Ródos

Wikipedia
Ohjattu sivulta Rodos
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Rhodos” ohjaa tänne. Rhode (tai Rhodos) on myös kreikkalaisen mytologian nymfi.
Ródos
Ρόδος
Rodoksen sijainti Egeanmeren ympäristössä.
Rodoksen sijainti Egeanmeren ympäristössä.
Maantiede
Sijainti 36°11′01″N, 27°57′50″E
Saariryhmä Dodekanesia
Merialue Egeanmeri, Välimeri
Pinta-ala 1 401[1] km²
Korkein kohta 1 215[1] m
Valtio
Valtio Kreikka
Kunta Ródos
Väestö
Väkiluku 117 007 (2001)[2]
Suurin kaupunki Ródos
Kielet Kreikka

Ródos[3] (kreik. Ρόδος, Ródos, [ˈro̞ðo̞s]; ital. Rodi; ladinoksi Rodi, Rodes; osmaniksi ردوس; suom. aiemmin Rhodos) on suurin Kreikalle kuuluvista Dodekanesian saarista ja sijaitsee Egeanmeren kaakkoisosassa Välimeressä. Saaren pinta-ala on 1 401 neliökilometriä ja väkiluku oli vuoden 2001 väestönlaskennassa 117 007. Asukkaista 53 709 asui tuolloin saaren pääkaupungissa.[2] Noin 80 prosenttia saaren asukkaista saa elantonsa joko suorasti tai epäsuorasti matkailusta,[4] ja matkailu on tuonut runsaasti vaurautta saarelle.[5]

Rodoksen ensimmäisistä asukkaista, Vähästä-Aasiasta tulleesta primitiivisestä kansasta, ei tiedetä paljoakaan.[6] Kaarialaisia ja foinikialaisia saapui saarelle pronssikaudella vuosina 2500–1500 eaa.[6] Doorilaiset saapuivat saarelle noin vuonna 1100 eaa. ja perustivat Ialysóksen, Kámiroksen ja Lindoksen kaupungit.[7] Ródoksen kaupunki perustettiin 400-luvulla eaa.[7] Rodos joutui liittoutumaan Rooman kanssa vuonna 164 eaa.[8] ja osaksi Bysanttia saari tuli vuonna 395.[9] Johanniittain ritarikunta asettui saarelle vuonna 1309.[10] Osmanien valtakunta valloitti saaren johanniitoilta vuonna 1522.[11] Italia valloitti Rodoksen vuonna 1912[10] ja vuonna 1943 Saksa otti puolestaan vallan saarella.[12] Yhdistynyt kuningaskunta vapautti Rodoksen Saksan hallinnasta vuonna 1945 ja Kreikkaan saari liitettiin vuonna 1947.[12][11]

Antiikin aikana saari tunnettiin maailman seitsemän ihmeen joukkoon kuuluneesta Rodoksen kolossista, suuresta auringonjumala Heliosta esittäneestä patsaasta, joka valmistui noin vuonna 290 eaa. ja tuhoutui maanjäristyksessä alle 70 vuotta pystyttämisensä jälkeen.[8][13]

Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräs tarina kertoo, että Rodos sai nimensä auringon jumala Helioksen vaimon, Rhode-nimisen nymfin mukaan. Toisen tarinan mukaan saari olisi saanut nimensä ruusuista (rodon), sillä saarella kasvoi paljon niitä.[14]

Auringon jumala Helioksen patsas, Rodoksen kolossi. Marten Heemskerckin keskiaikainen tulkinta aiheesta – todellisuudessa patsas ei seissyt sataman suulla.[15]

Rodosta on kutsuttu aikojen saatossa monilla eri nimillä. Asteriaksi saarta kutsuttiin sen tähtikirkkaan ja sinisen taivaan vuoksi, Ataviriaksi Attávyroksen eli saaren korkeimman vuoren mukaan, Ofiusaksi saarella elävien käärmeiden vuoksi, Telhiniaksi telkhiinien eli saaren ensimmäisten asukkaiden mukaan ja Makariaksi saaren suurenmoisen kauneuden vuoksi.[14] Saarta on kutsuttu myös nimellä Heliousa, joka tarkoittaa ”auringossa kylpevä”.[6]

Aikaisemmin saaren nimi oli suomeksi Rhodos, mutta nykyinen suositus on Rodos, joka vastaa kreikankielistä kirjoitustapaa.[16] Rhodos-kirjoitusasu tuli suomen kieleen germaanisista kielistä.[17]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satelliittikuva Rodoksesta.
Rodoksen topografinen kartta.
Saaren korkein kohta Attávyros.
Ágios Nikólaoksen linnake ja peuraveistokset Mandrákin sataman suulla Rodoksen kaupungissa.
Kiotari

Rodoksen saari on muodostanut vuoden 2011 alusta lukien samannimisen kunnan, joka kuuluu Ródoksen alueyksikköön[18] ja Etelä-Egean saarten periferiaan. Rodos on Dodekanesian saariryhmän saarista suurin[5] ja Kreikan saarista neljänneksi suurin Kreetan, Euboian ja Lesboksen jälkeen[19]. Rodos sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä ja on sen itäisin saari.[5] Pinta-alaa Rodoksen saarella on 1 401 neliökilometriä, ja saaren korkein kohta, Attávyros-vuori, kohoaa 1 215 metrin korkeuteen merenpinnasta.[5][20] Attávyrokseen kuuluvat myös pienemmät 825-metrinen Akramítis ja 798-metrinen Profítis Ilías -vuoret.[20] Attávyrokselta voi nähdä muita Dodekanesian saaria, Vähän-Aasian rannikkoa sekä selkeinä päivinä jopa Kreetan saaren korkeimman vuoren,[21] Idavuoren.[5] Saari on 38 kilometriä leveä leveimmältä kohdaltaan ja 78 kilometriä pitkä pisimmältä kohdaltaan.[20]

Saaren pääkaupunki Ródos sijaitsee saaren pohjoiskärjessä,[5] ja se oli myös entisen Dodekanesian prefektuurin pääkaupunki.[5]

Rodos on pinnanmuodoiltaan vuoristoinen.[20] Viljelykseen kelpaavaa maata on lähinnä vain pienissä laaksoissa ja kapeilla rannikkokaistaleilla.[20] Saari sijaitsee litosfäärilaattojen törmäyskohdassa, minkä takia siellä on usein ankaria maanjäristyksiä. Rodos onkin luultavasti noussut Egeanmerestä voimakkaiden maanjäristysten seurauksena.[20] Teoriaa tukee se, että antiikin ajoista lähtien Rodoksen vuorenrinteiltä on löydetty simpukankuoria.[20]

