Sähköinen äänestys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Brasiliassa käytettävä äänestyslaite.

Sähköinen äänestys tarkoittaa äänestämistä tietotekniikan avulla. Sähköinen äänestys voidaan toteuttaa esimerkiksi Internetin välityksellä, matkapuhelimella tai äänestyspaikalla olevalla tietokoneella, jolle äänestäjä syöttää äänensä.

Sähköiset äänestystavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täyssähköisessä äänestyksessä annettu ääni kirjataan ainoastaan tietokonejärjestelmään ("sähköiseen uurnaan") eikä siitä jää järjestelmästä riippumatonta jälkeä.

Paperivarmistuksessa äänestyskone tulostaa myös paperisen vaalilipun, joka pudotetaan perinteiseen uurnaan mahdollista tarkistuslaskentaa varten.

Joskus myös pelkkää sähköistä ääntenlaskentaa kutsutaan sähköiseksi äänestykseksi. Tällöin varsinaiset äänestysliput ovat koneluettavia, esimerkiksi optisia lomakkeita, ja ne voidaan tarkistuslaskea myös käsin. Sähköiset äänestystavat voidaan jakaa myös kahteen luokkaan sen perusteella, tapahtuuko äänestys vaalihuoneistossa vai etä-äänestyksenä verkossa. Verkkoäänestys on luonteeltaan täyssähköinen äänestys.

Sähköinen äänestys eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköistä äänestystä on kokeiltu laajasti eri maissa. Brasiliassa sähköinen äänestys on ainoa äänestämistapa. Euroopan maista äänestyskoneiden käyttö on laajinta Belgiassa.[1] Viro on ainoa maa, jossa valtion vaaleissa äänestetään yleisesti Internet-verkon kautta (5,4 % äänistä vuoden 2007 parlamenttivaaleissa[2]).

Alankomaiden hallitus on päättänyt kieltää sähköiset äänestykset liian turvattomina ja palata paperiäänestykseen.[3] Irlannissa käytettiin noin 50 miljoonaa euroa sähköiseen järjestelmään, jota ei turvallisuussyistä voitu ottaa käyttöön,[4] ja huhtikuussa 2009 ilmoitettiin, että laitteet romutetaan.[5] Isossa-Britanniassa sähköäänestystä on kokeiltu, mutta laajempaa käyttöönottoa ei ole toistaiseksi näköpiirissä.[6] Saksan perustuslakituomioistuin katsoi äänestyskoneiden käytön liittopäivävaaleissa 2005 perustuslain vastaiseksi, mutta ei määrännyt pidettäväksi uusia vaaleja.[7][8]

Yhdysvalloissa äänestyskoneet ovat yleisiä. Lukuisien ongelmien vuoksi yli puolet osavaltioista on kuitenkin kieltänyt täyssähköisen äänestyksen ja vaatii äänestykseen paperivarmistuksen.[9]

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa sähköistä äänestystä on käytetty ei-valtiollisissa yhteyksissä, muun muassa ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa.[10][11] HOK-Elannon edustajistovaaleissa helmikuussa 2008 verkkoäänestys päättyi ennenaikaisesti tietoliikennevian takia.[12]

Kunnallisvaaleissa kokeiltu järjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa kokeiltiin äänestyskoneita Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä.[13] Vaalilakia muutettiin sähköisen äänestyksen mahdollistamiseksi jo lokakuussa 2006.[14] Kokeilujärjestelmän toimitti TietoEnator ja sen tietoturvakomponentit tukeutuvat espanjalaisen SCYTL Secure Electronic Voting S.A:n kehittämään Pnyx.core-tuotteeseen.[15][16] Kokeilun kustannuksiksi arvioitiin helmikuussa 2008 noin 700 000 – 800 000 euroa[17] ja lokakuussa 2008 noin miljoona euroa.[18]

Kokeiltu järjestelmä oli täyssähköinen eli siinä ei ollut paperivarmistusta. Järjestelmän ohjelmakoodi ei ollut julkinen. Äänet lähetettiin äänestyspäätteestä palvelimelle salatussa muodossa julkisen Internet-verkon kautta.[19] Oikeusministeri Tuija Braxin mukaan äänestyssysteemiä ei voi hakkeroida internetin kautta, koska systeemi on suljettu.[20]

