacka
504 Suutarilan peruspiiri Skomakarböle distrikt
401 Siltamäki Brobacka
403 Töyrynummi Lidamalmen
505 Puistolan peruspiiri Parkstads distrikt
402 Tapulikaupunki Stapelstaden
411 Puistola Parkstad
412 Heikinlaakso Henriksdal
413 Tattarisuo Tattarmossen
415 Alppikylä Alpbyn
506 Jakomäen peruspiiri Jakobacka distrikt
414 Jakomäki Jakobacka
6 Kaakkoinen suurpiiri Sydöstra stordistriktet
601 Kulosaaren peruspiiri Brändö distrikt
190 Mustikkamaa-Korkeasaari Blåbärslandet-Högholmen
420 Kulosaari Brändö
602 Herttoniemen peruspiiri Hertonäs distrikt
431 Länsi-Herttoniemi Västra Hertonäs
432 Roihuvuori Kasgerget
433 Herttoniemen yritysalue Hertonäs företagsområde
434 Herttoniemenranta Hertonäs strand
440 Tammisalo Tammelund
603 Laajasalon peruspiiri Degerö distrikt
480 Vartiosaari Vårdö
491 Yliskylä Uppby
492 Jollas Jollas
493 Tullisaari Turholm
494 Kruunuvuorenranta Kronobergsstranden
495 Hevossalmi Hästnässund
500 Villinki Villinge
510 Santahamina Sandhamn
532 Itäsaaret Östra holmarna
7 Itäinen suurpiiri Östra stordistriktet
701 Vartiokylän peruspiiri Botby distrikt
451 Vartioharju Botbyåsen
452 Puotila Botby gård
453 Puotinharju Botbyhöjden
455 Marjaniemi Marudd
456 Roihupellon teollisuusalue Kasåkers industriområde
457 Itäkeskus Östra centrum
702 Myllypuron peruspiiri Kvarnbäckens distrikt
454 Myllypuro Kvarnbäcken
703 Mellunkylän peruspiiri Mellungsby distrikt
471 Kontula Gårdsbacka
472 Vesala Ärvings
473 Mellunmäki Mellungsbacka
474 Kivikko Stensböle
475 Kurkimäki Tranbacka
704 Vuosaaren peruspiiri Nordsjö distrikt
541 Keski-Vuosaari Mellersta Nordsjö
542 Nordsjön kartano Nordsjö gård
543 Uutela Nybondas
544 Meri-Rastila Havsrastböle
545 Kallahti Kallvik
546 Aurinkolahti Solvik
547 Rastila Rastböle
548 Niinisaari Bastö
549 Mustavuori Svarta backen
8 Östersundomin suurpiiri Östersundoms stordistriktet
801 Östersundomin peruspiiri Östersundoms distrikt
550 Östersundom Östersundom Nordsjö
560 Salmenkallio Sundberg
570 Talosaari Husö
580 Karhusaari Björnsö
591 Landbo Landbo
592 Puroniitty Bäckängen

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin kuninkaan Maunu Eerikinpojan vuonna 1349 säätämässä kaupunginlaissa määrättiin yleiseurooppalaiseen tapaan, että jokainen kaupunki pitää jakaa neljään neljännekseen eli kortteliin. Tällainen kortteli, ruotsiksi kvarteret, oli pikemminkin kaupunginosa kuin nykykortteli. Kaupunginlain mukaan jokaiseen neljännekseen pitää asettaa kaksi päämiestä eli nokiherraa. Tämä siksi että, jos valkea pääsee vallallensa, täytyy asukkaiden näiden päämiesten johdolla rientää valkeata kukistamaan.

Suomessa tätä määräystä noudatettiin vain Turussa ja Viipurissa. Muut kaupunkimme olivat liian pieniä kortteleihin jaettaviksi. Turun kortteleilla oli nimet, sen sijaan Viipurissa korttelien niminä oli numerot yhdestä neljään.

