Malta

Repubblika ta' Malta; Republic of Malta
lippu	vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	George Abela
Pääministeri	Lawrence Gonzi
Pääkaupunki	Valletta; 35°53′52″N, 14°30′45″E
Muita kaupunkeja	Birkirkara; Mdina
Pinta-ala
– yhteensä	316 km² (sijalla 185)
– josta sisävesiä	ei merkittävästi
Väkiluku (2013)	411 277(arvio) (sijalla 174)
– väestötiheys	1282,2 / km²
– väestönkasvu	0,34 % % (2013)
Viralliset kielet	malta, englanti
Lukutaito	92,8 %
Valuutta	euro (EUR)
BKT (2012)	sijalla 148
– yhteensä	11,14 miljardia USD (PPP)
– per asukas	26 100 USD
HDI (2010)	0,815 (sijalla 32)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	1,9 %
– teollisuus	17,2 %
– palvelut	80,9 %
Aikavyöhyke	+1
– kesäaika	UTC +2
Itsenäisyys; – Julistettu Yhdistyneestä kuningaskunnasta	; 21. huhtikuuta 1964
Lyhenne	MT
– ajoneuvot:	M
– lentokoneet:	9H
Kansainvälinen; suuntanumero	+356
Motto	ei mottoa
Kansallislaulu	L-Innu Malti
	Lähteet:

Tämä artikkeli käsittelee Euroopan valtiota. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.

Maltan tasavalta, (malt. Repubblika ta' Malta, engl. Republic of Malta), eli Malta on tasavaltainen saarivaltio Välimerellä, noin 93 kilometriä Sisiliasta etelään.^[3] Malta koostuu useasta saaresta, joista kolme on asuttuja (Malta, Gozo ja Comino). Valtion pääkaupunki Valletta sijaitsee Malta-pääsaarella. Maltaa lähinnä oleva valtio on Italia.

Maltalla asuu 405 165 asukasta (2009).^[4] Maltan pinta-ala on kuitenkin vain 316 neliökilometriä, mikä tarkoittaa sitä, että Maltan asutustiheys on suuri, noin 1282,2/km². Maltan viralliset kielet ovat maltan kieli ja englannin kieli. Myös italiaa ymmärretään yleisesti, koska Italian televisio näkyy saarelle hyvin.

Malta kuuluu Euroopan unioniin ja sillä on kuusi paikkaa Euroopan parlamentissa.^[8] Euroopan unionin lisäksi Malta kuuluu Kansainyhteisöön, johon valtio liittyi 1964.^[9]

Maantiede [muokkaa]

Malta koostuu kahdeksasta saaresta, joista Comino (maltaksi Kemmuna), Gozo (maltaksi Għawdex) ja Malta ovat asuttuja.^[10] Pienempiä ja asuttamattomia saaria ovat Filfla, Cominotto, St Paul's Island (maltaksi Il-Gżejjer ta' San Pawl), Manoel Island (maltaksi Il-Gżira Manwel) ja Fungus Rock (maltaksi Il-Ġebla tal-Ġeneral).

Malta sijaitsee noin 93 km Sisiliasta (Italia) etelään ja noin 288 km Tunisiasta pohjoiseen.^[11] Idässä Maltaa lähinnä on 1 510 km päässä Alexandria ja lännessä puolestaan Gibraltar (Yhdistynyt kuningaskunta) 1 826 km päässä.^[11]

Blue Lagoon.

Kolmen suurimman saaren maasto on suurimmaksi osaksi tasaista alankoa.^[10] Pääsaaren eteläpuoli on paikoin mäkinen ja siellä sijaitsee Maltan korkein kohta, Ta'Dmejrek (253 m). Maltan maaperä on kivikkoista ja rannat kallioisia^[10], minkä vuoksi luonnollista kasvustoa Maltalla on vähän. Lisäksi puusto puuttuu Maltalta kokonaan. Välimerenilmastolle tyypillisesti Maltan kesät ovat lämpimiä ja kuivia, kun taas talvet ovat leutoja ja sateisia. Saarilla ei ole jokia ja purojakin on harvakseltaan, joten kuivuuden, ilmaston ja maaperän vuoksi saarilla ei ole riittävän kosteata ja hedelmällistä maata maanviljelykseen.

Maltan ylitse kulkee muuttolintujen pääreitti, ja Välimerta ylittäessään linnut pysähtyvät saarella^lähde?.