Yleinen mielipide ja kannanottoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TNS Gallupin heinäkuussa 2008 tekemän kyselyn mukaan suomalaiset suhtautuivat sähköiseen äänestykseen luottavaisesti. 84 prosenttia vastaajista arvioi sähköisen järjestelmän erittäin luotettavaksi tai melko luotettavaksi, ja kahdeksan kymmenestä antaisi äänensä sähköisesti, jos se olisi mahdollista.[21]

Viestintäministeri Suvi Lindén on ehdottanut Suomeen Internet-äänestystä.[22]

Sähköistä äänestystä kritisoivat ennen vaaleja Electronic Frontier Finland ja kansanedustaja Jyrki Kasvi. Lisäksi Uudenmaan kokoomusnuoret ilmoitti helmikuussa 2008 aikovansa valittaa kunnallisvaalien tuloksesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.[23]

Auditointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun yliopiston matematiikan laitos auditoi kunnallisvaaleissa kokeiltavan äänestysjärjestelmän eli tutki sitä eri tavoin. Kesäkuussa 2008 valmistuneen auditointiraportin mukaan sähköisen äänestyksen kokeilu oli toteutettavissa kaavaillulta pohjalta ja hankkeen suurin haaste oli valvonnan toimivuuden varmistaminen. Auditointityöryhmällä ei ollut tutkittavanaan lopullista versiota äänestyskoneen käyttöjärjestelmälevystä. Suurin osa vaalijärjestelmässä toimivasta ohjelmakoodista (esimerkiksi käyttöjärjestelmä ja laiteajurit) jäi auditoinnin ulkopuolelle. Koko koodin tarkistaminen huolella olisi auditointiryhmän mukaan vienyt useita henkilötyövuosia.[19]

Kokeilun sujuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisten raporttien mukaan kunnallisvaalien kokeilu sujui loistavasti. Kaikissa kokeilukunnissa reilu puolet äänestäjistä valitsi sähköisen äänestyksen. Äänestäjät kehuivat koneiden helppokäyttöisyyttä eikä mitään virheilmoituksia tullut.[24]

Sähköäänestystä on perusteltu muun muassa äänestysaktiivisuuden kasvulla, mutta äänestysaktiivisuus nousi (edellisistä kunnallisvaaleista) kokeilukunnissa vähemmän kuin muualla maassa.[25]

Ääniä jäi kirjautumatta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalien jälkeen ilmeni, että 232 ääntä (1,9 % sähköisistä äänistä) jäi kokonaan kirjautumatta, todennäköisimmin siksi, että äänestäjät eivät painaneet OK-painiketta ennen äänestyskortin poistamista koneesta. Vaalitulosta ei voida korjata, sillä ei ole tiedossa, kenelle nämä äänestäjät aikoivat äänensä antaa.[26] Virhemahdollisuus oli huomattu järjestelmän testauksessa jo keväällä 2008,[27] mutta sitä ei ollut katsottu tarpeelliseksi korjata.[28]

Oikeusministeri Braxin mukaan laki ei salli vaalituloksen perumista hukkaäänien takia. Hänen mielestään ongelmana ei ollut äänestysjärjestelmä vaan ihminen.[29] Ennen vaaleja Brax oli vakuuttanut, etteivät sähköiset äänet voi kadota minnekään, sillä äänestystä kontrolloidaan samalla tavalla kuin perinteistä äänestystä.[30]

Euroopan neuvoston tarkkailuryhmä katsoi, että äänestys ei täyttänyt demokraattisten vaalien periaatteita, koska ääniä joutui kadoksiin. Muuten ryhmä piti kokeilua onnistuneena.[31][32]

Marraskuun lopussa Brax sanoi harkitsevansa avointa lähdekoodia ja paperikuitteja varmistuksena, jos sähköäänestystä vielä kokeillaan Suomessa.[33]

Vaalien uusiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun äänien hukkuminen oli paljastunut, Electronic Frontier Finland[34], Uudenmaan kokoomusnuoret[35], Vasemmistonuoret[36] ja vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi[37] vaativat vaalien uusimista. Vihreät nuoret ja opiskelijat toivoivat lisäksi, että sähköäänestyshanke lopetetaan.[38]