Rodoksella on jonkin verran puroja, jotka kuivan kauden aikana kuivuvat monin paikoin ja talvella ne taas saattavat tulvia.[22] Saaren itäpuolelle laskevat esimerkiksi purot Pelemonis, Makaris, Loutanis, Lárdos, Gadouras, Kontaris ja Chas. Luoteispuolelle puolestaan laskevat esimerkiksi Argiros, Platis, Paradisiotis ja Kremastinos. Saaren lounaisosassa sijaitsee Apolakkiá-tekojärvi, jonka vedet laskevat puroja pitkin Rodoksen lounaispuolelle.[23] Saaren länsiosassa, Profítis Ilías -vuoren rinteellä sijaitsee pieni Nani-järvi.[24] Archángeloksen alueella[25] sijaitsee Eptá Pigés tekojärvineen ja kanavineen.[26]

Entiset kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodoksen saari oli vuoden 2010 loppuun saakka jaettu kymmeneen kuntaan (kreik. δήμος, dímos),[27][2][18] jotka nykyisin ovat Rodoksen kunnan kunnallisyksiköitä:

Kunta Nimi kreikaksi Kunnan osat
Afántou Δήμος Αφάντου Afántou, Kolýmpia, Archípoli
Archángelos Δήμος Αρχαγγέλου Archángelos, Charáki, Malónas, Másari, Monastírion i Tsambíka, Stegná
Attávyros Δήμος Αταβύρου Ágios Isídoros, Émponas, Kámeiros Skála, Kritinía, Lakkí, Mandrikó, Monólithos, Siána
Ialysós Δήμος Ιαλυσού Ialysós
Kallithéa Δήμος Καλλιθέας Ammoúdes, Faliráki, Kalithié, Koskinoú, Psínthos, Tsaïri, Vrysiá
Kámeiros Δήμος Καμείρου Agía Eleoúsa, Apóllona, Dimiliá, Eleoúsa, Fánes, Kalavárda, Kapíon, Platánia, Profítis Ilías, Sálakos, Soroní
Lindos Δήμος Λινδίων Kálathos, Láerma, Lárdos, Lindos, Péfkoi, Pylónas
Nótia Ródos Δήμος Νότιας Ρόδου Ágios Pávlos, Apolakkiá, Arnítha, Asklipieío, Gennádi, Ístrios, Kattavía, Kiotári, Lachaniá, Machairiá, Mesanagrós, Plimmíri, Prasonísi, Profília, Váti
Petaloúdes Δήμος Πεταλούδων Aeroliménas, Damatría, Epáno Kalamónas, Káto Kalamónas, Kremastí, Maritsá, Paradeísi, Pastída, Theológos, Vagiés
Ródos Δήμος Ρόδου Chína, Kritiká, Makrí, Rodos, Sguroú

Uimarannat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodoksella on paljon erikokoisia uimarantoja, joista osa on sorarantoja, osa hiekkarantoja ja loput niiden yhdistelmiä. Rodoksen kaupungissa on kaksi rantaa: Tuulinen ranta länsipuolella ja Ellin ranta itäpuolella. Tuulinen ranta (kreik. Psaropoúla)[28] on soraranta ja nimensä mukaisesti tuulinen ja aallokko on siellä kovempi. Ellin ranta puolestaan on hiekkaranta. Sorarantoja löytyy myös muun muassa Rodoksen kaupungista etelään sijaitsevan Ixián seudulta. Hiekkarantoja on puolestaan esimerkiksi Lindoksessa, Stegnássa, Falirákissa ja Kálathoksessa. Thérmes Kallithéaksessa on homoseksuaaleille miehille tarkoitettu uimaranta[29].[30][31]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevät alkaa Rodoksella varhain, vaikkakin maaliskuussa saattaa vielä sataa. Kesäisin lämpötilat Rodoksella kohoavat säännöllisesti yli 30 celsiusasteeseen, joskus jopa 38 celsiusasteeseen. Kesäisin myös yöt ovat kuumia. Illat ovat viileämpiä matkailukauden alussa ja lopussa. Rodokselle puhaltaa luoteen suunnasta viilentävä meltemi-tuuli, jonka ansiosta saaren länsi- ja pohjoisrannikon lämpötilat ovat vähän viileämmät läpi vuoden. Itärannikolla on tuulettomampaa. Syyskuun lopulta lokakuun alkuun sijoittuvalla ajanjaksolla saattaa saarella olla kovia myrskyjä, jotka tosin menevät useasti nopeasti ohi. Yhtäkkisten rankkasateiden seurauksena on saanut ihmisiä surmansa. Talviaikaan saarella sataa jonkin verran ja ilma on kostea. Joulukuu ja tammikuu ovat sateisimmat kuukaudet. Todella kylmät lämpötilat ovat Rodoksella harvinaisia, samoin kuin pakkaset ja lumi. Aurinkoisia päiviä Rodoksella on vuodessa 300.[32][33]

Rodoksen kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 15 15 17 20 23 27 30 30 28 24 20 16 ka. 22,1
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) 11 10 12 14 17 21 24 24 22 19 15 12 ka. 16,8
Sadanta (mm) 99,7 64,5 50,5 27,2 9,3 0,5 0,2 0,2 1,6 37,1 71 92,2 Σ 454
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
15
11
15
10
17
12
20
14
23
17
27
21
30
24
30
24
28
22
24
19
20
15
16
12
S
a
d
a
n
t
a
99,7
64,5
50,5
27,2
9,3
0,5
0,2
0,2
1,6
37,1
71
92,2


Lähde: Rhodes, GRC MSN Sää. Microsoft / Foreca. Viitattu 28.1.2010.
Rodoksen luontoa Lindoksen läheisyydessä.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodoksen kasvistoa on tutkittu melko kattavasti, ja siihen kuuluu noin 1 130 lajia, joista saaren koko ja mantereen läheisyys huomioon ottaen suhteellisen monet ovat kotoperäisiä. Saaren kasvistoon vaikuttaa moni asia, kuten ilmasto, joka on välimerellisen kuiva. Saaren monimutkaisen topografian vuoksi ilmastollisissa oloissa on tosin eroja. Myös geologia vaikuttaa kasvistoon; saaren vuoret ovat pääasiassa mesotsooiselta maailmankaudelta peräisin olevaa kalkkikiveä. Rodos on kuulunut miljoonia vuosia sitten Kreetaan ja Kárpathokseen. Pleistoseenikaudelle saakka Rodos oli myös yhteydessä Anatoliaan.[34]

Eptá Pigésin (suom. Seitsemän lähdettä) aluetta Archángeloksessa.