Ilmasto [muokkaa]

Maltan kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot

	tammi	helmi	maalis	huhti	touko	kesä	heinä	elo	syys	loka	marras	joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C)	15,2	15,5	16,7	19,1	23,3	27,5	30,7	30,7	28,0	24,2	20,1	16,7	Ø	22,3
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C)	9,2	9,3	10,1	11,9	14,9	18,4	21,0	21,8	20,1	17,1	13,9	11,0	Ø	14,9
Vuorokauden keskilämpötila (°C)	12,2	12,4	13,4	15,5	19,1	22,95	25,85	26,25	24,05	20,65	17,0	13,85	Ø	18,6

Sadanta (mm)	13,7	10,9	8,9	6,4	2,8	1,1	0,4	1,0	3,9	10,2	10,6	14,2	Σ	84,1

L
ä
m
p
ö
t
i
l
a

15,2

9,2

15,5

9,3

16,7

10,1

19,1

11,9

23,3

14,9

27,5

18,4

30,7

21,0

30,7

21,8

28,0

20,1

24,2

17,1

20,1

13,9

16,7

11,0

S
a
d
a
n
t
a

13,7

10,9

8,9

6,4

2,8

1,1

0,4

1,0

3,9

10,2

10,6

14,2

Lähde: World Meteorological Organization^[12]

Topografinen kartta Maltasta.

Historia [muokkaa]

Pääartikkeli: Maltan historia

Malta on ollut asutettu noin vuodesta 5200 eaa.. Tällöin ehkä Sisiliasta saapui saarelle metsästäjä-maanviljelijöitä. He asuivat mm luolissa, esim. Għar Dalamissa, jonka keramiikka muistuttaa tuon ajan sisilialaista. Noin 4100-2500 eaa Maltalla palvottin jumalia megaliittisissa temppeleissä, jotka olivat rakennetut monesti hyvin käsitellyistä kivistä. Näitä olivat Gozon saaren Ġgantijan temppeli, Tarxien, Ħaġar Qim, Mnajdra ja puoliksi maanalainen Hal Saflieni hypogeum. Äitijumalattarelle uhrattiin eläimiä. Maltan megaliittikulttuuri tuhoutui ehkä nälänhätään, kulkutautiin tai vieraisiin valloittajiin. Joka tapauksessa noin 2500 saarelle saapui uusia kansoja, jotka toivat mukanaan polttohautauksen, pronssin ja pienemmät dolmen-tyylin megaliitit.

Foinikialaiset saapuivat saarille noin 1000 eaa. ja antoivat pääsaarelle nimen Malta. Foinikialaiset hakkasivat Maltalta puut laivanrakennuksen tarpeisiin, ja siksi Malta on puuton. Kreikkalaiset valloittivat Maltan vuonna 736 eaa.. Noin 400 eaa. saaret joutuivat Karthagon ja 218 eaa. Rooman valtaan. Arabit valtasivat Maltan 870 Bysantin valtakunnalta. Vuonna 1090 Sisilian normannit valtasivat saaret, minkä jälkeen ne päätyivät välivaiheiden kautta Espanjan Aragonian haltuun. Vuonna 1530 Espanja luovutti saaret Johanniittain ritarikunnalle, jonka ottomaanit olivat karkottaneet Rodokselta vuonna 1522.

Napoleon valtasi saaret vuonna 1798, ja britit valtasivat ne 1800.^[13] Vuonna 1814 saarista tuli virallisesti osa Brittiläistä imperiumia.

Toisen maailmansodan aikana vuonna 1942 Britannia antoi Maltalle siviilirohkeudesta George Cross (Yrjön risti) -kunniamerkin, joka yleensä myönnetään vain yksityishenkilöille.^[14] Kunniamerkki näkyy edelleen Maltan lipussa ja vaakunassa.

Malta itsenäistyi muodollisesti 21. huhtikuuta 1964, ja siitä tuli tasavalta 13. joulukuuta 1974, jolloin entinen kenraalikuvernööri Anthony Mamo vannoi presidentin virkavalan.^[14]

Malta liittyi Naton rauhankumppanuusohjelmaan 1995, mutta erosi siitä 1996 säilyttääkseen liittoutumattomuutensa. Se hyväksyttiin EU:n jäseneksi 2004 ja euroon 2008.^[14]

Malta mainitaan myös Raamatussa. Apostolien tekojen luvuissa 27 ja 28 kerrotaan, kuinka laiva, jolla apostoli Paavalia kuljetettiin Roomaan, haaksirikkoutui Maltalle.^[15] Tämän arvellaan tapahtuneen noin 60 jaa. Muistona tästä Maltalla on St. Paul's Island ja St. Paul's Bay.

Politiikka [muokkaa]

Pääartikkeli: Maltan politiikka

Malta on tasavalta,^[16] jonka presidentin valitsee viiden vuoden kaudelle 69-jäseninen yksikamarinen parlamentti. Presidentti puolestaan nimittää pääministerin.