Kaikkien kolmen kokeilukunnan vaalituloksesta valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset.[39][40] Korkein hallinto-oikeus kuitenkin päätti huhtikuussa 2009, että vaalit on kokeilukunnissa uusittava.[41]

Sähköisen äänestyksen kehittämisestä luopuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus päätti 13. tammikuuta 2010, että sähköisestä äänestyksestä luovutaan toistaiseksi, koska kokemukset kuntavaalien 2008 kokeilusta olivat niin huonoja.[42] Hallituksen mukaan äänestyspaikalla tapahtuvasta sähköisestä äänestyksestä ei kokemusten valossa ole saatavissa sellaisia kokonaishyötyjä, että sitä kannattaisi jatkokehittää.[42]

Oikeusministeriö asetti vuonna 2013 uuden työryhmän selvittämään Internet-äänestyksen mahdollisuutta, koska Kataisen hallituksen tavoitteena oli edistää sähköistä asiointia.[43]

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat yhdysvaltalaiset tietoturvan ja tietojenkäsittelytieteen asiantuntijat ovat arvostelleet sähköäänestyksen turvattomuutta.[44][45][46][47] Rebecca Mercuri esitti vuonna 1992 paperivarmistuksen idean. Hänen mukaansa se on käytännössä ainoa tapa varmistaa äänestystuloksen luotettavuus.[48] Hän huomautti, että äänestysjärjestelmien lähdekoodia on usein vaikea saada tarkastettavaksi – ja ettei pelkän lähdekoodin täydellinenkään tarkastaminen riitä, sillä salaista koodia voi esimerkiksi piilottaa kääntäjään. Kun perinteisessä lippuäänestyksessä vaalivilppi täytyy työläästi suorittaa joka äänestyspaikalla erikseen, sähköäänestys avaa mahdollisuuden laajamittaiseen huomaamattomaan manipulaatioon.[49] Tunnettu tietoturva-asiantuntija Bruce Schneier pitää välttämättömänä sekä paperivarmistusta että äänestysjärjestelmän ohjelmakoodin julkistamista.[50]

Yhdysvaltalaisessa dokumenttielokuvassa Hacking Democracy (2006) suomalainen asiantuntija Harri Hursti löysi Yhdysvalloissa käytetyistä äänestyskoneista tietoturvaongelmia. Hän onnistui muuttamaan testiäänestyksen tulosta käsitellyllä muistikortilla. Äänestyskoneen valmistaja Diebold Election Systems yritti estää elokuvan televisioesityksen ja väitti siinä näytettyä äänestystuloksen manipulointia silkaksi huijaukseksi[51], mutta Berkeleyn yliopiston tutkijaryhmän mukaan manipulointimenetelmä oli toimiva.[52] Saman valmistajan äänestyskoneista on löytynyt myös takaovia[53] ja sen koneet hukkasivat satoja ääniä Ohiossa kevään 2008 esivaaleissa.[54][55] Toisen äänestyskonevalmistajan Sequoian koneet aiheuttivat esivaaleissa 1500 haamuääntä Washingtonissa (DC). Syyksi epäillään staattista sähköä.[56][57]

Ison-Britannian paikallisvaaleissa 2007 kokeiltiin äänestämistä kannettavilla tietokoneilla, äänestyskoneilla, Internetissä ja matkapuhelimella. Brittiläinen Open Rights Group nosti esille kokeilun epäkohtia. Se huomautti, etteivät kansalaiset tiedä, miten heidän antamiaan ääniä käsitellään, eikä sähköinen äänestysjärjestelmä siis ole läpinäkyvä. Se kummasteli myös, kuinka sähköisestä laskennasta ja käsin tehdystä tarkistuksesta saatiin huomattavasti toisistaan poikkeavia tuloksia.[1] Myös parlamentin asettama komissio arvosteli pilottihankkeiden riskejä, kustannuksia ja läpinäkymättömyyttä. Sen mukaan pilottihankkeita ei tule jatkaa ennen kuin ongelmat on ratkaistu.[58][59] BBC:n mukaan sähköinen äänestys ei lisännyt äänestysaktiivisuutta.[60]

