Oulunkylä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oulunkylä
Åggelby
Helsingin kartta jossa Oulunkylä korostettuna
Helsingin alueellinen jako
Kaupunginosa nro 28
Suurpiiri Pohjoinen suurpiiri
Pinta-ala 8,61 km²
Väestö
 - Väkiluku 22 336[1]
 - Väestötiheys 2 594/km²
Postinumerot 00620, 00630, 00640, 00650
Osa-alueet Maunula, Maunulanpuisto, Metsälä, Patola, Pirkkola, Veräjälaakso, Veräjämäki[2]
Lähialueet Pasila, Käpylä, Koskela, Haaga, Kaarela, Pakila, Viikki, Pukinmäki, Malmi
Oulunkylä
Åggelby
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Helsinki
Lääni Uudenmaan lääni
Kihlakunta Helsingin kihlakunta
Perustettu 1921
– emäpitäjä Helsingin mlk
Liitetty 1946
– kuntaan Helsinki
Pinta-ala 5,89 [3] km²
– meri 0 km²
Väkiluku

Oulunkylä (ruots. Åggelby) on kaupunginosa Pohjois-Helsingissä. Oulunkylä sijaitsee Helsingin kantakaupungin rajalla pääradan varressa noin kuusi kilometriä keskustasta pohjoiseen.

Oulunkylä on Helsingin 28. kaupunginosa, joka käsittää Oulunkylän ja Maunulan peruspiirit. Kaupunginosa muodostuu Maunulan, Maunulanpuiston, Metsälän, Patolan, Pirkkolan, Veräjälaakson ja Veräjämäen osa-alueista.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylässä on ollut asutusta ainakin 1200-luvulta lähtien. Keskiaikaisissa asiakirjoissa Oulunkylä on Helsingin pitäjään (sittemmin Helsingin maalaiskunta, nykyään Vantaan kaupunki) kuuluva kylä.

Esikaupunkiasutusta alkoi Oulunkylään muodostua sen jälkeen, kun alueelle vuonna 1881 oli perustettu rautatieasema. Vuonna 1907 Oulunkylästä muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta. Tuolloin määriteltiin myös yhdyskunnan rajat. Alueen muodosti Oulunkylän kylä ja Kottbyn yksinäistalon alue N:o 1. Kottby oli aikaisemmin jaettu kahteen kokonaisuuteen, Lands-Kottby ja Käpylä, joista jälkimmäinen oli Kumpulan liittämisen yhteydessä sulautettu Helsinkiin.[4]

1921 Oulunkylä erotettiin Helsingin maalaiskunnasta itsenäiseksi Åggelbyn kunnaksi. Suomenkielisen nimen Oulunkylän kunta sai 1922. Helsinkiin Oulunkylä liitettiin suuressa alueliitoksessa 1946.[4]

Nimistöstä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylän nimen (ruots. Åggelby) alkuperää ei tiedetä, eikä edes ole varmaa, onko se alkuperältään suomen- vai ruotsinkielinen. Se on esiintynyt 1500-luvulla muun muassa muodoissa Ogleby, Ogelby ja Ågelby, joskus myös Vggleby tai Ögleby. Suomalainen muoto Oulunkylä on ollut käytössä ainakin 1880-luvulta lähtien, mutta on mahdollisesti paljon vanhempi.

Nimen on arveltu johtuvan suomen kielessä aikoinaan esiintyneessä, saamen kielestä lainatussa tulva­vettä tarkoittavasta sanasta oulu, joka esiintynee myös paikannimissä Oulu, Oulainen ja Oulanka. Oulunkylän nimen vanhojen kirjoitusasujen on kuitenkin katsottu osoittavan, ettei nimi voi johtua tästä sanasta. Toisaalta nimen on myös arveltu johtuvan Mäntsälän Ohkolan kylän nimestä.

