Karkkila

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karkkila
Högfors
Karkkila.vaakuna.svg Karkkila.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti
www.karkkila.fi
Sijainti 60°32′05″N, 24°12′35″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Perustettu 1932
Kuntaliitokset Pyhäjärvi Ul (1969)
Kokonaispinta-ala 255,31 km²
275:nneksi suurin 2013 [1]
– maa 242,36 km²
– sisävesi 12,95 km²
Väkiluku 9 124
114:nneksi suurin 31.1.2013 [2]
– väestötiheys 37,65 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma 2011 [3]
– 0–14-v. 17,1 %
– 15–64-v. 63,4 %
– yli 64-v. 19,5 %
Äidinkieli 2011 [3]
– suomenkielisiä 95,0 %
– ruotsinkielisiä 0,9 %
– muut 4,1 %
Kunnallisvero 20,75 %
64:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Karkkila (ruots. Högfors) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Se on 69 kilometrin ja noin tunnin automatkan päässä Helsingistä. Asukkaita paikkakunnalla on hieman yli 9  000, joista enemmistö 45–64-vuotiaita.

Karkkilan naapurikunnat ovat Lohja, Loppi, Tammela ja Vihti.

Sisällysluettelo

Historiaa [muokkaa]

Karkkilan radalla liikennöinyt veturi

Alun perin Karkkila oli kylä Pyhäjärvi Ul:ssa, joka oli Vihdin kappeliseurakunta. Pyhäjärvi itsenäistyi vuonna 1869. Nykyinen Karkkilan keskusta-alue erotettiin vuonna 1932 Pyhäjärvi Ul:stä Karkkilan kauppalaksi. Kauppalan alue koostui pääasiassa Nyhkälän ja Karkkilan kylistä. Karkkila ja Pyhäjärvi Ul yhdistyivät vuonna 1969 Karkkilaksi, josta tuli vuonna 1977 kaupunki. Karkkilan nimi juontuu germaanisperäisestä miehen etunimestä Gericke, Kercho tai Garko.

Högforsin masuuni on Karkkilan historian rajapyykki. Se valmistui vuonna 1822, kun kosken partaalle perustettiin malmin jalostamista varten Högforsin rautaruukki. Raaka-aine saatiin lähistöltä Kulo­suon­mäen rauta­kaivoksesta. Tehtaan myötä Karkkilasta kasvoi omaleimainen teollisuuskaupunki, jolla oli vahva työväenliikkeen perinne. Kaupungin kasvuun ja teollistumiseen on vaikuttanut myös kapearaiteinen Hyvinkään–Karkkilan rautatie. Rautatien lakkauttamisen jälkeen yksi radalla käytetyistä vetureista ja kaksi junanvaunua olivat muistomerkkinä kaupungin keskustassa, jossa ne joutuivat sään ja ilkivallan armoille. Veturi on nykyisin kunnostettuna esillä kaupungintalon aulassa. Yhteydet Karkkilasta Helsingin suuntaan paranivat huomattavasti 1950-luvun lopulla valtatie 2:n valmistumisen myötä.

Karkkila oli jo muinaisten hämäläisten kauppareitin varrella. Maakuntien ihmiset ja tuotteet kohtasivatkin entisaikoina Karkkilan torilla. Kesäisin Karkkilan tori on suosittu kohde esim. mökkiläisten keskuudessa edelleen. Talvisin kaupungissa on hiljaisempaa.

Nykyisin Karkkila onkin metalliteollisuudesta leimansa saanut pikkukaupunki maaseudun ja vanhojen kylien ympäröimänä. Myös pieniä yrityksiä on paljon, iso osa niistäkin toimii metalliteollisuuden alihankkijoina. Yksi kaupungin suurimpia yrityksiä on Helvar, joka on valaisinteollisuuden alihankkija.

Karkkila ajautui 1990-luvulla monien kaupunkien tapaan suuriin taloudellisiin vaikeuksiin, joiden ratkaisemiseksi säädettiin Lex Karkkila.