Pelkästään Rodoksella tavattavia eli kotoperäisiä lajeja on kymmenen. Saaren lajeista 186 on kotoperäisiä, uhattuja, harvinaisia tai suojeltuja. Saarella kasvaa 79 eri orkidealajia, kuten melko harvinainen Himantoglossum robertianum. Rodoksen lajeja ovat myös orhoihin kuuluvat Ophrys gottfriediana, joka on Kreikassa kotoperäinen, sekä Rodoksella kotoperäiset Ophrys halia, Ophrys eptapigiensis, Ophrys persephonae, Ophrys cornutula ja Ophrys parvula.[34]

Asyneuma giganteum on haavoittuvainen kellokasvilaji, jota kasvaa ainoastaan pieninä populaatioina Rodoksella ja Kárpathoksella. Rodoksen populaatiot ovat Profítis Ilías ja Attávyros -vuorten rinteillä. Tertiäärikauden jäänne, ruiskaunokin sukulainen Centaurea lactucifolia esiintyy yleisenä Monólithoksessa ja Siánassa sekä melko laajalla alueella Attávyros-vuorella. Lisäksi kasvia kasvaa Lárdoksessa, Apóllonassa, Vagiéksessa, Lindoksessa sekä Profítis Ilías -vuorella. Monólithoksen ja Siánan asukkaat käyttävät kasvia ravintona ja koristeena. Kamomillan sukuinen Anthemis rhodensis ja kohokkeihin kuuluva Silene salamandra ovat harvinaisia ja Rodoksen kotoperäisiä kasveja.[34]

Saaren keski- ja pohjoisosissa kasvaa merenpinnan tasolta aina 600 metriin saakka mäntyjä. Puiden seassa kasvaa lukuisia erilaisia pensaita, kuten mastiksipistaasia ja mansikkapuuta. Rodoksella on Egeanmeren saarilla harvinainen turkinmäntymetsä sekä välimerensypressimetsä, jollainen on Rodoksen lisäksi vain Kreetalla. Aikoinaan Egeanmeren alueella oli suuria kesävihantia ja kovalehtisiä tammimetsiä, mutta nykyisin niitä tavataan saarella enää vain joillain purojen varsilla, kallioisilla rinteillä sekä satunnaisesti viljelysten keskellä. Metsäpalot ovat supistaneet saaren metsäalaa. Esimerkiksi Psínthoksen kylän ja Profítis Ilías -vuoren välissä on paljon palanutta metsää. Phrygana-kasvillisuutta kasvaa kaikkialla saarella, eniten kuitenkin laidunmailla sekä metsäpalojen tuhoamilla alueilla. Purojen tai muiden märkien tasaisten alueiden varsilla, kuten Petaloúdeksen perhoslaaksossa, kasvaa Rodoksella ja Lounais-Turkissa kotoperäistä idänambrapuuta.[34]

Vasamasiilikkäitä Petaloúdeksen perhoslaaksossa.

Rodoksen hiekkadyynien kasveja ovat esimerkiksi egyptinpukinpensas, Kreikassa harvinainen elämänlankalaji Ipomoea imperati, Länsi-Turkin ja Itä-Egean alueen kotoperäinen, rentoliuskion alalaji Hypecoum procumbens ssp. atropunctatum sekä Rodoksen eteläosan hiekkadyynien kotoperäinen kukonkannuslaji Consolida arenaria. Hiekkadyynien kasvillisuutta uhkaa matkailu.[34]

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarelle istutettiin aikoinaan Delfoin oraakkelin antaman neuvon mukaisesti peuroja karkottamaan käärmeitä. Käärmeiden kerrottiin karttavan peurojen hajua. Rodoksen peurakanta kuoli sukupuuttoon uudella ajalla, mutta italialaiset istuttivat 1920- ja 1930-luvuilla saarelle uuden kuusipeurakannan. Yrityksestä huolimatta Rodoksen syrjäisissä osissa on vielä 2000-luvun alullakin käärmeitä.[35]

Rodoksen puroissa elää pieni kotoperäinen Ladigesocypris ghigii -kala, jota kutsutaan myös nimellä ghizáni. Kala on nimetty löytäjänsä, italialaisen professori Alessandro Ghigin mukaan, joka löysi lajin 1900-luvun alussa. Lajin elinolosuhteet ovat vaihtelevat, sillä kuivan kauden aikana Rodoksen purot kuivuvat monin paikoin ja talvella ne taas saattavat tulvia. Nani-järven populaatio kuoli hiljattain sukupuuttoon. Ladigesocypris ghigii on yksi Euroopan vaarantuneimmista makean veden kalalajeista.[22]

Äärimmäisen uhanalaista[36] munkkihyljettä on tavattu Rodoksella Apolakkián rannalla ja Armenistiksen niemellä, jotka kumpikin sijaitsevat saaren länsirannikolla.[37] Euroopan unionin alueella munkkihyljettä tavataan noin sadassa paikassa.[38]

Saaren luolissa elää harvinaisia blasinhevosenkenkäyökköjä ja isohevosenkenkäyökköjä. Saari on ainoa paikka Kreikassa, jossa tavataan matoliskoja. Rodos yhdessä Ikarían saaren kanssa on Lacerta oertzeni -liskon ainoa elinalue koko Euroopassa.[37] Petaloúdeksen perhoslaaksoon saapuu touko-syyskuussa satoja tuhansia vasamasiilikäsperhosia lisääntymään.[39]

Kaikkiaan Rodoksella on tavattu lähteestä riippuen 228–250 lintulajia. Pesiviä lajeja on noin 80. Rodoksen ja Turkin välisestä lyhyestä välimatkasta johtuen saarella tavataan samoja lajeja kuin Turkin luoteisosassakin.[40] Keski-Rodoksen ja Lindoksen, Mesanagróksen ja Kattavía–Prasonísin alueen kansainvälisesti tärkeä lintualue muodostaa 50 000 hehtaarin suojelualueen, jossa pesii muun muassa keltapäähaukkoja, arohiirihaukkoja, kyläpöllösiä, minervanpöllöjä ja ruostekurkkusirkkuja. IBA-alueesta kuuluu myös 6 706 hehtaaria villieläinten suojelualueeseen.[41][42]

Rodoksen itärannikkoa. Taustalla oikealla Vlýchan ranta, vasemmalla takana Charáki ja Másari. Suoraan edessä Kálathos.
Rodoksen itärannikkoa. Taustalla oikealla Vlýchan ranta, vasemmalla takana Charáki ja Másari. Suoraan edessä Kálathos.