Ruotsinkieliseen alkuperään viittaavia nimiteorioita on esitetty useita: Ågloby (glo = lammikko), Ågärdhoby (gärdho = aidattu alue), Ågölby (göl = syvänne), Åkullaby (kulla = mäki, kukkula), Åkällby (källa = lähde). Mikäli nimi todella on ruotsalaista alkuperää, sen alkuosa on mahdollisesti ruotsin sana å = joki. Nimen lopussa esiintyvä sana by tarkoittaisi kylää.[4][5][6]

Oulunkylän kantatilat olivat nimiltään Mickels eli Landboas, Britas, Monsas (Månsas), Petas ja Nybondas eli Jeppars. Lisäksi Kottbyn tila sijaitsi osittain nykyisen Oulunkylän alueella. Tilojen nimistä peräti kolme on sittemmin päätynyt viereisten asutusalueiden nimiksi: Britas (Pirkkola), Monsas (Maunula) ja Kottby (Käpylä).

Oulunkylän alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylän kaupunginosa jakautuu kahteen peruspiiriin ja seitsemään alueeseen seuraavan taulukon mukaisesti. Asukasluvut ovat 1.1.2012 mukaiset.

Oulunkylän kaupunginosan (28) aluejako
Peruspiiri Alue[1] Asukasluku[1] Äänestysalue[7] Postinumero
Oulunkylän peruspiiri (404) Patola (284) * 9 425 28D, 28E, 28F 00620, 00640
Veräjämäki (285) 2 837 28G 00650
Veräjälaakso (287) 1 413
Maunulan peruspiiri (400) Pirkkola (281) 472 28A 00630
Maunula (282) 7 102 28A, 28B
Metsälä (283) 1 084 28B 00620
Maunulanpuisto (286) 3 00620, 00630

*) Patola käsittää Oulunkylän keskeisen alueen pääradan ja Tuusulanväylän välissä.

Postinumeroalueet eivät noudata täsmälleen muuta aluejakoa.

Oulunkylän peruspiiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylän kaupunginosa jakautuu kahteen peruspiiriin, jotka ovat Oulunkylä (numero 404) ja Maunula (numero 400). Oulunkylän peruspiirissä on kolme osaa: vanhemmat Patola ja Veräjämäki sekä uusin tulokas, 1990-luvulla rakennettu Veräjälaakso.

Oulunkylän peruspiirissä oli vuonna 2012 yhteensä 13 675 asukasta. Asukkaista oli suomenkielisiä 89 % (koko Helsingissä 83 %) ja ruotsinkielisiä 4 % (6 %). Ulkomaalaistaustaisia oli 8 % (koko Helsingissä 12 %). Peruspiirin asunnoista oli vuonna 2011 vuokra-asuntoja 38 % (Helsingin keskiarvo 45 %) ja pientaloasuntoja 21 % (13 %). Asuntojen keskikoko oli 70 m2 (63 m2).[1]

Vuoden 2010 tilaston mukaan kaupungin vuokra-asuntoja oli Oulunkylän peruspiirissä 12 % (koko Helsingissä 14 %). Kaupungin vuokra-asuntojen osuus oli suurempi Veräjämäessä ja Veräjälaaksossa ja pienempi Patolassa pääradan pohjoispuolella.[8]

Rakennuskanta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylä on pääasiassa kerros- ja pientaloaluetta. Kerrostaloalueita sijaitsee eri puolilla Oulunkylää. Pientaloalueilla on sekä rivitaloja että omakotitaloja.

Asuinalueiden ja laajojen virkistysalueiden lisäksi Oulunkylässä on kaksi pienteollisuusaluetta. Toinen sijaitsee Metsälän eteläosassa ja toinen Vantaanjoen rannassa Pukinmäen rajalla. Huomattavia toimistorakennuksia on Käpylän asemalla ja Metsälän eteläosassa. Liikerakennuksia on erityisesti Oulunkylän aseman ja Vantaanjoen rannan tuntumassa sekä Oulunkylän osa-alueen Maunulan keskustassa.

Vanhaa huvila-asutusta on säilynyt Oulunkylässä on jonkin verran. Vielä 1950-luvulla rakennuskanta oli enimmäkseen suuria puuhuviloita, joista osa oli siirretty sinne Terijoelta. Niitä on vielä jäljellä varsinkin Veräjämäen puolella, muutamia myös rautatien länsipuolella.