ETYJ:n Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto suosittaa paperivarmistusta tai muuta vastaavaa menetelmää, joka mahdollistaa tulosten tarkistuslaskennan jälkikäteen.[61][62]

Euroopan komission ohjekirjan mukaan paperivarmenne on läpinäkyvyyden ja turvallisuuden vuoksi kaikissa sähköisissä äänestyksissä välttämätön.[63]

Kritiikkiä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Electronic Frontier Finland vastustaa sähköisen äänestämisen käyttöönottoa. Sen mukaan sähköinen äänestys on uhka vaalisalaisuudelle ja äänestystuloksen luotettavuudelle. EFFI huomauttaa myös, ettei perinteisessä äänestystavassa ole ratkaisemista vaativia ongelmia. Yhdistyksen mukaan väitettyjä säästöjä sähköiseen äänestykseen siirtymisestä ei juuri tulisi, koska perinteinen äänestäminen jää uudessa vaalilaissa rinnakkaiseksi vaihtoehdoksi.[64] EFFI on myös nostanut esiin Viron Internet-äänestyksen ongelmat ja Yhdysvaltain lukuisat äänestyskoneskandaalit.[65]

Vihreä liitto vastusti vuonna 2005 lakia valmisteltaessa sähköisen äänestyksen käyttöönottoa erityisesti tietoturvaongelmien takia. Se piti äänestäjän hyväksymää paperivarmennetta ehdottomana vaatimuksena,[66] mutta silti hyväksyi Vanhasen II hallituksen ohjelmassa pilottihankkeen ilman paperivarmistusta.[67] Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) puolusti sähköistä äänestystä ennen sen kokeilua Suomessa sanoen, että siihen liittyviä "haittoja ei ole toistaiseksi tiedossa"[68] ja ajatus vaalitulosten sabotoinnista menee "science fictionin puolelle".[69]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kangasniemi, Tuomas: Sähköinen äänestys herätti epäilyjä Britanniassa Tekniikka ja Talous. 3.7.2007. Viitattu 4.5.2008.
  2. Report for the Council of Europe: Internet voting in the March 2007 Parliamentary Elections in Estonia 31.7.2007. Viitattu 28.8.2008. (englanniksi)
  3. Sulopuisto, Olli: Hollanti kieltää sähköiset äänestykset Digitoday. 28.5.2008. Viitattu 26.8.2008.
  4. Ireland faces €50m e-voting write-off The Register. 4.2.2005. Viitattu 2.9.2008. (englanniksi)
  5. Electronic voting system to be scrapped 23.4.2009. RTÉ News. Viitattu 24.4.2009. (englanniksi)
  6. Government rules out e-voting for 2009 Computer Weekly. 27.10.2008. Viitattu 10.11.2008. (englanniksi)
  7. Jussi Tuormaa: Saksan korkein oikeus: Vaalikoneiden käyttö perustuslain vastaista Digitoday. 3.3.2009. Viitattu 3.3.2009.
  8. Verwendung von Wahlcomputern bei der Bundestagswahl 2005 verfassungswidrig 3.3.2009. Bundesverfassungsgericht. Viitattu 3.3.2009. (saksaksi)
  9. What equipment will Americans use to cast ballots in 2008? VerifiedVoting.org. Viitattu 26.8.2008. (englanniksi)
  10. Keskusvaalilautakunnan päätökset Tampereen yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 4.5.2008.
  11. Aaltonen, Jukka: Edustajistovaaleissa äänestetään nyt sähköisesti Studiamedia. Viitattu 4.5.2008.
  12. Isohella, Anne-Riitta: HOK-Elannon äänestys päättyi jumiutumiseen. IT-viikko, 28.2.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 26.8.2008.
  13. Sähköinen äänestäminen Oikeusministeriö. Viitattu 4.5.2008.
  14. Laki vaalilain muuttamisesta Valtion säädöstietopankki. 13.10.2006. Viitattu 4.5.2008.
  15. Sähköinen äänestäminen teknisesti -kuvaus (pdf) Oikeusministeriö. Viitattu 3.9.2008.
  16. Sähköistä äänestystä kokeillaan syksyn kunnallisvaaleissa TietoEnator.
