Oulunkylä
Sivulta puuttuu
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | 28 | ||
| Suurpiiri | Pohjoinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 8,61 km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 24 967 | ||
| - Väestötiheys | 2 614/km² | ||
| Postinumerot | 00620, 00630, 00640, 00650 | ||
| Osa-alueet | Pirkkola, Maunula, Metsälä, Patola, Veräjämäki, Maunulanpuisto, Veräjälaakso[1] | ||
| Lähialueet | Pasila, Käpylä, Koskela, Haaga, Kaarela, Pakila, Viikki, Pukinmäki, Malmi | ||
|
Åggelby |
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Helsinki |
|
| Lääni | Uudenmaan lääni |
| Kihlakunta | Helsingin kihlakunta |
| Perustettu | 1921 |
| – emäpitäjä | Helsingin mlk |
| Liitetty | 1946 |
| – kuntaan | Helsinki |
| Pinta-ala | 5,89 [2] km² |
| – meri | 0 km² |
| Väkiluku | |
Oulunkylä (ruots. Åggelby) on kaupunginosa Pohjois-Helsingissä. Oulunkylä sijaitsee pääradan varressa noin kuusi kilometriä Helsingin keskustasta pohjoiseen rajanaapureinaan Käpylä, Itä-Pakila, Pukinmäki ja Koskela.
Sisällysluettelo |
Historiaa [muokkaa]
Oulunkylässä on ollut asutusta ainakin 1200-luvulta lähtien. Keskiaikaisissa asiakirjoissa Oulunkylä on Helsingin pitäjään (sittemmin Helsingin maalaiskunta, nykyään Vantaan kaupunki) kuuluva kylä.
Esikaupunkiasutusta alkoi Oulunkylään muodostua sen jälkeen, kun alueelle vuonna 1881 oli perustettu rautatieasema. Vuonna 1907 Oulunkylästä muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta. Tuolloin määriteltiin myös yhdyskunnan rajat. Alueen muodosti Oulunkylän kylä ja Kottbyn yksinäistalon alue N:o 1. Kottby oli aikaisemmin jaettu kahteen kokonaisuuteen, Lands-Kottby ja Käpylä, joista jälkimmäinen oli Kumpulan liittämisen yhteydessä sulautettu Helsinkiin.[3]
1921 Oulunkylä erotettiin Helsingin maalaiskunnasta itsenäiseksi Åggelbyn kunnaksi. Suomenkielisen nimen Oulunkylän kunta sai 1922. Helsinkiin Oulunkylä liitettiin suuressa alueliitoksessa 1946.[3]
Nimistöstä [muokkaa]
Oulunkylän nimen (ruots. Åggelby) alkuperää ei tiedetä, eikä edes ole varmaa, onko se alkuperältään suomen- vai ruotsinkielinen. Se on esiintynyt 1500-luvulla muun muassa muodoissa Ogleby, Ogelby ja Ågelby, joskus myös Vggleby tai Ögleby. Suomalainen muoto Oulunkylä on ollut käytössä ainakin 1880-luvulta lähtien, mutta on mahdollisesti paljon vanhempi.
Nimen on arveltu johtuvan suomen kielessä aikoinaan esiintyneessä, saamen kielestä lainatussa tulvavettä tarkoittavasta sanasta oulu, joka esiintynee myös paikannimissä Oulu, Oulainen ja Oulanka. Oulunkylän nimen vanhojen kirjoitusasujen on kuitenkin katsottu osoittavan, ettei nimi voi johtua tästä sanasta. Toisaalta nimen on myös arveltu johtuvan Mäntsälän Ohkolan kylän nimestä.
Ruotsinkieliseen alkuperään viittaavia nimiteorioita on esitetty useita: Ågloby (glo = lammikko), Ågärdhoby (gärdho = aidattu alue), Ågölby (göl = syvänne), Åkullaby (kulla = mäki, kukkula), Åkällby (källa = lähde). Mikäli nimi todella on ruotsalaista alkuperää, sen alkuosa on mahdollisesti ruotsin sana å = joki. Nimen lopussa esiintyvä sana by tarkoittaisi kylää.[3][4][5]
Oulunkylän kantatilat olivat nimiltään Mickels eli Landboas, Britas, Monsas (Månsas), Petas ja Nybondas eli Jeppars. Lisäksi Kottbyn tila sijaitsi osittain nykyisen Oulunkylän alueella. Tilojen nimistä peräti kolme on sittemmin päätynyt viereisten asutusalueiden nimiksi: Britas (Pirkkola), Monsas (Maunula) ja Kottby (Käpylä).