1950- ja 1960-luvuilla Oulunkylään rakennettiin kerrostaloja rautatieaseman läheisyyteen sekä Maunulan osa-alueelle. Myöhemmin kerrostaloja on rakennettu 1970-luvulta lähtien Käskynhaltijantien pohjoispuolelle sekä 1990-luvulla Veräjälaaksoon.[1]

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylässä toimii suomenkielinen evankelis-luterilainen Oulunkylän seurakunta, jonka alue kattaa Oulunkylän kaupunginosan lisäksi Käpylän ja Koskelan.[9] Oulunkylässä seurakunnalla on kolme kirkkoa: Maunulan kirkko, Oulunkylän kirkko ja Oulunkylän vanha kirkko. Viimemainittu on myös alueen ruotsinkielisen seurakunnan Petrus församlingin pääkirkko.[10]

Oulunkylässä on lisäksi Jehovan todistajien valtakunnansali ja vanhoillislestadiolaisen Helsingin Rauhanyhdistyksen toimitalo.

Palvelut ja yritystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylän keskustassa rautatieaseman läheisyydessä on palveluiden keskittymä. Alueella sijaitsee mm. Ogelin liikekeskus[11], kirjasto, posti, apteekki, terveysasema, työväenopisto, nuorisotalo ja valvottu leikkipuisto.

Suurimmat kaupat ovat rautakauppa K-Rauta ja Käpylän asemalla sijaitseva K-supermarket. Sekä Käskynhaltijantien varrella että Metsälässä on huoltoasemia ja muita autoiluun liittyviä liikkeitä ja palveluita.

Oulunkylään kuuluvan Maunulan keskustassa on liikkeitä, kirjasto, sosiaaliasema, terveysasema sekä Suursuon sairaala.

Liikuntapalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylän liikuntapuistossa on urheilukenttä, jäähalli, tekojäärata, curlinghalli, liikuntasaleja ja metsäalue pururatoineen.

Pirkkolan liikuntapuistossa on urheilukenttiä, kunto- ja voimailusali, maauimala, uimahalli, palloiluhalli ja kaksi jäähallia. Lisäksi puistossa on kuntoratoja ja hiihtolatuja.[12] Viereisessä Maunulanpuistossa on ulkoilureittejä, hiihtolatuja ja ulkoilumaja.

Vantaanjoen rannassa kulkee ulkoilureittejä ja talvella hiihtolatu. Siellä on myös Pikkukosken uimaranta, jossa on talvisin mahdollisuus avantouintiin ja jääkiipeilyyn.

Koulut ja opetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ala-asteen opetusta antavat Maunulan ala-asteen koulu, Oulunkylän ala-asteen koulu, Veräjälaakson sivukoulu ja ruotsinkielinen Månsas lågstadieskola. Yläaste- ja lukio-opetusta antavat Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio sekä Oulunkylän yhteiskoulu.

Helsingin työväenopisto toimii Oulunkylätalossa Oulunkylän aseman läheisyydessä.

Yrityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittäviä Oulunkylään sijoittuneita yrityksiä ovat mm. DNA, Fingrid ja YIT. Näiden yritysten pääkonttori sijaitsee Oulunkylän alueella lähellä Käpylän asemaa. Oulunkylän alueella toimivat myös mm. Cygate, Cityvarasto (pienvarastoja vuokraava yritys), Kaukokiito ja Schenker sekä Helsinki Fashion House, jonka tiloissa toimii yli sata vaatetusalan yritystä[13].

Aiemmin Oulunkylässä on sijainnut mm. Hankkijan pääkonttori. Mäkitorpan Autoradio toimi alkujaan Oulunkylän Mäkitorpantiellä.[14]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylästä on monipuoliset liikenneyhteydet sekä joukkoliikenteen, yksityisautoilun että kevyen liikenteen näkökulmasta. Oulunkylän keskustassa on bussi- ja junaliikenteen solmukohta. Matkustajien käytössä on sekä poikittaislinjoja että Helsingin keskustaan päin suuntautuvia linjoja.

Tiestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylässä on yksi moottoritie. Tuusulanväylä kulkee Oulunkylän halki Käpylästä Pakilaan päin. Moottoritielle on Oulunkylän kohdalla kaksi liittymää. Myös Hämeenlinnanväylä ja Kehä I kulkevat läheltä Oulunkylää.

Oulunkylän pääkatuja ovat Tuusulanväylän Oulunkylän liittymässä kohtaavat Pakilantie ja Käskynhaltijantie, Metsälän halki kulkeva Asesepäntie, siitä lähtevä Mäkitorpantie ja tämän jatke Siltavoudintie, Käpylästä Oulunkylään johtava Oulunkyläntie ja sen jatke Norrtäljentie sekä Maunulassa sijaitsevat Pirjontie ja Pirkkolantie.

Kevyen liikenteen väylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävin kevyen liikenteen väylä kulkee pääradan vartta Oulunkylän läpi. Väylä yhdistää Helsingin keskustan pohjoisiin kaupunginosiin. Muita huomattavia kaupunginosasta toiseen johtavia väyliä kulkee Oulunkylän länsiosassa sijaitsevassa keskuspuistossa (Maunulanpuisto) sekä Vantaanjoen varressa.

Matkoja Oulunkylän keskustasta kevyen liikenteen väyliä pitkin, sulkeissa arvio pyöräilyajasta: Viikki 3 km (15 min), Pasila 4 km (15 min), Rautatientori 8 km (25 min), Itäkeskus 8 km (30 min).[15]

Helsingin latuverkosto ulottuu talvisin Oulunkylän alueelle. Helsingin keskustasta pohjoiseen johtava hiihtoreitti kulkee Maunulanpuiston ja Pirkkolan liikuntapuiston kautta. Latuverkosto ulottuu myös Vantaanjoen rantaan sekä Oulunkylän liikuntapuistoon. Hiihtäen matkaa Paloheinän ulkoilumajalle tulee Oulunkylästä Vantaanjoen vartta n. 8 km ja Maunulan majalta 5 km.[16] Julkisen liikenteen käyttäjillä on Oulunkylästä suora bussiyhteys ladulle Pirkkolan kautta.

Rautatie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylä sijaitsee pääradan varrella. Oulunkylän rautatieasemalla pysähtyvät lähijunat I, K, N ja T.

Oulunkylän rajalla sijaitsee myös Käpylän rautatieasema. Siellä pysähtyvät lähijunat I, N ja T.

Lähijunat kulkevat arkisin päivällä 5–10 minuutin väliajoin. Matka-aika Helsingin päärautatieasemalta Käpylän asemalle on 8 minuuttia, Oulunkylän asemalle puolestaan 9–10 minuuttia.

Siltavoudintie
Ogelin liikekeskus

Bussilinjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Bussiliikenne

  • 550, ent. Jokeri-linja (Itäkeskus–Oulunkylä–Westendinasema)

Nobina Finland

  • 65A (Lauttasaari–Rautatientori–Oulunkylä (Veräjälaakso))
  • 65N (Rautatientori–Oulunkylä (Veräjälaakso))

Pohjolan Liikenne

  • 52 (Vanhakaupunki–Oulunkylä–Munkkiniemi)
  • 52V (Vanhakaupunki–Oulunkylä–Munkkiniemi–Lehtisaari)
  • 64 (Rautatientori–Itä-Pakila)
  • 64N (Rautatientori–Käpylä–Itä-Pakila) (yölinja)
  • 72 (Rautatientori–Pukinmäki–Tapanila)
  • 552 (Malmi - Maunula - Munkkiniemi - Otaniemi)
  • 554 (Itäkeskus-Malmi-Pukinmäki-Maunula-Leppävaara)
  • 554K (Itäkeskus-Malmi-Lassila-Leppävaara)

Veolia Transport

  • 69 (Elielinaukio–Patola–Malmi)

