Suhteellinen vaalitapa
Osa artikkelisarjaa |
Vaalit |
---|
Lisää aiheesta |
Suhteellinen vaalitapa on vaalitapa, jossa edustajat valitaan niin, että vaaleihin osallistuneen liittouman paikkamäärä on suhteessa liittouman ehdokaslistan yhteisäänimäärään. Suhteellinen vaalitapa edellyttää useamman ehdokkaan - ja käytännössä myös useamman liittouman - vaalipiirejä. Suhteellisessa vaalissa kullekin ehdokkaalle lasketaan vertausluku, johon vaikuttavat sekä ehdokkaan saamien äänien että tämän edustaman ryhmittymän saamien äänien määrä. Suhteellinen vaalitapa on pienille puolueille enemmistövaalitapaa edullisempi (Duvergerin laki)[1][2]. Suomessa toteutetaan yleisissä vaaleissa suhteellisuus D’Hondtin menetelmällä.[3]
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Listavaali: Äänestäjä valitsee valmiilta listalta nimen tai koko listan tai molemmat, ja valitut määritellään ensisijaisesti jonkin vertailulukujärjestelmän perusteella.[4]
- Siirtoäänivaalitapa (STV): Äänestäjät laittavat ehdokkaat järjestykseen, ja läpi menneet lasketaan vaihe vaiheelta niin että yli menneet äänet siirtyvät seuraavalle laskentakierrokselle[4]
Laskutavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Korkeimpien keskiarvojen menetelmät:
- D’Hondtin menetelmä: Jokaisen puolueen ehdokkaat laitetaan äänimäärän mukaiseen järjestykseen ja he saavat vertailuluvun, joka on puolueen äänimäärä jaettuna heidän sisäisellä järjestysluvullaan (1, 2, 3 jne.). Paikat jaetaan kaikkien ehdokkaiden vertailulukujärjestyksessä.[6]
- Sainte-Laguën menetelmä: Sama kuin edellinen, mutta käyttää jakajana lukuja 1, 3, 5 jne.[7]
- Korkeimpien jäämien menetelmä: Aluksi lasketaan kvootti, joka on usein Haren kvootti[8] eli yhteisäänimäärä jaettuna paikkojen määrällä. Jokaisen puolueen äänet jaetaan kvootilla ja puolue saa paikkoja osamäärän kokonaislukuosan mukaan. Jakamatta jääneet paikat jaetaan jakojäännösten mukaan suurimmasta pienimpään.[9]
Yleisyys ja soveltaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa avointa listavaalia D’Hondtin menetelmällä käytetään eduskuntavaaleissa, EU-vaaleissa ja kunnallisvaaleissa.
Tosin Suomessa vaalipiirit heikentävät suhteellisuutta. Valtio-opin dosentti Pertti Timosen mukaan tämä on Suomen vaalijärjestelmän suurin ongelma. Sen voisi korjata jakamalla eduskuntapaikat puolueille koko maan äänimäärien mukaan ja sitten vaalipiireihin puolueiden sisällä.[10]
Useissa suhteellisen vaalitavan maissa on käytössä äänikynnys, mikä tarkoittaa, että puolueen tai yksittäisen ehdokkaan tulee saada vähintään tietty prosenttiosuus äänistä voidakseen saada yhtään ehdokasta läpi. Joissain maissa jaetaan taas tasauspaikkoja niille puolueille, jotka kärsivät paikkojen jaossa eniten eli niille, jotka saavat pienemmän osuuden ehdokaspaikoista kuin ovat saaneet äänistä.