Oulunkylän peruspiiri [muokkaa]
Oulunkylä on myös yhden Helsingin peruspiirin (nro. 404) nimi. Se on alueeltaan pienempi kuin samanniminen kaupunginosa, johon kuuluu myös viereinen Maunulan peruspiiri.
Oulunkylän peruspiiri jaetaan kolmeen osaan: vanhempiin Patolaan ja Veräjämäkeen sekä uusimpaan tulokkaaseen, 1990-luvulla rakennettuun Veräjälaaksoon. Asukkaat peruspiirin osien kesken jakautuvat seuraavasti (1. 1. 2009): [6]
- Patola 9 334
- Veräjämäki 2 846
- Veräjälaakso 1 426
yhteensä 13 606
Rakennuskanta [muokkaa]
Oulunkylä on pääasiassa kerros- ja pientaloaluetta. Kerrostaloalueita sijaitsee eri puolilla Oulunkylää. Pientaloalueilla on sekä rivitaloja että omakotitaloja.
Asuinalueiden ja laajojen virkistysalueiden lisäksi Oulunkylässä on kaksi pienteollisuusaluetta. Toinen sijaitsee Metsälän eteläosassa ja toinen Vantaanjoen rannassa Pukinmäen rajalla. Huomattavia toimistorakennuksia on Käpylän asemalla ja Metsälän eteläosassa. Liikerakennuksia on erityisesti Oulunkylän aseman ja Vantaanjoen rannan tuntumassa sekä Oulunkylän osa-alueen Maunulan keskustassa.
Vanhaa huvila-asutusta on säilynyt Oulunkylässä on jonkin verran. Vielä 1950-luvulla rakennuskanta oli enimmäkseen suuria puuhuviloita, joista osa oli siirretty sinne Terijoelta.[6] Niitä on vielä jäljellä varsinkin Veräjämäen puolella, muutamia myös rautatien länsipuolella.
1950- ja 1960-luvuilla Oulunkylään rakennettiin kerrostaloja rautatieaseman läheisyyteen sekä Maunulan osa-alueelle. Myöhemmin kerrostaloja on rakennettu 1970-luvulta lähtien Käskynhaltijantien pohjoispuolelle sekä 1990-luvulla Veräjälaaksoon.[6]
Kirkot [muokkaa]
Oulunkylässä toimii evankelis-luterilainen Oulunkylän seurakunta, jolla on alueella kolme kirkkoa: Oulunkylän kirkko, Oulunkylän vanha kirkko ja Maunulan kirkko. Lisäksi Oulunkylässä on Jehovan todistajien valtakunnansali ja vanhoillislestadiolaisen Helsingin Rauhanyhdistyksen toimitalo.
Palvelut ja yritystoiminta [muokkaa]
Oulunkylän keskustassa rautatieaseman läheisyydessä on palveluiden keskittymä. Alueella sijaitsee mm. Ogelin liikekeskus[7], posti, kirjasto, työväenopisto ja terveysasema. Liikkeitä ja muita palveluita on myös Käpylän asemalla ja Käskynhaltijantien varrella.
Oulunkylään kuuluvan Maunulan keskustassa on liikkeitä, kirjasto, sosiaaliasema, terveysasema sekä Suursuon sairaala.
Merkittäviä Oulunkylään sijoittuneita yrityksiä ovat mm. DNA, Fingrid ja YIT. Näiden yritysten pääkonttori sijaitsee Oulunkylän alueella lähellä Käpylän asemaa. Oulunkylän alueella toimivat myös mm. Cygate, Kaukokiito ja Schenker sekä Helsinki Fashion House, jonka tiloissa toimii yli sata vaatetusalan yritystä[8]. Aiemmin Oulunkylässä on sijainnut mm. Hankkijan pääkonttori. Mäkitorpan Autoradio toimi alkujaan Oulunkylän Mäkitorpantiellä.[9]
Liikenneyhteydet [muokkaa]
Oulunkylästä on monipuoliset liikenneyhteydet sekä joukkoliikenteen, yksityisautoilun että kevyen liikenteen näkökulmasta. Oulunkylän keskustassa on bussi- ja junaliikenteen solmukohta. Matkustajien käytössä on sekä poikittaislinjoja että Helsingin keskustaan päin suuntautuvia linjoja.