Vantaanjoen suulle vuonna 1550 perustetusta "Vantaan Helsingistä" tunnetaan vain ylimalkainen karttapiirros. ja nimistöstä muutama maininta. Mahdollisista korttelien nimistä ei ole tietoa.

Vuonna 1640 kuningar Kristiinan ja valtaneuvoston päätöksellä kaupunki siirrettiin Vironniemelle. Uudella paikalla kaupungin kaduista ainakin isommille annettiin nimet, mutta usein käytettiin paikan nimeämiseen talon tai talonomistajan nimeä tai maastonimeä. Vuonna 1709 kaupungissa oli 270 rakennettua tonttia, ja kaupunki jaettiin neljään osaan:

  • Kärrqwarteret eli Suokortteli, joka sijaitsi nykyisen Senaatintorin paikalla olleesta torista koilliseen. Siellä on nykyisin esimerkiksi Säätytalon puistikko;
  • Glooqwarteret eli Kluuvinkortteli, joka sijaitsi torista luoteeseen;
  • Wester Tull qwarteret eli Länsitullin kortteli, joka sijaitsi torista lounaaseen;
  • Fijskarback qwarteret eli Kalastajanmäen kortteli sijaitsi torista kaakkoon nykyisen Katajanokan lounaisosassa.

Viaporin (nykyisen Suomenlinnan) rakentaminen jälkeen elämä kaupungissakin vilkastui. Talojen lukumäärä lisääntyi niin, että niitä vuonna 1757 oli 326 kappaletta. Helsinki jaettiin 1700-luvun lopulla neljään kortteliin eli kaupunginosaan:

  • Norra Gvarteret, Pohjoinen kortteli
  • Östra Gvarteret, Itäinen kortteli
  • Södra Gvarteret, Eteläinen kortteli
  • Westra Gvarteret, Läntinen kortteli

Vuonna 1808 Helsinki siirtyi venäläisten hallintaan ja paloi lähes kokonaan saman vuoden marraskuussa. Haminan rauhan jälkeen alettiin suunnitella kaupungin uudelleenrakentamista. Keisari Aleksanteri I julistaa 8. huhtikuuta 1812 Helsingin Suomen pääkaupungiksi. Samana päivänä keisari myös vahvisti kaupungin asemakaavan Johan Albrecht Ehrenströmin suunnitelman mukaan. Siinä kaupunki jaettiin kahteen Erottajan jakamaan osaan:

  • Egentliga staden eli Varsinainen kaupunki ja siitä länteen ja lounaaseen oleva
  • Nyländska förstaden eli Uudenmaan esikaupunki.

Korttelien numerot ja nimet vahvistettiin vuoden 1820 palojärjestyksessä Tukholman esimerkkiä noudattaen. Samalta vuodelta on peräisin seuraavanlainen aluejako:

  • Stad, Kaupunki; korttelit 1–39
  • Förstaden, Esikaupunki
    • Första Afdelningen, Ensimmäinen osa; korttelit 40–51
    • Andra Afdelningen, Toinen osa; korttelit 52–82.

Uudelleenrakentamiskomitean (1811–1825) toiminnan loppuaikana Helsinki jaettiin kuuteen osaan. Jako oli aluksi epävirallinen, sillä se vahvistettiin vasta 1836. Kaupunginosat olivat W. Gyldenin 1837 (suluissa C. Reuterin 1866) laatiman kartan mukaan seuraavanlaiset:

  • första stadsdelen, ensimmäinen kaupunginosa: korttelit 1–26 (1–26)
  • andra stadsdelen, toinen kaupunginosa: korttelit 27–45 (27–45 ja 95–99)
  • tredje stadsdelen, kolmas kaupunginosa: korttelit 46–64 (46–64 ja 100–103)
  • fjerde stadsdelen, neljäs kaupunginosa: korttelit 65–82 (65–82)
  • femte stadsdelen, viides kaupunginosa: korttelit 83–94 (83–94)
  • sjette stadsdelen Skatudden, oreglerad, kuudes kaupunginosa eli kaavoittamaton Katajanokka (Reuterin kartassa se jaetaan kortteleihin I–XIV)