Parlamentissa on kaksi puoluetta, kristillisdemokraattinen Kansallispuolue (engl. Nationalist Party, maltaksi Partit Nazzjonalista) sekä Työväenpuolue (engl. Labour Party, maltaksi Partit Laburista). Maltalla on myös kolme pienempää puoluetta, jotka eivät ole edustettuina parlamentissa. Ne ovat ekologiapuolue (maltaksi Alternattiva Demokratika, engl. Democratic Alternative), oikeistolainen Imperium Europa sekä liberaalinen ja reformistinen Alpha (engl. Alpha Liberal Democratic Party).

Maltalla on maailman suurin äänestysprosentti, jos ei huomioida maita, joissa on äänestysvelvollisuus.^[17] Katolisen kirkon mielipiteet vaikuttavat voimakkaasti päivänpolitiikkaan, muun muassa abortti- ja avioerokysymyksiin.^[18] Avioero sallittiin vasta vuonna 2011 kansanäänestyksen jälkeen.^[14]

Maltan nykyinen perustuslaki on vuodelta 1987, ja se määrittää Maltan poliittisen neutraliteetin, joka ei ole muuttunut Maltan liittyessä Euroopan unionin jäseneksi vuonna 2004.^[19]

Maltan pitkään vallassa ollut Kansallispuolue menetti maaliskuussa 2013 parlamenttivaaleissa niukan enemmistönsä Työväenpuolueelle. Pääministeri Lawrence Gonzi astuu syrjään ja oppositiojohtaja Joseph Muscat ryhtyy muodostamaan hallitusta. ^[20]

Aluejako [muokkaa]

Pääartikkeli: Maltan aluejako

Maltan seitsemään saarta on jaettu viiteen alueeseen, joita käytetään tilastoinnissa, hallinnollista merkitytä niillä ei ole.^[21]

Hallinnollisesti valtio on jaettu kuntiin (maltaksi Kunsilli Lokali, engl. local councils), joita on 68.^[22] Väkiluvultaan suurimmat kunnat ovat Birkirkara (noin 21 500 asukasta vuonna 2011), Mosta, San Pawl Il-Baħar, Qormi ja Żabbar.^[23]

Talous [muokkaa]

Pääartikkeli: Maltan talous

Vallettan kalkkikivisiä rakennuksia.

Maltan merkittävimmät luonnonvarat ovat kalkkikivi ja suola. Maan talous on muuttunut 1990-luvulta alkaen rajusti. Käsityövaltaiset alat ovat kärsineet toiminnan siirtyessä halvemman työvoiman maihin. Nykyisin noin 75 prosenttia maan vientituloista tulee elektroniikasta, koneista ja kuljetusvälineistä. Myös matkailu on merkittävää maan taloudelle. Vuosittain maassa käy noin miljoona turistia. Perinteistä teollisuuden alaa maassa edustaa telakkateollisuus.^[19]

Rakennusmateriaalina käytettävän kalkkikiven lisäksi Maltalla ei ole merkittäviä omia luonnonvaroja, joten maa on riippuvainen ulkomaisista raaka-aineista. Maalla ei ole myöskään kotimaisia energianlähteitä tuulivoimaa lukuun ottamatta, ja neljä viidesosaa elintarvikkeista tuodaan ulkomailta. Länsimaisella tasolla maltalaisten keskitulot ovat pienet, mutta maa on kuitenkin eurooppalaisessa vertailussa keskitasoa. Maltan veroprosentti on maailman pienin.^[19]

Kulttuuri [muokkaa]

Hal Saflienin hypogeum

Unescon Maailmanperintöluettelossa on Maltalta kolme kohdetta: Hal Saflienin hypogeum, Maltan megaliittiset temppelit ja Vallettan kaupunki^[24]

Maltalaisen kansanmusiikin parhaiten säilynyt muoto on miesten kilpalaulanta kitaran säestyksellä. On löydetty myös keskiaikaisia romanttisia balladeja.

Johannittain ritarikunta suosi kuvataiteita ja tilasi töitä monilta merkittäviltä taiteilijoilta Caravaggio vietti viimeiset vuotensa saarella.^[25]

Uskonto [muokkaa]

Maltalla roomalaiskatollinen kirkko ja uskonto ovat läsnä jokapäiväisessä arjessa.