Tiestö [muokkaa]
Oulunkylässä on yksi moottoritie. Tuusulanväylä kulkee Oulunkylän halki Käpylästä Pakilaan päin. Moottoritielle on Oulunkylän kohdalla kaksi liittymää. Myös Hämeenlinnanväylä ja Kehä I kulkevat läheltä Oulunkylää.
Oulunkylän pääkatuja ovat Tuusulanväylän Oulunkylän liittymässä kohtaavat Pakilantie ja Käskynhaltijantie, Metsälän halki kulkeva Asesepäntie, siitä lähtevä Mäkitorpantie ja tämän jatke Siltavoudintie, Käpylästä Oulunkylään johtava Oulunkyläntie ja sen jatke Norrtäljentie sekä Maunulassa sijaitsevat Pirjontie ja Pirkkolantie.
Kevyen liikenteen väylät [muokkaa]
Merkittävin kevyen liikenteen väylä kulkee pääradan vartta Oulunkylän läpi. Väylä yhdistää Helsingin keskustan pohjoisiin kaupunginosiin. Muita huomattavia kaupunginosasta toiseen johtavia väyliä kulkee Oulunkylän länsiosassa sijaitsevassa keskuspuistossa (Maunulanpuisto) sekä Vantaanjoen varressa.
Matkoja Oulunkylän keskustasta kevyen liikenteen väyliä pitkin, sulkeissa arvio pyöräilyajasta: Viikki 3 km (15 min), Pasila 4 km (15 min), Rautatientori 8 km (25 min), Itäkeskus 8 km (30 min).[10]
Helsingin latuverkosto ulottuu talvisin Oulunkylän alueelle. Helsingin keskustasta pohjoiseen johtava hiihtoreitti kulkee Maunulanpuiston ja Pirkkolan liikuntapuiston kautta. Latuverkosto ulottuu myös Vantaanjoen rantaan sekä Oulunkylän liikuntapuistoon. Hiihtäen matkaa Paloheinän ulkoilumajalle tulee Oulunkylästä Vantaanjoen vartta n. 8 km ja Maunulan majalta 5 km.[11] Julkisen liikenteen käyttäjillä on Oulunkylästä suora bussiyhteys ladulle Pirkkolan kautta.
Rautatie [muokkaa]
Oulunkylä sijaitsee pääradan varrella. Oulunkylän rautatieasemalla pysähtyvät lähijunat I, K, N ja T.
Oulunkylän rajalla sijaitsee myös Käpylän rautatieasema. Siellä pysähtyvät lähijunat I, N ja T.
Lähijunat kulkevat arkisin päivällä 5–10 minuutin väliajoin. Matka-aika Helsingin päärautatieasemalta Käpylän asemalle on 8 minuuttia, Oulunkylän asemalle puolestaan 9–10 minuuttia.
Bussilinjat [muokkaa]
- 52 (Vanhakaupunki–Oulunkylä–Munkkiniemi)
- 52A (Malmi–Oulunkylä–Munkkiniemi)
- 52V (Vanhakaupunki–Oulunkylä–Munkkiniemi–Lehtisaari)
- 72 (Rautatientori–Pukinmäki–Tapanila) (Alihankkijana Nobina Finland)
- 512K (Itäkeskus–Malmi–Maunula–Lassila–Pitäjänmäki–Leppävaara)
- 65A (Lauttasaari–Rautatientori–Oulunkylä (Veräjälaakso))
- 65N (Rautatientori–Oulunkylä (Veräjälaakso))
- 550 eli Jokeri-linja (Itäkeskus–Oulunkylä–Westendinasema)
- 06N (Rautatientori–Siltamäki) (yölinja)
- 09N (Rautatientori–Torpparinmäki) (yölinja)
- 64 (Rautatientori–Itä-Pakila)
- 64N (Rautatientori–Käpylä–Itä-Pakila) (yölinja)
- 512 (Malmi–Leppävaara)
- 512A (Malmi–Westendinasema)
- 69 (Elielinaukio–Patola–Malmi)
- J61 (Maunula–Malmi) (Jouko-kaupunginosalinja)
Arvioituja bussimatka-aikoja Oulunkylän keskustasta, suora yhteys ilman vaihtoja: Viikki 5 min, Sörnäinen 10 min, Hakaniemi 15 min, Itäkeskus 15 min, Pitäjänmäki 15 min, Leppävaara 20 min, Rautatientori 20 min, Munkkiniemi 25 min.[12]
Taksiliikenne [muokkaa]
Oulunkylässä on kaksi taksiasemaa. Näistä toinen sijaitsee Oulunkylän torilla ja toinen Maunulan keskustassa.[13]
Lentoyhteydet [muokkaa]
Matkaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle on 12 km laskettuna Tuusulanväylältä Oulunkylän kohdalta. Henkilöautolla matkaan kuluu noin 10 minuuttia.[14] Suora bussiyhteys lentoasemalle kestää 15–30 minuuttia.[15]
Malmin lentoasemalle on autolla n. 7 km Oulunkylän keskustasta.