  17. Moisio, Aleksi: Äänestysjärjestelmä testataan "niin avoimesti kuin mahdollista" Digitoday. 8.2.2008. Viitattu 3.9.2008.
  18. Miljoonan maksanut sähköinen äänestys saatetaan haudata. Aamulehti, 30.10.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.11.2008.
  19. a b Auditointiraportti kunnallisvaalien sähköisen äänestyksen pilotista Vaalit.fi. 13.6.2008. Oikeusministeriö ja auditointityöryhmä. Viitattu 3.9.2008.
  20. Tätäkö se sähköinen äänestäminen onkin. Uusi Suomi, 8.9.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 1.12.2008.
  21. Pihlajasaari, Jouni: Suomalaiset luottavat sähköiseen vaaliin. Keskisuomalainen, 10.8.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 26.8.2008.
  22. Lindén ajaa Suomen vaaleihin nettiäänestystä. Helsingin Sanomat, 20.8.2007. Artikkelin verkkoversio Viitattu 4.9.2008.
  23. Linnake, Tuomas: Kunnallisvaalien tuloksesta aiotaan valittaa. IT-viikko, 11.2.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 27.8.2008.
  24. Linnake, Tuomo: Äänestäjät kävelevät mielellään koneelle Digitoday. 17.10.2008. Viitattu 28.10.2008.
  25. Äänestysprosentti nousi kokeilukunnissa – mutta vain niukasti MTV3.fi. 29.10.2008. Viitattu 2.12.2008.
  26. Astikainen, Arto ja Sauvala, Milka: Yli 200 sähköistä ääntä hukkaan. Helsingin Sanomat, 28.10.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 28.10.2008.
  27. Ministeriö tiesi sähköisen äänestyksen ongelmista jo keväällä Digitoday. 5.11.2008. Viitattu 2.12.2008.
  28. OM: sähköisen äänestyksen sotkua pelättiin etukäteen Digitoday. 10.12.2008. Viitattu 12.12.2008.
  29. Brax: Vaalitulosta ei voi perua hukkaäänien takia HS.fi. 28.10.2008. Viitattu 28.10.2008.
  30. Nikulainen, Kalevi: Effi: Brax torppasi haastattelussa ministeriönsä auditointiraportin. ITviikko, 5.9.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 28.10.2008.
  31. Euroopan neuvosto: Sähköinen äänestys ei täyttänyt demokraattisten vaalien periaatteita Verkkouutiset. 3.12.2008. Viitattu 3.12.2008.
  32. Information report on the electronic voting in the Finnish municipal elections observed on 26 October 2008 1.12.2008. Euroopan neuvosto. Viitattu 3.12.2008. (englanniksi)
  33. Brax lupaa harkita avointa lähdekoodia sähköiseen äänestykseen HS.fi. 25.11.2008. Viitattu 25.11.2008.
  34. EFFI: Aika pistää piste sähköäänestysfarssille 28.10.2008. Viitattu 2.12.2008.
  35. Uudenmaan Kokoomusnuoret kanteli sähköisestä äänestyksestä KSML.fi. 29.10.2008. Viitattu 1.12.2008.
  36. Kohu sähköisestä äänikadosta paisuu. Uusi Suomi, 29.10.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 1.12.2008.
  37. Astikainen, Arto: Kasvi vaatii uusia vaaleja sähköäänestyskuntiin HS.fi. 28.10.2008. Viitattu 28.10.2008.
  38. Vihreät nuoret ja opiskelijat: Sähköinen äänestys on tarpeeton 3.11.2008. Viitattu 5.5.2009.
  39. Vaalivalitus: Äänestyskone hyytyi tositilanteessa minuuteiksi HS.fi. 11.11.2008. Viitattu 2.12.2008.
  40. Helsingin hallinto-oikeuden päätös 09/0054/2, diaarinumero 06788/08/2201
  41. Vaalit menivät uusiksi! Uusi Suomi. 9.4.2009. Viitattu 9.4.2009.
  42. a b Sähköinen äänestys jäihin YLE Uutiset. 13.1.2010. Viitattu 13.1.2010.
  43. Linnake, Tuomas: Nettiäänestys suunnitteilla: "Läksyä ei ole unohdettu" Digitoday. 20.11.2013. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 25.1.2014.
  44. Goodwin, Bill: E-voting increases risk of electoral errors and fraud, US expert warns. Computer Weekly, 24.10.2002. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.9.2008. (englanniksi)