Urheilu [muokkaa]

Maltan suosituin urheilulaji on jalkapallo^[26], jota pelaa noin 25 000 asukasta^[27]. Maan edustusjoukkue ei ole koskaan selviytynyt arvokisojen lopputurnaukseen.^[28] Se oli maaliskuussa 2011 FIFA-rankingissa jaetulla sijalla 156 yhdessä Madagaskarin kanssa.^[29] Maltan maajoukkue pelaa Ta'Qali Stadiumilla, jolle mahtuu lähes 20 000 katsojaa.^[30]

Malta osallistui olympialaisiin ensimmäistä kertaa Amsterdamissa 1928 ja on kilpaillut yhdeksässä eri lajissa, mutta ei ole saanut mitaleja.^[31] Maassa järjestetään vuosittainen snooker-turnaus Malta Cup, joka oli vuosina 2005–2007 ranking-turnauksen arvonimellä.^[32]

Lähteet [muokkaa]

↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g The World Factbook: Malta CIA. (englanniksi)
↑ Human Development Report 2010 (englanniksi)
↑ ^a ^b CIA World Factbook - Malta - Geography. (Geography) CIA - Central Intelligence Agency. Viitattu 20.6.2009. (englanniksi)
↑ ^a ^b CIA World Factbook - Malta - People. (People) CIA - Central Intelligence Agency. Viitattu 20.6.2009. (englanniksi)
↑ CIA World Factbook - Malta - Goverment. (Goverment) CIA - Central Intelligence Agency. Viitattu 20.6.2009. (englanniksi)
↑ CIA World Factbook - Malta - Economy. (Economy) CIA - Central Intelligence Agency. Viitattu 20.6.2009. (englanniksi)
↑ CIA World Factbook - Malta - Communications. (Communications) CIA - Central Intelligence Agency. Viitattu 20.6.2009. (englanniksi)
↑ Euroopan parlamentti/Parlamentin jäsenet: hae maittain The European Parlament. Viitattu 18.4.2013.
↑ The Commonwealth Secretariat - Malta. The Commonwealth Secretariat. Viitattu 20.6.2009. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c Euroopan maat - Malta. Europa. Viitattu 21.6.2009.
↑ ^a ^b Department of Information - Malta. Goverment of Malta. Viitattu 21.6.2009. (englanniksi)
↑ World Weather Infrormation Service - Luqa, Malta. World Weather Infrormation Service.. Viitattu 21.6.2009. (englanniksi)
↑ Napoleonguide
↑ ^a ^b ^c ^d Malta Timeline BBC. Viitattu 10.5.2013.
↑ Apt.28: Paavali Maltan saarella
↑ The Republic of Malta - Maltese Constitution. Legal-Malta. Viitattu 9.9.2009. (englanniksi)
↑ Mark N. Franklin. "Electoral Participation." in Controversies in Voting Behavior
↑ YLE: TAUSTA: Omaleimainen Malta - EU:n uusi mallioppilas vai luokan kapinallinen?
↑ ^a ^b ^c Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 257. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.
↑ Parlamenttivaalit johtivat vallanvaihtoon Maltalla (Nettiversio) Kaleva. 9.3.2013. Oulu Viitattu 10.3.2013.
↑ Regions of Malta Statoids. Viitattu 10.5.2013.
↑ 68 Localities of Malta Statoids. Viitattu 10.5.2013.
↑ Principal Localities Citypopulation. Viitattu 10.5.2013.
↑ Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 14.4.2010. (englanniksi)
↑ Caravaggio's dark heart in Malta Guardian Online. Viitattu 10.5.2013.
↑ Sport Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
↑ FIFA.com - Malta: country information FIFA. Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
↑ Malta National Team List of Results RSSSF. Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
↑ FIFA.com - Malta: FIFA/Coca-Cola World Ranking FIFA. Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
↑ Malta Football Association - Ta'Qali National Stadium Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
↑ Malta - Olympics at Sports-Reference.com Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
↑ Chris Turner: Malta - Chris Turner's Snooker Archive Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla [muokkaa]

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Malta Wikimedia Commonsissa
Gvern ta' Malta Maltan hallituksen virallinen sivusto. (maltaksi) (englanniksi)
EU:n jäsenvaltiot: Malta Euroopan unioni. (tšekiksi) (tanskaksi) (saksaksi) (viroksi) (kreikaksi) (englanniksi) (espanjaksi) (ranskaksi) (italiaksi) (latviaksi) (liettuaksi) (unkariksi) (maltaksi) (hollanniksi) (puolaksi) (portugaliksi) (slovakiksi) (sloveeniksi) (suomeksi) (ruotsiksi)
Visit Malta – Maltan virallinen matkailusivusto (englanniksi) (espanjaksi) (hollanniksi) (italiaksi) (japaniksi) (kiinaksi) (portugaliksi) (ranskaksi) (saksaksi) (venäjäksi)
Malta - Viittaus saariin. Matkailu ja yrityksen tietoja, valokuvia. (englanniksi)
Matkaopas aiheesta Malta Wikivoyagessa (englanniksi)