Kaupungin kasvaessa ja asemakaavoitetun alueen laajetessa on kaupunginosien lukumäärä samalla lisääntynyt. Virallisesti kaupunginosat nimettiin vain numeroilla aina vuoteen 1959 saakka. Asemakaavoja vahvistettiin seuraavasti:

  • I kaupunginosa; Kruununhaka – Kronohagen; asemakaava 1812
  • II kaupunginosa: Kluuvi – Gloet; asemakaava 1812
  • III kaupunginosa; Kaartinkaupunki – Gardesstaden; asemakaava 1812
  • IV kaupunginosa; Kamppi – Kampen; asemakaava 1812
  • V kaupunginosa; Punavuori – Rödbergen; asemakaava 1812
  • VI kaupunginosa; Eira – Eira; asemakaava 1875
  • VII kaupunginosa; Ullanlinna – Ulrikasborg; asemakaava 1841
  • VIII kaupunginosa; Katajanokka – Skatudden; asemakaava 1859
  • IX kaupunginosa; Kaivopuisto – Brunnsparken; asemakaava 1875
  • X kaupunginosa; Sörnäinen – Sörnäs; asemakaava 1893

Vuonna 1875 kaupunginosat 1–3 ja 8 muodostivat rakennusjärjestyksen mukaan varsinaisen kaupungin, muut kuuluivat esikaupunkialueeseen.

Helsingin kaupunginosat jaettiin 1900-luvun alkupuolella kahteen ryhmään:

  • järjestetty kaupunki (eli asemakaavoitettu alue; esimerkiksi vuonna 1909 1127 hehtaaria)
  • Järjestämätön maa (esimerkiksi vuonna 1909 1267 hehtaaria]

Vuoden 1946 suuren alueliitoksen jälkeen kaupungin alue jaettiin kantakaupunkiin (kaupunginosat 1–27) ja esikaupunkeihin (kaupunginosat 28–53; Vuosaari liitettiin Helsinkiin vuoden 1966 alussa). Tilastoissa jaettiin usein vielä kantakaupunki asemakaavoitettuun alueeseen ja asemakaavoittamattomaan alueeseen.

Kaupunginosat ryhmiteltiin tilastoissa 1960-luvulta vuoteen 1983 asti seuraavasti:

  • Kantakaupunki – Stadskärnan
    • Keskusta – Centrum (kaupunginosat 1–5, eteläisessä suurpiirissä)
    • Eteläinen kantakaupunki – Södra stadskärnan (kaupunginosat 6–9, 20, 52 ja 531, eteläisessä suurpiirissä)
    • Läntinen kantakaupunki – Västra stadskärnan (kaupunginosat 13–18, läntisessä suurpiirissä, paitsi Taka-Töölö ja Etu-Töölö eteläisessä suurpiirissä ja Pasila keskisessä suurpiirissä)
    • Itäinen kantakaupunki – Östra stadskärnan (kaupunginosat 10–12, 19, 21 ja 22, keskisessä suurpiirissä paitsi Mustikkamaa-Korkeasaari, joka on itäisessä suurpiirissä)
    • Pohjoinen kantakaupunki – Norra stadskärnan (kaupunginosat 23–27, keskisessä suurpiirissä)
  • Esikaupungit – Förstäderna
    • Läntiset esikaupungit – Västra förstäderna (kaupunginosat 29–33 ja 46, läntisessä suurpiirissä paitsi Lauttasaari, joka on eteläisessä suurpiirissä)
    • Pohjoiset esikaupungit – Norra förstäderna (kaupunginosat 28, 34 ja 35, pohjoisessa suurpiirissä)
    • Koilliset esikaupungit – Nordöstra förstäderna (kaupunginosat 36–41, koillisessa suurpiirissä)
    • Itäiset esikaupungit – Östra förstäderna (kaupunginosat 42–51, 532 ja 54, joista Kulosaari, Herttoniemi, Roihuvuori, Tammisalo, Vartiosaari ja Laajasalo muodostavat kaakkoisen suurpiirin ja Vartiokylä, Mellunkylä, Itäsaaret ja Vuosaari itäisen suurpiirin)

Vuonna 1984 otettiin käyttöön nykyinen piirijako.

Päätöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätösten liitteenä on yleensä kartta, johon on piirretty tarkat rajat.

  • Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18. toukokuuta 1886 (14 §) kaupunginosien III, IV, V, VI ja VII rajain järjestelyä koskevan ehdotuksen. Rajoja järjestelty vähäisessä määrin, esimerkiksi korttelissa n:o 60 olevat suomalaisen lyseon tontit n:o 2, 4 ja 6 siirretty VI kaupunginosasta VII kaupunginosaan.
  • Kaupunginvaltuusto päätti 8. kesäkuuta 1921 (12 §) vaihtaa nimen "Hieta- ja Jätkäsaaren satama" nimeen "Länsisatama".
  • Kaupunginhallitus päätti 9. toukokuuta 1946 (1492 §) ilmoittaa kiinteistölautakunnalle ettei sillä ole mitään sitä vastaan, että lautakunnan ehdotusta liitosalueen jaoksi kaupunginosiin käytetään ohjeena asemakaavoja laadittaessa.
  • Kaupunginhallitus päätti 26. helmikuuta 1959 (718 §) hyväksyä kaupunginosien ja osa-alueiden nimet ja rajat. Kaupunginosille annettiin paitsi virallinen numero myös virallinen nimi.
  • Kaupunginhallitus päätti 23. huhtikuuta 1959 (1230 §) muuttaa 718 §:ssä tekemäänsä päätöstä. Viikin (n:o 36) kaupunginosan Pihlajamäen osa-alue siirrettiin Malmin (n:o 38) kaupunginosaan. Pihlajamäen osa-alueeseen liitettiin myös Ala-Malmin osa-alueesta Latokartanontien ja Pukinmäentien rajoittama alue.
  • Kaupunginhallitus päätti 19. marraskuuta 1959 (3031 §) asukkaiden anomuksesta muuttaa Etelä-Kaarelan (n:o 33) kaupunginosan osa-alueen Vanhainen – Gamlas nimen Kannelmäki – Gamlas nimeksi.
  • Kaupunginhallitus päätti 2. toukokuuta 1962 (1252 §) muuttaa vuonna 1959 (718 §) tekemäänsä päätöstä. Haagan (n:o 29) kaupunginosaan muodostettiin uusi Kivihaka – Stenhagen -niminen osa-alue. Munkkiniemen (n:o 30) kaupunginosaan muodostettiin uusi Niemenmäki – Näshöjden -niminen osa-alue.
  • Kaupunginhallitus päätti 24. toukokuuta 1962 (1487 §) muuttaa vuonna 1959 (718 §) tekemäänsä päätöstä. Puistola – Parkstad (n:o 41) kaupunginosan nimi muutettiin nimeksi Suurmetsä – Storskog ja 41. kaupunginosa jaettiin neljäksi osa-alueeksi, joiden nimet ovat Puistola – Parkstad, Tattarisuo – Tattarmossen, Heikinlaakso – Henriksdal ja Jakomäki – Jakobacka.
  • Kaupunginhallitus päätti 17. lokakuuta 1963 (2855 §) kehottaa kaupungin virastoja ja laitoksia piirijakoja muodostaessaan tai tarkastaessaan ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon vahvistetut kaupunginosien ja osa-alueiden rajat sekä käyttämään kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston laatiman, esityslistan liitteenä olevan ehdotuksen mukaisia osa-alueiden epävirallisia numero-kirjaintunnuksia.
  • Kaupunginhallitus päätti 25. marraskuuta 1965 (3086 §) vahvistaa 1. tammikuuta 1966 kaupunkiin liitettävästä alueesta muodostettavan kaupunginosan nimeksi Vuosaari – Nordsjö ja numeroksi 54. Äänestyksessä nimiehdotus Vuosaari – Norsö hävisi äänin 4 – 13.
