Sammatti

Wikipedia

Sammatti
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Lohja
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°19′15″N, 23°49′15″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Lohjan seutukunta
Perustettu
Liitetty	2009
– liitoskunnat	Lohja Sammatti
– syntynyt kunta	Lohja
Pinta-ala	85,06 km2 [1] (1.1.2008)
– maa	72,01 km2
– sisä	13,05 km2
Väkiluku	1 365  [2] (31.12.2008)
– väestötiheys	18,96 as/km2 (31.12.2008)
Demografiatiedot	2007 [3]
– 0–14-v.	18,8 %
– 15–64-v.	65,1 %
– yli 64-v.	16 %

Sammatti on Suomen entinen kunta ja Lohjan taajama, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Sammatti yhdistyi vuoden 2009 alussa Lohjan kaupunkiin. Sammatin kunnanvaltuusto päätti liittymisestä yksimielisesti 27. elokuuta 2007.^[4]

Sammatissa on useita järviä, niistä suurimmat ovat Enäjärvi ja Kirmusjärvi.Sammatin vaakunassa esiintyi vaahteran lehti ja sen kaksi siemenpähkylää, jotka kertovat kunnan eteläisestä sijainnista Suomessa ja lohjan seudun rehevästä luonnosta.

Sisällysluettelo 1 Historia 1.1 Sammatin kirkko 1.2 Sampojuhlat 2 Kyliä 3 Nähtävyyksiä 4 Tunnettuja sammattilaisia 5 Lönnrot Opisto 6 Lähteet

[muokkaa] Historia

Sammatista tunnetaan kahdeksan esihistoriallisesta kohdetta. Kohteet ovat lähinnä kivikautisia asuinpaikkoja. Pysyvä talonpoikaisasutus tuli Sammatin alueelle 1100–1300-lukujen aikana. Ensimmäinen kirjallinen maininta Sammatista on vuodelta 1406. Kappeliseurakunta Sammatista tuli 1600-luvun alussa. 1600-luvulta 1700-luvun puoliväliin Sammatissa oli 28 tilaa. 1600-luvun puolivälissä Sammatissa oli parhaimmilaan 9 rusthollia eli ratsutilaa.^[5]

Ensimmäinen kunnon tie Sammattiin saatiin 1700-luvun lopulla kun Sammatin ja Karjalohjan välinen polku raivattiin kärrytieksi.^[5]

Isojaossa Sammattiin ei syntynyt uusia tiloja, sillä seurakunnan alueella ei ollut raivattavaksi sopivaa aluetta. Vasta vuonna 1840 Lammin torpasta tuli maakirjatila. Sammatin väestön kasvaessa lisääntyi torppien määrä. 1850-luvulle tultaessa oli Sammatissa jo 75 torppaa, kun niitä 1789 oli ollut kymmenen. 1850-luvulla tilallisia oli noin joka neljäs sammattilaisista.^[5]

[muokkaa] Sammatin kirkko

Sammatin ensimmäinen kirkko rakennettiin vuosina 1665–1666 nykyisen kirkon itäpuolelle. Uusi kirkko rakennettiin 1754–1755. Kellotapuli kirkolle rakennettiin 1763. Sammatin seurakunta itsenäistyi Karjalohjan seurakunnasta 1. tammikuuta 1951.^[5]

Sammatin kirkon vieressä on viljamakasiini, joka toimi eräänlaisena viljapankkina ennen varsinaisten rahalaitosten perustamista. Ensimmäiset merkinnät viljamakasiinista löytyvät vuodelta 1804, vielä 1930-luvulla makasiini oli jossain määrin alkuperäisessä käytössään.^[6]

[muokkaa] Sampojuhlat

Ensimmäiset Sampojuhlat pidettiin 22.7.1956. Sampojuhlat pidetään joka kesäkuun viimeinen sunnuntai Paikkarin torpan viereisellä mäellä. Sampojuhlilla ovat pitäneet juhlaesitelmiä monet suomalaiset kulttuurielämän vaikuttajat ja vuonna 1964 Sampojuhlilla olivat kunniavieraina tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja hänen puolisonsa.^[5]

[muokkaa] Kyliä

Haarijärvi (Haarjärvi), Kaukola, Kiikala, Leikkilä, Lohilampi, Luskala, Myllykylä, Niemenkylä, Sammatti, Karstu

[muokkaa] Nähtävyyksiä

• Sammatin kirkko, 1755.
• Paikkarin torppa, Lönnrotin koti
• Lammintalo, Lönnrotin vanhuudenkoti
• Sampojuhlat, Kalevalainen perinnejuhla
• Miinan mökki, Lönnrotin suvun vanha mökki.

[muokkaa] Tunnettuja sammattilaisia

• Elias Lönnrot
• Eeva Joenpelto

[muokkaa] Lönnrot Opisto

Sammatissa toimii myös Lönnrot Opisto. Opisto perustettiin 1897 Elias Lönnrotin testamenttaamalla omaisuudella. Opiston omistaa nykyään Työtehoseura ja opisto kouluttaa matkailu- ja ravintola-alalle.

[muokkaa] Lähteet