Taksikuljetus

  • 603 (Pirkkola–Malmi)

Arvioituja bussimatka-aikoja Oulunkylän keskustasta, suora yhteys ilman vaihtoja: Viikki 5 min, Sörnäinen 10 min, Hakaniemi 15 min, Itäkeskus 15 min, Pitäjänmäki 15 min, Leppävaara 20 min, Rautatientori 20 min, Munkkiniemi 25 min.[17]

Taksiliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylässä on kaksi taksiasemaa. Näistä toinen sijaitsee Oulunkylän torilla ja toinen Maunulan keskustassa.[18]

Lentoyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle on 12 km laskettuna Tuusulanväylältä Oulunkylän kohdalta. Henkilöautolla matkaan kuluu noin 10 minuuttia.[19] Suora bussiyhteys lentoasemalle kestää 15–30 minuuttia.[20]

Malmin lentoasemalle on autolla n. 7 km Oulunkylän keskustasta.

Vesiliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaanjoki virtaa Oulunkylän reunalla. Joki on Oulunkylän kohdalta liikennöitävissä pienveneillä sekä ylä- että alavirtaan päin. Merelle asti veneellä ei pääse Vanhankaupunginkosken takia. Julkista liikennettä joella ei ole.

Raitiotie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähin raitiotie sijaitsee toistaiseksi Käpylässä noin 700 metrin päässä Oulunkylän rajalta. Oulunkylään on suunnitteilla pikaraitiotie Raide-Jokeri.

Ratahankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylän liikenneyhteyksiä merkittävästi parantavia ratahankkeita on vireillä useita. Pikaraitiotie Raide-Jokeri tulisi kulkemaan Oulunkylän läpi. Rakenteilla oleva Kehärata sekä suunniteltu Pisararata parantavat rautatieyhteyksiä Oulunkylästä pohjoiseen ja etelään päin.

Liikennemelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa Oulunkylän asuntoalueista on alle 55 dB:n melualueella. Pääasiallinen melunlähde on tieliikenne, mikä vaikuttaa varsinkin Tuusulanväylän ympäristössä. Paikallista tiemelua esiintyy myös suurimpien katujen varsilla. Toinen melunlähde on päärata. 55 dB:n ylittävä ratamelualue on Oulunkylän kohdalla kapea, karkeasti vain yhden talorivin levyinen. Lentomelualuetta Oulunkylässä ei ole lainkaan. Sekä pääradan että Tuusulanväylän varteen on rakennettu melueste. Koko Helsingin asukkaista karkeasti puolet asuu yli 55 dB:n melualueella.[21]

Merkkihenkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marja-Sisko Aalto, Suomen ensimmäinen avoimesti transsukupuolinen pappi.[22]

Ola Fogelberg (18941952), Pekka Puupään isä, sarjakuvapiirtäjä Fogeli, joka esitteli itsensä sanoin "Fogeli från Ågeli" (suomeksi Fogeli Ågelista). Loi myös "maailmanhistorian ensimmäisen ankkasarjakuvahahmon" Janne Ankkasen 1917.

Ragnar Granit, lääketieteen Nobel-palkinnon voittaja.

Matti Jurva, muusikko.[3]

Larin-Kyösti, runoilija, huvila Arttulan alueella.[3]

Vladimir Iljitš Lenin, venäläinen vallankumouksellinen. Lenin piileskeli myöhäissyksyllä 1907 joitakin aikoja Oulunkylässä Gerda ja Siska Winsténin täysihoitolassa nimeltä Villa Havulinna.[4]

Kai Mäkelä, suurliikemies.[23]

Oiva Paloheimo (19101973), kirjailija ("Tirlittan"), runoilija ("Ontuva Eriksson" eli alun perin "Kerjäläislegenda", "Lähtevien laivojen satama") ja novellisti, Mäkitorpantie 40.

Rafael Ramstedt, kuplettilaulaja. Ramstedt omisti myös Oulunkylän ensimmäisen auton.