Rodos mytologiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaisen mytologian ylijumala Zeus jakoi jättiläiset voitettuaan maailman olympolaisten jumalien kesken. Auringon jumala Helios ei ollut läsnä jakotapahtumassa. Kukaan ei myöskään muistanut hänen olemassaoloaan, minkä vuoksi Helios jäi ilman omaa maataan. Saavuttuaan sitten Zeuksen luo Helios valitti sitä, ettei ollut saanut omaa maata. Zeus olisi jakanut maailman uudelleen, mutta Helios vastusti ajatusta. Helios halusi seuraavan merestä nousevan maan omakseen. Juuri sillä hetkellä merestä nousi kukkiva kaunis saari, Rodos.[14]

Kreikkalaisen mytologian lääkintätaidon jumala Asklepios syntyi tarun mukaan Rodoksen Asklipieíossa.[43]

Helios rakastui meren jumala Poseidonin tyttäreen Rhodeen ja meni tämän kanssa naimisiin.[14] Helios ja Rhode saivat seitsemän poikaa ja yhden tyttären.[14] Tytär, Alektrona tai Elektryone,[44] kuoli nuorella iällä.[14] Poikien nimet olivat historioitsija Diodoros Sisilialaisen mukaan Okhimos, Kerkafos, Makareus, Aktis, Tenages, Triopas ja Kandalos.[44] Pindaroksen mukaan Lindos, Kameiros ja Ialysos olivat Helioksen ja Rhoden lapsia.[45] Diodoros Sisilialaisen mukaan Lindos, Kameiros ja Ialysos olivat Kerkafoksen pojat.[44]

Rodoksen ensimmäiset asukkaat olivat kreikkalaisen mytologian mukaan telkhiinit, jotka olivat taitavia käsittelemään rautaa.[14] Telkhiinit osasivat taikoa, ja monet pitivät heitä demoneina.[14] Helioksen ja Rhoden lapset, heliadit, ajoivat telkhiinit Rodokselta.[14]

Rodokselta lähti Homeroksen mukaan yhdeksän laivaa kreikkalaiseen mytologiaan kuuluvaan Troijan sotaan. Rodoslaisten alukset liittyivät Agamemnonin laivastoon.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lindosta hallitsee antiikinaikainen akropolis.

Esihistoria ja antiikin aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodoksen ensimmäiset asukkaat tulivat Vähästä-Aasiasta, eikä heistä tiedetä paljoakaan. Tämä primitiivinen kansa hallitsi kuitenkin savenvalannan, tulenteon ja yksinkertaisten työkalujen valmistamisen. Niin ikään Vähästä-Aasiasta saapuivat kaarialaiset asuttamaan saarta pronssikaudella vuosina 2500–1500 eaa. Samaan aikaan saarelle saapui nykyisen Libanonin seudulta foinikialaisia. Kreetan saarella vaikutti minolainen kulttuuri, ja minolaisia kauppiaita kävi Rodoksellakin. He kävivät menestyksekästä kauppaa Levantin ja Egyptin kanssa ja perustivat tätä varten Rodoksen satamiin yrityksiä.[6] Myös mykeneläisiä kävi saarella.[46]

Akhaijit hyökkäsivät Rodokselle ja miehittivät sen vuoteen 1500 eaa. mennessä. Doorilaiset saapuivat Rodokselle noin vuonna 1100 eaa. ja perustivat Ialysoksen, Kameiroksen ja Lindoksen kaupungit, joista kustakin muodostui kukoistava autonominen valtio[46]. Ialysos, Kameiros ja Lindos perustivat yhdessä Kosin, Knidoksen ja Halikarnassoksen (nyk. Bodrum) kanssa kauppaliiton, doorilaisen heksapoliin, vuoteen 700 eaa. mennessä. Rodoksen valta kasvoi, ja pian saari hallitsi koko Dodekanesian aluetta. Lindos perusti monia siirtokuntia Välimeren länsiosiin, ja kaikki kuusi kaupunkia löivät lisäksi omaa metallirahaansa.[6][7]

Kámiroksesta löydetty sfinksiaiheinen keramiikkalautanen noin ajalta 600–575 eaa.
Näkymä Rodoksen vanhassakaupungissa sijaitsevalle Hippokrates-aukiolle.

Rodos liittoutui 400-luvulla eaa. Persian valtakunnan kanssa. Yhdessä ne ottivat osaa vuonna 490 eaa. Ateenaa vastaan käytyyn Marathonin taisteluun, joka päättyi Ateenan voittoon. Salamiin taistelussa vuonna 480 eaa. Persia kärsi jälleen tappion, kun kreikkalaiset upottivat kuningas Kserkses I:n laivaston. Mukana upposi suunnilleen 40 Rodoksen alusta. Taistelun jälkeen, vuonna 477 eaa., perustettiin antiikin kreikkalaisten kaupunkien kesken Deloksen meriliitto, jonka jäseneksi Rodoskin liittyi[46].[6]

Rodos sijaitsi lähellä Lähi-itää ja Vähää-Aasiaa merkittävien kauppareittien varrella itäisellä Välimerellä, minkä ansiosta saaresta kehittyi tärkeä rahoituskeskus ja merivalta. Saaren pohjoiskärkeen perustettiin Lindoksen, Ialysóksen ja Kámiroksen yhteisestä sopimuksesta vuonna 411 eaa.[7] tai toisen lähteen mukaan vuonna 408 eaa.[46] Ródoksen kaupunki. Perustamiseen päädyttiin, koska Lindoksen, Ialysóksen ja Kámiroksen satamat eivät enää kyenneet hoitamaan kasvanutta merenkulkua ja kaupankäyntiä. Rodoksen kaupungissa oli kolme suurikokoista luonnonsatamaa, jotka ratkaisivat ongelmat. Rodoksen kaupunki alkoi kukoistaa, kun taas Kameiros ja Ialysos näivettyivät ja jäivät vähitellen pelkiksi uskonnollisiksi keskuksiksi. Rodoksen kaupungissa otettiin käyttöön miletoslaisen arkkitehdin Hippodamoksen suunnittelema ruutukaava. Yhä nykyäänkin useat sekä vanhan- että uudenkaupungin pääkaduista noudattelevat tätä ruutukaavaa. Ateenasta kotoisin ollut valtiomies ja reetori Aiskhines perusti Rodokselle vuonna 342 eaa. tai toisen lähteen mukaan 324 eaa.[47] tunnetun retoriikkakoulun, jossa opiskelivat muun muassa roomalaiset Cicero ja Marcus Porcius Cato vanhempi[48].[8]