Luettelo maista, jotka käyttävät suhteellista edustusta kansallisen lainsäätäjän alemman (tai ainoan) huoneen valitsemiseen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtio | Suhteellisen järjestelmän tyyppi[11][12] |
---|---|
Albania | Listavaalit |
Algeria | Listavaalit |
Angola | Listavaalit |
Argentiina | Listavaalit |
Armenia | Listavaalit |
Aruba | Listavaalit |
Australia | Siirtoäänivaalitapa |
Itävalta | Listavaalit |
Belgia | Listavaalit |
Benin | Listavaalit |
Bolivia | Listajäsenjärjestelmä |
Bosnia ja Hertsegovina | Listavaalit |
Brasilia | Listavaalit |
Bulgaria | Listavaalit |
Burkina Faso | Listavaalit |
Burundi | Listavaalit |
Kambodža | Listavaalit |
Kap Verde | Listavaalit |
Chile | Listavaalit |
Kolumbia | Listavaalit |
Costa Rica | Listavaalit |
Kroatia | Listavaalit |
Kypros | Listavaalit |
Tšekki | Listavaalit |
Tanska | Listavaalit |
Dominikaaninen tasavalta | Listavaalit |
Itä-Timor | Listavaalit |
El Salvador | Listavaalit |
Päiväntasaajan Guinea | Listavaalit |
Viro | Listavaalit |
Färsaaret | Listavaalit |
Fidži | Listavaalit |
Suomi | Listavaalit |
Saksa | Listajäsenjärjestelmä |
Kreikka | Listavaalit |
Grönlanti | Listavaalit |
Guatemala | Listavaalit |
Guinea-Bissau | Listavaalit |
Guyana | Listavaalit |
Honduras | Listavaalit |
Islanti | Listavaalit |
Indonesia | Listavaalit |
Irlanti | Siirtoäänivaalitapa |
Israel | Listavaalit |
Kosovo | Listavaalit |
Latvia | Listavaalit |
Libanon | Listavaalit |
Lesotho | Listajäsenjärjestelmä |
Liechtenstein | Listavaalit |
Luxemburg | Listavaalit |
Pohjois-Makedonia | Listavaalit |
Malta | Siirtoäänivaalitapa |
Moldova | Listavaalit |
Montenegro | Listavaalit |
Mosambik | Listavaalit |
Namibia | Listavaalit |
Alankomaat | Listavaalit |
Uusi-Seelanti | Listajäsenjärjestelmä |
Nepal | Sekalainen lista |
Norja | Listavaalit |
Paraguay | Listavaalit |
Peru | Listavaalit |
Puola | Listavaalit |
Portugali | Listavaalit |
Romania | Listavaalit |
Ruanda | Listavaalit |
San Marino | Listavaalit |
São Tomé ja Príncipe | Listavaalit |
Serbia | Listavaalit |
Sint Maarten | Listavaalit |
Slovakia | Listavaalit |
Slovenia | Listavaalit |
Etelä-Afrikka | Listavaalit |
Espanja | Listavaalit |
Sri Lanka | Listavaalit |
Suriname | Listavaalit |
Ruotsi | Listavaalit |
Sveitsi | Listavaalit |
Thaimaa | Sekajäseninen enemmistöedustus |
Togo | Listavaalit |
Tunisia | Listavaalit |
Turkki | Listavaalit |
Uruguay | Listavaalit |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Amy, Douglas J.: Behind the Ballot Box : A Citizen's Guide to Voting Systems. Westport, Conn: Praeger, 2000. ISBN 9780275965853
- Ymmärrätkö, miten äänet lasketaan vaaleissa? Tämä rautalankamalli avaa d'Hondtin menetelmän, Yle Oppiminen
- Krister Lundell: Onko vaalitavalla merkitystä? Henkilövaalit vai puoluelistat suhteellisissa vaalijärjestelmissä 2014. Kalevi Sorsa säätiö. Arkistoitu 30.3.2014. Viitattu 30.3.2014.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Duverger's Law and the Study of Electoral Systems Palgrave Macmillan. Arkistoitu 11.5.2015. Viitattu 25.4.2015.
- ↑ The Two-Party System and Duverger's Law: An Essay on the History of Political Science Apsa. Viitattu 25.4.2015.
- ↑ Heikkinen, Seppo & Björkstrand, Sixten: Ymmärrätkö, miten äänet lasketaan vaaleissa? Tämä rautalankamalli avaa d'Hondtin menetelmän 14.3.2019. Yle. Viitattu 7.4.2019.
- ↑ a b Mikko Mattila: Vaalit ja vaalijärjestelmät (Valtio-opin johdantokurssi) 2010. Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Viitattu 30.3.2014.
- ↑ a b Lundell 2014, s. 7–8.
- ↑ Amy 2000, s. 173–174.
- ↑ Amy 2000, s. 174–175.
- ↑ Helsingin Sanomat 26.1.2011 s. D1: Erilaiset eduskunnat.
- ↑ Amy 2000, s. 173.
- ↑ valtio-opin dosentti Pertti Timonen: Vaalipiirin tulee olla luonteva, toimiva yhteisö Helsingin Sanomat. 2.3.2020.
- ↑ Comparative Data — aceproject.org. Viitattu 30.4.2023.
- ↑ Comparative Data — aceproject.org. Viitattu 30.4.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suhteellinen vaalitapa Wikimedia Commonsissa