Tapio Rautavaara, jonka patsas on Oulunkylän torilla. Rautavaaran Teinintie 4:ssä sijainnut kotitalo purettiin suuren kohun saattelemana vuonna 2002, paikalle rakennettuun taloon muuttivat oopperalaulajat Cynthia Makris ja Raimo Sirkiä.

Jari Tervo, kirjailija.

Friedebert Tuglas, virolainen kirjailija ja kirjallisuushistorioitsija.[3]

Ville Valo, HIM-yhtyeen laulaja ja lauluntekijä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Helsinki alueittain 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus.
  2. Viikon nimi: Oulunkylä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 6.8.2011.
  3. a b c d Sirkka Impola: ”Oulunkylä – Huvilayhdyskunta ja taiteilijasiirtola”, Entisaikain Helsinki viii. Helsinki: Helsinki-Seura, 1970.
  4. a b c d Harmo, Maunu: Oulunkylä – Åggelby: Vihreä idylli. Helsinki: Oulunkylä-seura ry, 1987. ISBN 951-99891-2-9.
  5. Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, s. 29-30. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
  6. Saulo Kepsu: Uuteen maahan, Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 190-192. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005. ISBN 951-746-723-0.
  7. Helsingin kaupungin äänestysaluejako. Kaupunkimittausosasto, Helsinki 2010.
  8. Kaupungin vuokra-asunnot ja asukkaat 2010. Helsingin kaupunki Tietokeskus, Tilastoja 2011:16.
  9. Helsingin seurakunnat. Viitattu 15.9.2013
  10. Oulunkylän vanha kirkko. Viitattu 15.9.2013
  11. Oulunkylän liikekeskus Viitattu 6.8.2011.
  12. Pirkkolan liikuntapuisto. Helsingin kaupungin liikuntavirasto. Viitattu 15.9.2013
  13. http://www.fashionhouse.fi/ Helsinki Fashion Housen kotisivu, viitattu 22.5.2013
  14. http://www.kaupunginosat.net/oulunkyla/kaupunkipolku/makitorppa/slides/tl12_Makitorpan_Autoradio.htm Tietolaatikko: Mäkitorpan Autoradio, julk. Oulunkylä-Seura 2012
  15. http://pk.reittiopas.fi/ Matka-aika pyöräillen liikekeskus Ogelin edestä 23.5.2013 pyöristettynä lähimpään 5 minuuttiin
  16. http://www.mski.fi/helsinki/ mSki karttapalvelu, viitattu 23.5.2013
  17. http://www.reittiopas.fi/ Matka-aika liikekeskus Ogelin edestä 22.5.2013 ruuhka-ajan ulkopuolella pyöristettynä lähimpään 5 minuuttiin
  18. http://www.taksiasemat.fi/fi/Kaupungit/Helsinki.html Taksiasemat, Helsinki. Viitattu 23.5.2013.
  19. http://maps.google.com/ Matka-aika Tuusulanväylää Käpylän aseman kohdalta. Viitattu 23.5.2013.
  20. http://www.reittiopas.fi/ Linjat 615 ja 620 Käpylän aseman pysäkiltä 23.5.2013 ruuhka-ajan ulkopuolella
  21. http://www.hel.fi/hel2/ymk/meluselvitys/index.htm Helsingin kaupungin meluselvitys 2012
  22. Aulikki Elo: Marja-Sisko Aalto homokeskustelusta: Olisin toivonut arkkipiispalta kriisijohtamista 24.10.2010. Savon Sanomat. Viitattu 16.3.2013.
  23. Petri Ahoniemi: Suomessa on ennätysmäärä rikkaita – tällaisia he ovat 25.7.2010. Viitattu 14.3.2013.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eskelinen, Heikki J. (toim.): Vireä idylli: Oulunkylää ja oulunkyläläisiä. Helsinki: Oulunkylä-seura ry, 2005. ISBN 952-91-9522-2.
  • Harmo, Maunu: Oulunkylä – Åggelby: Vihreä idylli. Helsinki: Oulunkylä-seura ry, 1987. ISBN 951-99891-2-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oulunkylä.