Aleksanteri Suuri nousi vuonna 336 eaa. Makedonian kuninkaaksi. Rodos alkoi tehdä yhteistyötä Aleksanterin kanssa. Saari hyötyi tästä muun muassa tekemällä kauppasopimuksia Aleksanterin valloittaman Egyptin kanssa. Aleksanterin kuoltua vuonna 323 eaa. Antigonos, yksi hänen seuraajistaan, käski Rodosta liittymään sotaretkelle toista Aleksanterin seuraajaa, Egyptin faarao Ptolemaios I:tä vastaan. Rodos kuitenkin kieltäytyi liittymästä, mistä seurasi se, että Antigonoksen poika Demetrios I hyökkäsi Rodoksen kaupunkiin vuonna 305 eaa. ja aloitti piirityksen[46]. Demetrios I:n joukot käsittivät 40 000 sotilasta sekä helepoliiksi kutsutun pronssisen piiritystornin. Helepoliilla oli korkeutta yhdeksänkerroksisen talon verran ja siinä oli tammiset pyörät. Demetrioksen 3 400 sotilasta veti helepoliin Rodoksen kaupungin muurien eteen, mutta siitäkään huolimatta Demetrios ei saanut kaupunkia antautumaan, ja piiritys päättyi aselepoon. Demetrios antoi rodoslaisille taisteluvarusteensa ja pyysi, että ne myytäisiin ja saaduilla rahoilla rakennettaisiin muistomerkki muistuttamaan piirityksestä. Lindoslainen kuvanveistäjä Khares valmisti 12 vuodessa noin 30 metriä korkean ja 20 tonnia painaneen Rodoksen kolossin. Kolossi valmistui noin vuonna 290 eaa., ja sitä pidettiin yhtenä maailman seitsemästä ihmeestä.[8][15]

Rodos kukoisti 200-luvulla eaa., jolloin saaren väkiluku oli kolminkertainen vuoteen 2007 verrattuna. Tuohon aikaan paikalliset käsityöläiset ja taiteilijat välittivät taitojaan sukupolvelta toiselle ja he olivat suuressa arvossa Välimeren alueella. Myös Rodoksen lyömää rahaa arvostettiin laajalti[7]. Maanjäristys tuhosi Rodoksen kaupungin joko vuonna 227 eaa. tai 226 eaa.[13] Tällöin tuhoutui myös Rodoksen kolossi, joka ei siis ollut pystyssä kuin vajaat 70 vuotta.[15] Rodoksen kaupunkiin alkoi kuitenkin virrata maanjäristyksen jälkeen teknistä ja taloudellista jälleenrakennusapua, sillä kaupunki arvostettiin hellenistisessä maailmassa korkealle.[8]

Rooman vallan alta osaksi Bysanttia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piri Reisin piirtämä Rodoksen kartta 1520-luvulta.

Rodos ei suostunut vuonna 166 eaa. liittoutumaan Rooman valtakunnan kanssa Makedonian kuningas Perseusta vastaan. Rooma rankaisi Rodosta julistamalla Deloksen saaren, joka oli yksi Rodoksen suojelualueista, vapaasatamaksi. Rodos menetti tämän vuoksi satamatullit, jotka olivat merkittävä tulonlähde saarelle. Vuonna 164 eaa. Rodos sitten solmi liiton Rooman valtakunnan kanssa[11]. Runsaat sata vuotta myöhemmin Rodos päätyi tukemaan Pompeiusta Julius Caesaria vastaan. Julius Caesarin murhaajat, roomalaiset Gaius Cassius Longinus ja Marcus Brutus, pyysivät Rodokselta apua taisteluunsa senaattia vastaan. Rodoslaisten kieltäydyttyä avunannosta Gaius Cassius Longinus valloitti ja ryösti saaren vuonna 43 eaa.[48][46] Hän upotti Rodoksen laivaston[48][46] ja siirrätti saarelta Roomaan 3 000 patsasta. Ainoastaan kuvanveistäjä Lysippoksen Helioksen vaunuja kuvaava veistos sai jäädä Rodokselle, koska se painoi liikaa. Kun Rooma paloi vuonna 64 jaa., tuhoutuivat miltei kaikki Rodokselta tuodut taideaarteetkin[49].[8]

Kristinusko tuli Rodokselle apostoli Paavalin välityksellä 20 vuotta Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen. Ensimmäisellä vuosisadalla saarelle saapui myös juutalaisia[48]. Vuosina 155 ja 515 Rodoksen kaupunkia koettelivat maanjäristykset, minkä lisäksi se kärsi monista hyökkääjistä: vuonna 263 saarella ryöstelivät gootit ja 600-luvulla sen valtasivat persialaiset ja arabit. Merirosvot vaivasivat Rodosta vuosina 653–658 ja 717–718[5].[49] Kun Rooman valtakunta jaettiin itä- ja länsiosaan vuonna 395, tuli Rodoksesta osa Itä-Roomaa eli Bysantin valtakuntaa.[9][50][51]

Johanniittain vallan alla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johanniittain ritarikunnan suurmestarin entinen palatsi (taustalla) Rodoksen vanhassakaupungissa.

Laajalle levinnyt islam oli 1000-luvulle saavuttaessa merkittävä uhka Euroopan turvallisuudelle ja kristinuskolle. Rodos alkoi vahvistaa siteitään läntiseen Eurooppaan aloittamalla kaupankäynnin tauon jälkeen Venetsian kanssa. Ensimmäiselle ristiretkelle matkalla olleet pysähtyivät Rodoksella vuonna 1097. Ranskan kuningas Filip II yhdessä Englannin kuningas Rikhard I Leijonamielen kanssa saapuivat vuonna 1191 saarelle palkkaamaan sotureita uudelle ristiretkelle. Kristityistä koostunut armeija karkotettiin vuonna 1291 Akkosta, joka sijaitsee nykyisen Israelin alueella. Karkotettujen joukossa oli johanniittoja, jotka asettuivat Akkon jälkeen Kyproksen Limassoliin[52]. Limassolista johanniitat siirtyivät vuonna 1309[46] Rodokselle, koska totesivat sen turvallisemmaksi linnoituspaikaksi. Johanniitat saivat saaren haltuunsa ostettuaan sen vuonna 1306 genovalaisilta merirosvoilta, jotka olivat valloittaneet saaren vuonna 1248. Bysantti ei tästä pitänyt, sillä Rodos oli nimellisesti kuulunut jo pitkään sille.[49][10]

Ritarikunta jakautui seitsemään kieleen eli kansallisuuteen, joista kukin suojeli yhtä kaupunginosaa Rodoksessa.[53] Kansallisuudet olivat Provence, Espanja, Italia, Saksa, Auvergne, Englanti ja Ranska.[53][9] Ritarikuntaa johti eliniäksi valittu suurmestari.[53] Johanniittain valtakaudella Rodoksella toimi muun muassa edistyksellinen sairaala. Johanniitat rakensivat eri puolille Rodosta ja lähisaarille noin 30 linnoitusta, joiden avulla torjuttiin muslimien hyökkäyksiä. Esimerkiksi vuonna 1444 Egyptin sulttaani yritti valloittaa Rodoksen, mutta johanniitat yhdessä 5 000 rodoslaisen kanssa kukistivat hyökkäyksen.[10] Samaten 36 vuotta myöhemmin tapahtunut Mehmed II:n sotajoukkojen valloitusyritys torjuttiin.[9][10]

Janitsaareja aseineen puolustautuvia johanniittaritareita vastaan piirityksen aikana.