Vanha Pyhäjärven vaakuna, joka on nykyinen kotiseutuvaakuna

Väestönkehitys [muokkaa]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Karkkilan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
 8 330
1985
  
 8 355
1990
  
 8 925
1995
  
 8 609
2000
  
 8 753
2005
  
 8 807
2010
  
 9 209
Lähde: Tilastokeskus.[5]

Politiikka [muokkaa]

Kaupunginvaltuusto [muokkaa]

Karkkilan kaupunginvaltuuston paikkajako valtuustokaudella 2012-2016 (35 paikkaa):

Vuonna 2008 Kauniaisten, Vihdin ja Karkkilan vaaleissa kokeiltiin sähköistä äänestystä. Käytetyn järjestelmän ongelmat johtivat lukuisiin valituksiin, jotka lopulta johtivat korkeimman hallinto-oikeuden määräykseen uusia vaalit[6][7][8]. Vaalit uusittiin 6.9.2009. Puolueiden paikkajakoon ei tullut muutoksia.

Eduskuntavaalit 2011 [muokkaa]

Eduskuntapuolueiden kannatusprosentit käyvät ilmi Helsingin Sanomien vaalikonepalvelusta.

  • Perussuomalaiset 25,2 %
  • Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 20,7 %
  • Kansallinen Kokoomus 16,6 %
  • Vasemmistoliitto 14,8 %
  • Suomen Keskusta 9,2 %
  • Vihreä liitto 7,2 %
  • Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 3,8 %
  • Suomen ruotsalainen kansanpuolue 0,5 %

Elinkeinot [muokkaa]

Helvar Oy:n pääkonttori sijaitsee Karkkilassa

Karkkilan työttömyys 8,2 % (365 työtöntä,2012). Karkkilassa on 3 459 työpaikkaa (2010), joista

  • palveluissa 52 %
  • teollisuudessa ja rakentamisessa 44%
  • maa- ja metsätaloudessa 3 %
  • toimiala tuntematon 1 %

Työpaikkaomavaraisuus 85,8 % (2010)

(*Lähde Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto)

Kyliä [muokkaa]

Ahmoo, Alimmainen, Haavisto, Järvenpää, Karkkila, Nyhkälälä, Siikala, Tuorila, Vaskijärvi, Vattola ja Vuotinainen.

Ympäristö [muokkaa]

Sontiainen on yksi Karkkilan lukuisista pikkujärvistä

Jääkauden merkit näkyvät Karkkilan maisemissa. Sen rotkoissa, jyrkänteillä ja loivilla harjanteilla harrastetaan esimerkiksi marjastusta, sienestystä, ja retkeilyä. Kaupungin alueella on yli sata jokea, lampea ja järveä, joissa kalastetaan ahkerasti. Luonto on kaupungissa lähellä ja Karkkilassa on loistavat ulkoilumahdollisuudet. Kaupungin puistomaisuus näkyy jo kaupunkikuvassa ja muutoinkin Karkkila on kokonaisuudessaan metsien ja maaseudun ympäröimä.

Uudenmaan korkein paikka, Loukkumäki (174 metriä), sijaitsee Karkkilassa.

Kuuluisia karkkilalaisia [muokkaa]

Katso myös [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
  2. ↑ Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
  3. ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
  4. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  6. ↑ Miska Rantanen: Vaalivalitus: Äänestyskone hyytyi tositilanteessa minuuteiksi 11.11.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 13. huhtikuuta 2009.
  7. ↑ Miska Rantanen: Painoin OK - mitään ei tapahtunut 11.11.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 13. huhtikuuta 2009.
  8. ↑ KHO: KHO:2009:39 9.4.2009. KHO. Viitattu 13. huhtikuuta 2009.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karkkila.


Uudenmaan maakunnan kunnat
Askola - Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lapinjärvi - Lohja - Loviisa - Myrskylä - Mäntsälä - Nurmijärvi - Pornainen - Porvoo - Pukkila - Raasepori - Sipoo - Siuntio - Tuusula - Vantaa - Vihti
Entiset kunnat
Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Karjaa - Karjalohja - Karjaan mlk - Kulosaari - Liljendal - Lohjan kunta - Nummi - Nummi-Pusula - Oulunkylä - Pernaja - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Pyhäjärvi Ul - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Karkkila&oldid=13232611