  • Kaupunginhallitus päätti 24. helmikuuta 1966 (588 §) vahvistaa Mellunkylän (n:o 47) kaupunginosan Kontula- ja Vesala-nimisten osa-alueiden rajan.
  • Kaupunginhallitukselle esitettiin 22. lokakuuta 1973 (3138 §) pääkaupunkiseudun yhteistyötoimikunnan työvaliokunnan esitys tilastoissa käytettävän aluejaon ja -numeroinnin vakiinnuttamisesta sekä tilastotoimiston, kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston asiasta antamat lausunnot. Kaupunginhallitus päätti vahvistaa kaupunginosien, osa-alueiden sekä pienalueiden rajat. Samalla päätettiin vahvistaa Pasilan (n:o 17) kaupunginosan neljän osa-alueen nimiksi Länsi-Pasila – Västra Böle, Keski-Pasila – Mellersta Böle, Itä-Pasila – Östra Böle ja Pohjois-Pasila – Norra Böle; Oulunkylän (n:o 28) kaupunginosan uuden osa-alueen nimeksi Maunulanpuisto – Månsasparken; ja Vuosaaren (n:o 54) kaupunginosan neljän osa-alueen nimiksi Keski-Vuosaari – Mellersta Nordsjö, Nordsjön kartano – Nordsjö gård, Uutela-Niinisaari – Nybondas-Bastö sekä Meri-Rastila – Havs-Rastböle.
  • Kaupunginhallitus päätti 26. tammikuuta 1976 (307 §) kaupunkisuunnitteluviraston esityksestä muuttaa vuonna 1973 (3138 §) vahvistamaansa kaupunginosien, osa-alueiden sekä pienalueiden rajat 28. elokuuta 1975 päivätyn aluejakokartan mukaisiksi.
  • Kaupunginhallitus päätti 13. joulukuuta 1982 (2900 §) yhtenäisen piirijakojärjestelmän toteuttamisesta kaupungin hallintokuntien toiminnassa.
  • Kaupungin johtajistotoimikunta päätti 6. kesäkuuta 1984, että piirijakojärjestelmän toteuttamisesta annetaan ohjeita kaupungin yleisissä suunnitteluohjeissa seuraaville vuosille.
  • Kaupunginhallitus päätti 11. kesäkuuta 1984 (1683 §) vahvistaa piirijakojärjestelmän suur- ja peruspiirien nimet. Lisäksi päätettiin vahvistaa seuraavat osa-alueiden nimet: 402 Tapulikaupunki – Stapelstaden, 403 Töyrynummi – Lidamalmen, 484 Tattariharju – Tattaråsen ja 474 Kivikko – Stensböle. Kivikko kuului aiemmin Malmin (n:o 38) kaupunginosaan numeronaan 384.
  • Kaupunginhallitus päätti 6. elokuuta 1984 (1969 §) muuttaa 1683 §:ssä tekemäänsä päätöstä ja korjata siinä olevan kirjoitusvirheen. Tattariharjun osa-alueen oikea numero on 384 eikä 484.
  • Kaupungin johtajistotoimikunta päätti 6. kesäkuuta 1984 (167 §) piirijakojärjestelmän toteuttamisohjeiden hyväksymismenettelystä.
  • Kaupunginhallitus päätti 8. joulukuuta 1986 (3199 §) tarkistaa piirijaon kaupungin suunnitteluohjeisiin sisältyvien muutosehdotusten mukaisesti. Muutokset olivat vain rajamuutoksia eivät nimiin liittyviä.
  • Kaupunginvaltuusto päätti 2. toukokuuta 1990 (asia 4) hyväksyä suurpiirien maantieteellisen jaon.