Vesiliikenne [muokkaa]
Vantaanjoki virtaa Oulunkylän reunalla. Joki on Oulunkylän kohdalta liikennöitävissä pienveneillä sekä ylä- että alavirtaan päin. Merelle asti veneellä ei pääse Vanhankaupunginkosken takia. Julkista liikennettä joella ei ole.
Raitiotie [muokkaa]
Lähin raitiotie sijaitsee toistaiseksi Käpylässä noin 700 metrin päässä Oulunkylän rajalta. Oulunkylään on suunnitteilla pikaraitiotie Raide-Jokeri.
Ratahankkeita [muokkaa]
Oulunkylän liikenneyhteyksiä merkittävästi parantavia ratahankkeita on vireillä useita. Pikaraitiotie Raide-Jokeri tulisi kulkemaan Oulunkylän läpi. Rakenteilla oleva Kehärata sekä suunniteltu Pisararata parantavat rautatieyhteyksiä Oulunkylästä pohjoiseen ja etelään päin.
Liikennemelu [muokkaa]
Suurin osa Oulunkylän asuntoalueista on alle 55 dB:n melualueella. Pääasiallinen melunlähde on tieliikenne, mikä vaikuttaa varsinkin Tuusulanväylän ympäristössä. Paikallista tiemelua esiintyy myös suurimpien katujen varsilla. Toinen melunlähde on päärata. 55 dB:n ylittävä ratamelualue on Oulunkylän kohdalla kapea, karkeasti vain yhden talorivin levyinen. Lentomelualuetta Oulunkylässä ei ole lainkaan. Sekä pääradan että Tuusulanväylän varteen on rakennettu melueste. Koko Helsingin asukkaista karkeasti puolet asuu yli 55 dB:n melualueella.[16]
Merkkihenkilöitä [muokkaa]
Marja-Sisko Aalto, Suomen ensimmäinen avoimesti transsukupuolinen pappi.[17]
Ola Fogelberg (1894–1952), Pekka Puupään isä, sarjakuvapiirtäjä Fogeli, joka esitteli itsensä sanoin "Fogeli från Ågeli" (suomeksi Fogeli Ågelista). Loi myös "maailmanhistorian ensimmäisen ankkasarjakuvahahmon" Janne Ankkasen 1917.
Ragnar Granit, lääketieteen Nobel-palkinnon voittaja.
Matti Jurva, muusikko.[2]
Larin-Kyösti, runoilija, huvila Arttulan alueella.[2]
Vladimir Iljitš Lenin, venäläinen vallankumouksellinen. Lenin piileskeli myöhäissyksyllä 1907 joitakin aikoja Oulunkylässä Gerda ja Siska Winsténin täysihoitolassa nimeltä Villa Havulinna.[3]
Kai Mäkelä, suurliikemies.[18]
Oiva Paloheimo (1910–1973), kirjailija ("Tirlittan"), runoilija ("Ontuva Eriksson" eli alun perin "Kerjäläislegenda", "Lähtevien laivojen satama") ja novellisti, Mäkitorpantie 40.
Rafael Ramstedt, kuplettilaulaja. Ramstedt omisti myös Oulunkylän ensimmäisen auton.