Osmanien valtakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osmanien valtakunta vahvistui, ja se alkoi havitella Rodosta itselleen yhä kiivaammin. Suleiman Suuren sotajoukot nousivat saarelle lähellä Ialysósta 24. kesäkuuta 1522. Suleimanin 200 alusta kuljettivat Rodokselle muun muassa varusteita ja ruokaa sekä kaikkiaan 100 000 sotilasta. Alkoi piiritys. Neljän ja puolen kuukauden piirityksen jälkeen osmanien sotajoukko oli kutistunut puoleen, ja he miltei luovuttivat. Petturi nimeltä Amaral kuitenkin kertoi osmaneille, että nälkäänäkevät johanniitat olivat murtumaisillaan. Suleiman joukkoineen laittoi kaiken voimansa peliin, ja he onnistuivatkin murtamaan Rodoksen linnoituksen muurit joulukuussa. Johanniitat, joita oli jäljellä enää vain 180, saivat luvan muuttaa Maltalle. Johanniitat veivät Rodokselta mukanaan erilaisia taide-esineitä ja pyhäinjäännöksiä sekä 8 000 kristittyä.[10]

Rodoksen vanhankaupungin muurien sisäpuolella saivat osmanikaudella asua ainoastaan osmanit ja juutalaiset. Kreikkalaiset asuivat Rodoksen kaupungin ulkopuolella olevissa kylissä. Vanhankaupungin muurien ulkopuolelle rakennettiin Néa Chóra eli nykyinen Neokhori. Jaon ansiosta kreikkalaiset onnistuivat säilyttämään kreikkalaiset tapansa. Myös ortodoksisen kirkon kautta rodoslaiset olivat tiiviisti yhteydessä Kreikkaan. Osmanikaudella Rodoksen kaupunkiin ei juurikaan uutta rakennettu. Esimerkiksi suurmestarin palatsi muutettiin karjasuojaksi.[10] Rodoksen kirkot muutettiin moskeijoiksi.[48]

Kreikan vapaussota käytiin vuosina 1821–1829, jolloin Rodoskin pyrki irrottautumaan Osmanien valtakunnasta. Yritys epäonnistui, ja osmanit rankaisivat ankarasti rodoslaisia.[10] Rodoksen kaupungissa sijaitseva Suurmestarin palatsi tuhoutui vuonna 1856 salaman iskettyä palatsin viereiseen kirkkoon, jonka alle oli osmanien piiritysten aikana satoja vuosia sitten piilotettu ruutia.[54]

Italialaismiehityksestä nykypäivään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Italia valloitti Rodoksen ja muun Dodekanesian Kastelórizoa lukuun ottamatta vuonna 1912.[55][11] Italialla oli tarkoituksena liittää saaret Kreikkaan myöhemmässä vaiheessa. Italian valtakaudella Rodoksen kulkuyhteyksiä parannettiin[9] ja saarelle rakennettiin julkisia rakennuksia ja asuinrakennuksia. Myös antiikinaikaisia kohteita kunnostettiin ja kaivettiin esiin. Roomalaisperintö pyrittiin saamaan esiin[48]. Miehittäjät korjasivat suurmestarin palatsin Italian kuningas Viktor Emanuel III:n ja diktaattori Benito Mussolinin kesäasunnoksi, mutta nämä eivät palatsiin koskaan ehtineet, koska toinen maailmansota alkoi vuonna 1939[54]. Italialaiskaudella alkoi myös saaren kehitys matkailukohteeksi.[10][12]

Italialaiset kielsivät vuonna 1936 ortodoksisen kirkon ja kreikan kielen Rodoksella. Italialla ei siis ollut minkäänlaista aikomusta luovuttaa Rodosta osaksi Kreikkaa. Mussolinin hallitus kaatui vuonna 1943, ja 11. syyskuuta 1943 Saksa valloitti Rodoksen[11]. Saksalaiskauden aikana Rodokselta ja läheiseltä Kosin saarelta kerättiin yhteensä 2 100 juutalaista, jotka sitten lähetettiin Auschwitzin keskitysleirille teloitettavaksi. Ainoastaan noin 150–200 selviytyi leiriltä hengissä[56]. Yhdistynyt kuningaskunta vapautti Rodoksen yhdessä muiden Dodekanesian saarten kanssa Saksan hallinnasta vuonna 1945.[12][57][9]

Kreikkaan saaret liitettiin vuonna 1947[46], ja Rodoksen saaresta tehtiin tulliton alue.[12] Rodoksen palvelut alkoivat laajentua ja uusia hotelleja rakennettiin.[12] Massaturismi saarelle alkoi 1950-luvulla, kun ruotsalaiset matkustivat aluksi junalla Ateenaan, josta edelleen laivalla Rodokselle. Myös saksalaisia saapui samoihin aikoihin jugoslavialaisella Yedinsko-laivalla Rodokselle[58]. Lennot Rodokselle Tukholmasta alkoivat 1960-luvulla; tuolloin lentoaika oli kahdeksan tuntia.[54] 2000-vuosikymmenellä matkailijoita kävi saarella vuodessa lähteistä riippuen 1,2–1,8 miljoonaa.[4][54][58]

Rodoksen vanhakaupunki hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1988.[59]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hotelli saaren itärannalla.

Noin 80 prosenttia saaren asukkaista saa elantonsa joko suorasti tai epäsuorasti matkailusta,[4] ja matkailu on tuonut runsaasti vaurautta saarelle.[5] Rodoksen ja Kosin saaret ovat Dodekanesian alueen taloudellisesti kehittyneimpiä alueita.[60] Rodoksen kehitys matkailukohteeksi alkoi italialaismiehityksen aikana 1900-luvun alussa. Massaturismi saarelle alkoi 1950-luvulla. Saarelle oli 2000-vuosikymmenellä charter-lentoja yli 50 eri lentoasemalta Euroopasta ja Lähi-idästä[4]. Rodos oli yksi ensimmäisistä matkakohteista Välimerellä, kun massaturismi alkoi. Suomalaisetkin saapuivat saarelle ensimmäisten matkailijoiden joukossa ja nykyisin heitä käy saarella yli 40 000 vuodessa (vuoden 2006 tieto). Kaikkiaan matkailijoita käy vuodessa lähteistä riippuen 1,2–1,8 miljoonaa,[4][58] mikä on suuri määrä noin sadan tuhannen asukkaan saarella. Eniten matkailijoita saapuu Britanniasta, sitten Saksasta ja skandinaavit ovat kolmannella sijalla. Pohjoismaalaisuudesta saarella muistuttavat esimerkiksi Norway Pub, Swedish Cafe sekä Jaakon viinakauppa, Vävypojan viinakauppa ja Suomalainen ravintola.[54]

Dodekanesian alueella 57,4 prosenttia matkailijoista majoittuu Rodokselle ja Kosille puolestaan 30,4 %. Kreikkalaiset muodostavat Dodekanesiaan matkustavien joukossa ainoastaan seitsemän prosentin osuuden, ja heistä 91 % lomailee Rodoksella ja Kosilla.[60]

Novairin lentokone laskeutumassa Rodokselle.