  • Kaupunginhallitus päätti 26. marraskuuta 1990 (2461 §) hyväksyä kaupungin suunnitteluohjeet vuosiksi 1991 ja 1992. Ohjeiden liitteessä 4 on aluejakoihin tehtävät muutokset: rajamuutosten lisäksi muutettiin peruspiirin 205 ja kaupunginosan 33 nimi Etelä-Kaarela – Södra Kårböle nimeksi Kaarela – Kårböle, osa-alue 355 Niskala liitettiin kokonaan osa-alueeseen 354 Haltiala, Vuosaaren peruspiiriin muodostettiin uusi osa-alue 545 Kallahti – Kallvik.
  • Kaupunginhallitus päätti 2. joulukuuta 1996 (1738 §) hyväksyä suunnittelun yhteiset lähtökohdat vuosiksi 1997 ja 1998. Tähän sisältyy piirijaon rajamuutoksia sekä uusi osa-alue 457 Itäkeskus – Östra centrum. Lisäksi todettiin, että asemakaavan muutoksen vuoksi kaupunginosien 39 (Tapaninkylä) ja 40 (Suutarila) raja poikkeaa peruspiirin rajasta.
  • Kaupunginhallitus päätti 7. kesäkuuta 1999 (809 §) hyväksyä osa- ja pienaluejaon muutokset ja rajantarkistukset ja vahvistaa uusien osa- ja pienalueiden numerot. Edelleen kaupunginhallitus päätti hyväksyä uusille osa-alueille seuraavat nimet: 287 Veräjälaakso – Grinddal, 306 Talinranta – Talistranden, 361 Viikinranta – Viksstranden, 363 Viikin tiedepuisto – Viks forskarpark, 364 Viikinmäki – Viksbacka, 386 Pihlajisto – Rönninge, 434 Herttoniemenranta – Hertonäs strand (entinen nimi Herttoniemen satama – Hertonäs hamn), 475 Kurkimäki – Tranbacka, 543 Uutela – Nybondas, 546 Aurinkolahti – Solvik, 547 Rastila – Rastböle, 548 Niinisaari – Bastö, 549 Mustavuori – Svarta backen.
  • Kaupunginhallitus päätti 2. toukokuuta 2007 (624 §) hyväksyä osa-alueiden nimien korjaukset, uusien osa-alueiden nimet ja numerot sekä uudet pienalueet. Päätöksellä Hakuninmaan osa-alue jaettiin kahtia Hakuninmaan ja Kuninkaantammen osa-alueiksi, ja Toukolan osa-alue jaettiin Toukolan ja Arabianrannan osa-alueiksi.
  • Kaupunginhallitus päätti 8. joulukuuta 2008 (1464 §) muodostaa Sipoosta ja Vantaalta tulevista alueista viisi uutta kaupunginosaa, yhden uuden suurpiirin, yhden uuden peruspiirin ja kuusi uutta osa-aluetta.
  • Kaupunginhallitus päätti 26. marraskuuta 2012 (1329 §) jakaa Sörnäisten, Hermannin ja Lauttasaaren kaupunginosat osa-alueisiin, muodostaa Pikku Huopalahden, Honkasuon ja Alppikylän erillisiksi osa-alueiksi sekä muuttaa eräiden osa-alueiden nimiä ja rajoja.[4][5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tärkein lähde on kaupunginhallituksen pöytäkirjat ja pöytäkirjojen liitteet. Niihin voi tutustua kaupungintalon kirjaamossa ja 20 vuotta vanhempiin päätöksiin kaupunginarkistossa.
  • Helsingin kaupunginarkiston vanhat kartat.
  • Helsingin kadunnimet, Helsinki 1970.
  • Helsingin kaupungin historia, Helsinki 1950–1967.
  • Aluejaot Helsingin kaupungissa. Hallintokuntien aluejakotarpeet 1980 sekä kaupunginhallinnon ulkopuoliset aluejaot. Helsingin kaupunki, tilastokeskus 31.3.1981.
  • Helsingin kaupungin aluejakokäytännöt 1.1.1980. Helsingin kaupungin tilastokeskuksen muistioita elokuulta 1980.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]