  45. Schwartz, John: Computer Voting Is Open to Easy Fraud, Experts Say. The New York Times, 24.7.2003. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.9.2008. (englanniksi)
  46. Goodin, Dan: Where were you when you learned e-voting was unreliable? The Register. 11.4.2008. Viitattu 5.9.2008. (englanniksi)
  47. ACM Recommends Integrity, Security, Usability in E-voting 28.9.2004. Association for Computing Machinery. Viitattu 8.9.2008. (englanniksi)
  48. Mercuri, Rebecca: Physical Verifiability of Computer Systems (pdf) Proceedings of the Fifth International Computer Virus and Security Conference. 1992. Viitattu 5.9.2008. (englanniksi)
  49. Mercuri, Rebecca: A Better Ballot Box? IEEE Spectrum, 2002, 39. vsk, nro 19, s. 46–50. (englanniksi)
  50. Schneier, Bruce: The Problem with Electronic Voting Machines 10.11.2004. Viitattu 26.8.2008. (englanniksi)
  51. Hacking Democracy Viitattu 4.9.2008. (englanniksi)
  52. Wagner, David ym.: Security Analysis of the Diebold AccuBasic Interpreter 14.2.2006. Viitattu 4.9.2008. (englanniksi)
  53. McMillan, Robert: Back-door flaws found in Diebold e-voting machines. ComputerWorld, 15.5.2006. Artikkelin verkkoversio Viitattu 4.9.2008. (englanniksi)
  54. Sulopuisto, Olli: Sähköisen äänestysjärjestelmän myyjä myönsi virheet USA:ssa Digitoday. 26.8.2008. Viitattu 26.8.2008.
  55. Kaarto, Hanna: Kansanedustaja Kasvi: Sähköisessä äänestyksessä tietoturvaongelmia. Helsingin Sanomat, 1.9.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 4.9.2008.
  56. Stewart, Nikita: Voting Database Is Fine, Firm Says. Washington Post, 12.9.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 3.10.2008. (englanniksi)
  57. 'Static' Blamed for D.C.'s Extra Votes Snafu 1.10.2008. News Channel 8. Viitattu 3.10.2008. (englanniksi)
  58. Halt e-voting, says election body BBC News. 2.8.2007. Viitattu 2.9.2008. (englanniksi)
  59. Electronic Voting Summary Paper 2007. The Electoral Commission. Viitattu 2.9.2008. (englanniksi)
  60. E-voters 'not boosting turnout' BBC News. 5.7.2007. Viitattu 2.9.2008. (englanniksi)
  61. Election Observation Handbook, s. 44. OSCE Office for Democratic Institutions and Human Rights, 2007. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 26.8.2008). (englanniksi)
  62. Belgium Federal Elections 10 June 2007: OSCE/ODIHR Election Assessment Mission Report, s. 11. OSCE Office for Democratic Institutions and Human Rights, 2007. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 26.8.2008). (englanniksi)
  63. EC Methodological Guide on Electoral Assistance, s. 65. European Communities, 2006. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 28.8.2008). (englanniksi)
  64. Honkela, Antti: Sähköinen äänestys uhkaa johtaa kansanvallasta harvainvaltaan 16.3.2006. Electronic Frontier Finland ry. Viitattu 4.5.2008.
  65. Sähköäänestys-FAQ 1.9.2008. Electronic Frontier Finland ry. Viitattu 1.9.2008.
  66. Vihreä liitto rp.: Lausunto sähköistä äänestystä koskevasta ehdotuksesta (rtf) 2.12.2005. Viitattu 26.8.2008.
  67. Neuvottelutulos hallitusohjelmasta (pdf) 15.4.2007. Viitattu 27.8.2008.
  68. Voiman haastattelu sähköisestä äänestämisestä 22.2.2008. Viitattu 27.8.2008.
  69. Varpela, Valtteri: Voisiko vaalimoka tapahtua Suomessa? Uusi Suomi, 3.9.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 4.9.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sähköinen äänestys.