Tapio Rautavaara, jonka patsas on Oulunkylän torilla. Rautavaaran Teinintie 4:ssä sijainnut kotitalo purettiin suuren kohun saattelemana vuonna 2002, paikalle rakennettuun taloon muuttivat oopperalaulajat Cynthia Makris ja Raimo Sirkiä.
Jari Tervo, kirjailija.
Friedebert Tuglas, virolainen kirjailija ja kirjallisuushistorioitsija.[2]
Ville Valo, HIM-yhtyeen laulaja ja lauluntekijä.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Viikon nimi: Oulunkylä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 6.8.2011.
- ↑ a b c d Sirkka Impola: ”Oulunkylä – Huvilayhdyskunta ja taiteilijasiirtola”, Entisaikain Helsinki viii. Helsinki: Helsinki-Seura, 1970.
- ↑ a b c d Harmo, Maunu: Oulunkylä – Åggelby: Vihreä idylli. Helsinki: Oulunkylä-seura ry, 1987. ISBN 951-99891-2-9.
- ↑ Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, s. 29-30. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
- ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan, Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 190-192. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005. ISBN 951-746-723-0.
- ↑ a b c Oulunkylän peruspiiri Helsingin kaupungin tilastokeskus. Viitattu 6.8.2011.
- ↑ Oulunkylän liikekeskus Viitattu 6.8.2011.
- ↑ http://www.fashionhouse.fi/ Helsinki Fashion Housen kotisivu, viitattu 22.5.2013
- ↑ http://www.kaupunginosat.net/oulunkyla/kaupunkipolku/makitorppa/slides/tl12_Makitorpan_Autoradio.htm Tietolaatikko: Mäkitorpan Autoradio, julk. Oulunkylä-Seura 2012
- ↑ http://pk.reittiopas.fi/ Matka-aika pyöräillen liikekeskus Ogelin edestä 23.5.2013 pyöristettynä lähimpään 5 minuuttiin
- ↑ http://www.mski.fi/helsinki/ mSki karttapalvelu, viitattu 23.5.2013
- ↑ http://www.reittiopas.fi/ Matka-aika liikekeskus Ogelin edestä 22.5.2013 ruuhka-ajan ulkopuolella pyöristettynä lähimpään 5 minuuttiin
- ↑ http://www.taksiasemat.fi/fi/Kaupungit/Helsinki.html Taksiasemat, Helsinki. Viitattu 23.5.2013.
- ↑ http://maps.google.com/ Matka-aika Tuusulanväylää Käpylän aseman kohdalta. Viitattu 23.5.2013.
- ↑ http://www.reittiopas.fi/ Linjat 615 ja 620 Käpylän aseman pysäkiltä 23.5.2013 ruuhka-ajan ulkopuolella
- ↑ http://www.hel.fi/hel2/ymk/meluselvitys/index.htm Helsingin kaupungin meluselvitys 2012
- ↑ Aulikki Elo: Marja-Sisko Aalto homokeskustelusta: Olisin toivonut arkkipiispalta kriisijohtamista 24.10.2010. Savon Sanomat. Viitattu 16.3.2013.
- ↑ Petri Ahoniemi: Suomessa on ennätysmäärä rikkaita – tällaisia he ovat 25.7.2010. Viitattu 14.3.2013.
Katso myös [muokkaa]
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Eskelinen, Heikki J. (toim.): Vireä idylli: Oulunkylää ja oulunkyläläisiä. Helsinki: Oulunkylä-seura ry, 2005. ISBN 952-91-9522-2.
- Harmo, Maunu: Oulunkylä – Åggelby: Vihreä idylli. Helsinki: Oulunkylä-seura ry, 1987. ISBN 951-99891-2-9.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Oulunkylän kotisivut
- Helsinginkartta.fi
- Oulunkylässä tapahtuu
- Oulunkylässä tapahtuu 2
- Oulunkylässä tapahtuu 3
| Askola - Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lapinjärvi - Lohja - Loviisa - Myrskylä - Mäntsälä - Nurmijärvi - Pornainen - Porvoo - Pukkila - Raasepori - Sipoo - Siuntio - Tuusula - Vantaa - Vihti |
| Entiset kunnat Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Karjaa - Karjalohja - Karjaan mlk - Kulosaari - Liljendal - Lohjan kunta - Nummi - Nummi-Pusula - Oulunkylä - Pernaja - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Pyhäjärvi Ul - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola |
