Tyhjä ääni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tyhjä ääni tarkoittaa äänestyksessä tai vaalissa annettua ääntä, joka ei ilmaise kannatusta yhdellekään vaihtoehdolle tai ehdokkaalle ja jota ei voida laskea kenenkään hyväksi. Tyhjän äänen antaja ei katso voivansa kannattaa yhtäkään tarjolla olevista vaihtoehdoista ja se on usein tarkoitettu protestiääneksi. Samassa tarkoituksessa on lisäksi mahdollista pidättäytyä kokonaan äänestyksestä.lähde?

Yleensä kaikissa äänestyksissä on mahdollisuus "tyhjän" äänestämiseen. Lippuäänestyksessä tyhjä ääni annetaan yleensä jättämällä tyhjä äänestyslippu, koneäänestyksissä se edellyttää muunlaisia järjestelyitä.lähde? Esimerkiksi Suomen eduskunnassa kansanedustajilla on kolme äänestyspainiketta: "jaa", "ei" ja "tyhjää". Joissakin maissa myös valtiollisissa vaaleissa on mahdollista äänestä vaihtoehtoa "kaikkia vastaan".selvennä Ääntenlaskennassa tyhjät äänet voidaan ilmoittaa erikseen. Suomen valtiollisissa vaaleissa tyhjiä ääniä ei kuitenkaan ilmoiteta erikseen, vaan ne luetaan hylättyjen äänten joukkoon yhdessä virheellisten ja sopimattomia merkintöjä sisältäneiden äänestyslippujen kanssa.lähde?

Salaiseksi säädetyissä vaaleissa, joita ovat esimerkiksi lippuäänestyksellä toteutetut yleiset vaalit Suomessa, vaalisalaisuus tulee säilyttää myös jätettäessä tyhjä ääni.[1] Tämä tarkoittaa, ettei äänestäjä ei saa esimerkiksi suoraan äänestyslipun saatuaan mennä pudottamaan sitä äänestysuurnaan, sillä tällöin paikalla olevat vaalivirkailijat ja muut äänestäjät saisivat tietää, että äänestäjä antaa tyhjän äänen, joka menettely rikkoo vaalisalaisuutta.

Jos tuomioistuimessa pitää äänestää päätöksestä, tuomioistuimen jäsen ei saa äänestää "tyhjää" vaan hänen on lausuttava jokaisesta esillä olevasta kysymyksestä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vaalien keskeiset periaatteet Oikeusministeriön yleisiä vaaleja käsittelevä sivusto, vaalit.fi. Viitattu 30.11.2013.
  2. Oikeudenkäymiskaari 23 luku 5 § Finlex. (11.7.1997/690). Viitattu 4.12.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeuskäytäntöä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat korkeimman hallinto-oikeuden päätökset käsittelevät Suomen kunnallisessa päätöksenteossa järjestettyjen vaalien ääntenlaskentaa, kun äänestyksessä on annettu tyhjiä ääniä:

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisten yhdistysten kokouskäytäntöä ja menettelyä ääntenlaskennassa käsittelee

  • Riitesuo, Risto: Yhdistyksen kokousmenettely, s. 427–428. Helsinki: Talentum, 2004. ISBN 952-14-0809-X.