Rodoksen saaren tärkein matkakohde on pääkaupunki Rodos lähialueineen. Myös Ixiá, Faliráki ja Lindos ovat tärkeitä matkakohteita. Rodoksella on mahdollista harrastaa esimerkiksi snorklausta, sukellusta, lainelautailua, uintia ja patikointia.[31] Afantoússa sijaitsee 18-reikäinen golfkenttä ja Ixiássa minigolfkenttä.[61]

Matkailuelinkeinon lisäksi Rodoksen talouteen kuuluvat myös tangeriinin, appelsiinin, sitruunan, viikunan, aprikoosin, granaattiomenan ja viljan kasvatus sekä punaviinin valmistus.[5][4] Saarella valmistetaan myös esimerkiksi hopea- ja kultakoruja, mattoja ja keramiikkaa.[4]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Risteilijä Rodoksen kaupungin satamassa.

Rodoksen tiestö on pääasiassa hyväkuntoinen ja päällystetty.[62][63] Saaren eteläosassa on myös sorateitä.[63] Kansallistie 95 (Ethniki Odos 95) kulkee saarella Rodoksen kaupungista Lindokseen.[64]

Rodoksen kaupungissa on kaksi satamaa: Mandráki ja Kolóna. Kaupungista kulkee useita lauttoja eri puolille Kreikkaa. Manner-Kreikan Pireukseen on 11–14 lauttavuoroa viikossa ja matka-aika on 13–19 tuntia. Thessalonikiin on yksi vuoro viikossa ja matka-aika on 24 tuntia. Alexandroúpoliin on samaten yksi lähtö viikossa, ja sinne matkaa kertyy 27–28 tuntia. Kreetalle pääsee kahdesti viikossa lautalla ja matka-aika on 10–13 tuntia. Lisäksi Rodokselta kulkee lauttoja Chálkille, Lérokselle, Kárpathokselle, Kálymnokselle, Sýmille, Tílokselle, Kásokselle, Kastelórizolle, Nísyrokselle, Pátmokselle, Párokselle, Kosille, Sámokselle, Náxokselle, Límnokselle, Lesbokselle, Sýrokselle, Chíokselle, Mílokselle, Leipsoílle, Ikaríalle ja Foúrnille. Turkin puolelle lautat liikennöivät muun muassa Marmarikseen 1–2 kertaa päivässä ja Bodrumiin kolmesti viikossa. Israelin Haifaan ja Kyproksen Limassoliin pääsee lautalla 1–2 kertaa viikossa.[65]

Kantosiipialuksella pääsee Rodokselta Chálkille, Sýmille, Pátmokselle, Nísyrokselle, Tílokselle, Kosille ja Kálymnokselle. Katamaraani puolestaan liikennöi Sýmille, Leipsoílle, Kastelórizolle, Pátmokselle, Lérokselle, Kálymnokselle ja Kosille.[65]

Rodoksella on myös lentoasema, joka sijaitsee 13 kilometrin päässä Rodoksen kaupungista. Ateenaan lennetään 5–10 kertaa päivässä. Lisäksi lentoja on muun muassa Thessalonikiin, Kárpathokselle, Kreetalle, Lesbokselle, Sámokselle, Kastelórizolle, Límnokselle, Mýkonokselle ja Kyproksen Larnakaan.[65]

Rodoksen kaupungissa on kaksi linja-autoasemaa, jotka sijaitsevat Néa Agorá -kauppahallin takana sadan metrin päässä toisistaan. Asemilta liikennöidään eri puolille saarta.[65]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodoksella asui vuoden 2001 väestönlaskennassa 117 007 henkeä. Asukkaista 53 709 (2001) asui saaren pääkaupungissa.[2] Rodoksen kaupungin vanhassakaupungissa asui 2000-vuosikymmenellä noin 6 000 asukasta.[66] Vielä toisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1947, asukkaita oli noin 55 000. Nopea väestönkasvu selittyy matkailun kehittymisellä. Matkailu on luonut saarelle työpaikkoja, ja saarelle on muuttanut työn perässä pienemmiltä Dodekanesian saarilta, muualta Kreikasta sekä ulkomailtakin asukkaita.[4]

Euroopan unionin alueelta Kreikkaan saapuneista maahanmuuttajista vuonna 2004 pääosa asui Ateenassa ja sen ympäristössä sekä Thessalonikissa.[67] Myös saarilla, kuten Rodoksella, Korfulla ja Kosilla asui paljon unionin alueelta saapuneita maahanmuuttajia.[67] Rodoksella on esimerkiksi suurin suomalaisväestö Ateenan jälkeen.[68] Suurin osa Rodoksen suomalaisista on saarella naimisiin menneitä naisia.[68] Vastaavanlainen tilanne on useiden muiden kansallisuuksienkin kohdalla.[68] Rodoksella asui vuonna 2004 paljon myös unionin ulkopuolelta saapuneita maahanmuuttajia.[67]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikassa 6–14,5-vuotiaita sitoo oppivelvollisuus.[69] Kultakin koulutusasteelta oppilaat ja opiskelijat saavat tutkinnon, jonka avulla he voivat siirtyä seuraavalle asteelle.[70] Rodoksella toimii kouluja peruskoulusta[71] lukioon (kreik. Λύκειο)[72] ja yliopistotasolle saakka.

Rodoksen kaupungissa toimii Lesboksen saarella pääpaikkaansa pitävän Egean yliopiston humanististen tieteiden tiedekunta. Tiedekunta toimii kahdessa eri kaksikerroksisessa rakennuksessa, joista toisessa on aiemmin toiminut poliisikoulu. Rakennuksissa on laboratoriot, opettajien toimistot ja luokkahuoneet. Tiedekunnan kirjasto on osa Egean yliopiston kirjastoa, ja se on ollut toiminnassa vuodesta 1986 lähtien. Kirjastossa on kirjojen lisäksi esimerkiksi paikallisia ja kansallisia sanomalehtiä, kreikkalaisia ja ulkomaalaisia aikakauslehtiä sekä CD-levyjä. Tiedekunnassa on yli 3 000 opiskelijaa.[73][74] Lisäksi saarella toimii esimerkiksi matkailualan oppilaitoksia.[75] Rodoksen kaupungissa toimii kaksiopettajainen Rodoksen Suomi-koulu.[76]

Terveydenhuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren suurin sairaala, julkinen Andréas Papandréoun yleissairaala,[77] toimii Rodoksen kaupungin uuden kaupungin Odós Erithrou Stavrou -kadulla.[78] Saaren suurin yksityinen klinikka on Krito, joka sijaitsee Rodoksen kaupungin Ioannou Metaxa -kadulla.[79] Rodoksen kaupungin lisäksi klinikoita on Koskinoússa, Archángeloksessa, Émponaksessa, Ialysóksessa, Falirákissa, Kalithiéssa ja Gennádissa.[77][79] Paikalliset asukkaat käyttävät tavallisiin vaivoihin, kuten kuumeeseen ja flunssaan niin julkisia kuin yksityisiäkin poliklinikoita.[80]

Matkailijat saavat saarella ensiavun ilmaiseksi. Euroopan unionin kansalaisille myös jatkohoito on ilmaista eurooppalaisella sairausvakuutuskortilla. Rodokselle ei ole rokotusvaatimuksia.[78]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodoslaisten kuvanveistäjien luoma ”Laokoon ja hänen poikansa” -veistos noin vuodelta 200 eaa. Nykyisin veistos on Vatikaanin museossa.

Antiikin kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja saarella vaikuttaneita antiikin ajan runoilijoita olivat Antagoras Rodoksen kaupungista, Pisandros Kámiroksesta ja Apollonios Rhodios Aleksandriasta. Tunnettuja filosofeja puolestaan olivat stoalaiseen koulukuntaan kuulunut Panaitios sekä Kleobulos (s. 600-luvulla eaa.) Lindoksesta. Kleobulos kuului Kreikan seitsemän viisaan joukkoon. Kleobulos oli myös lainsäätäjä ja poliitikko, ja hallitsi Lindosta 40 vuoden ajan. Antiikinaikaisia rodoslaisia historioitsijoita olivat esimerkiksi Sosikrates, Antisthenes Rodoslainen sekä Poseidonios (n. 135 eaa. – 51 eaa.),[81] joka myös oli filosofi, poliitikko ja opettaja.[81][47]

Ateenalainen Aiskhines perusti Rodokselle vuonna 342 eaa. tai toisen lähteen mukaan 324 eaa. retoriikkakoulun, jossa opiskeli ihmisiä eri puolilta Välimeren aluetta. Osa opiskelijoista saapui Roomasta saakka.[8]

Rodoksella valmistettiin antiikin aikana keramiikkaa, joka oli tunnettua kautta antiikin maailman. Kámiroksessa ja Ialysóksessa valmistetuissa maljakoissa oli minolaisella ajalla kuvattuna kohtauksia. Mytologia ja Homeroksen eepokset innoittivat maljakoiden tekijöitä vuosina 1500–700 eaa. Rodoksen keramiikkataide koki uuden kukoistuksen 300-luvun loppupuolella eaa.[47] Saarella oli 600- ja 500-luvuilla eaa. kukoistavaa fajanssinvalmistusta.[82] Fajanssista valmistettiin esimerkiksi aryballoksia.[82]

Tunnettuja Rodoksella vaikuttaneita antiikin ajan taidemaalareita olivat Filiskos, Tauriskos, Aristonides ja Protogenes. Protogeneen tunnettu maalaus, jossa oli kuvattuna kaksi attikalaista kolmisoutulaivaa, oli aikoinaan esillä Ateenan Akropoliin propylaioilla.[47]

Katumuusikko Rodoksella vuonna 1960.

Rodoksella toimi hellenistisellä kaudella kukoistava kuvanveistokoulu.[83] Saarelle saapuikin taiteilijoita kaikkialta kreikkalaisesta maailmasta.[84] Kuvanveistäjistä tunnetuimpia ovat Khares Lindoslainen, joka valmisti Rodoksen kolossin, Filiskos, Aristonides, Tauriskos, Apollonios, Agesandros, Polydoros ja Athinodoros.[47] Apollonios yhdessä veljensä Tauriskoksen kanssa veisti Farnesen härkä -veistoksen.[47] Veljekset eivät olleet pitkästä saarella oleskelusta huolimatta rodoslaisia.[47] Athinodoros, Polydoros ja Agesandros veistivät yhdessä ”Laokoon ja hänen poikansa” -veistoksen, jota Plinius vanhempi piti huomattavimpana ihmisen milloinkaan luomista taideteoksista. Ensimmäisen vuosisadan aikana veistos kuljetettiin Roomaan[47] ja löydettiin uudelleen vuonna 1506[83]. Samothrákin saarelta löydetyn ja voiton jumalatar Nikeä esittävän Samothraken Nike -veistoksen tekijäksi on veikkailtu 100-luvun alkupuolella eaa. aktiivisena ollutta Pythokritos Rodoslaista.[85] Renessanssin ajan kuvanveistäjät, kuten esimerkiksi italialainen Michelangelo, hakivat innoitusta antiikin kreikkalaisten töistä.[84]

Nykyajan kulttuuria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikan eteläisten saarten musiikin perinteinen tyyli on nimeltään Nisiótika. 2000-luvulle tultaessa aidot tanssi- ja musiikkiesitykset ovat melko harvinaisia. Kulttuurijuhlissa sekä Rodoksen vanhankaupungin Odós Androníkoun perinteisen tanssin keskuksessa pääsee seuraamaan tanssi- ja musiikkiesityksiä. Myös monissa hotelleissa järjestetään kreikkalaisia iltoja, joissa on musiikki- ja tanssiesityksiä.[86]

Rodoksen vanhassakaupungissa järjestetään kesäaikaan joka ilta ääni- ja valoshow, joka kertoo Rodoksen puolustautumisesta sulttaani Suleiman Suuren joukkoja vastaan. Rodoksen kaupungissa toimii myös kasino.[86]

Yhdysvaltalainen arkkitehti Raphael Soriano (1904–1988) syntyi Rodoksella.[87] Italialainen ääninäyttelijä Oreste Lionello (1927–2009) syntyi Rodoksella Italian vallan aikana, mutta muutti pian perheineen Italiaan.[88]

Rodos elokuvissa ja televisiosarjoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anthony Quinnin lahti, joka sai nimensä Navaronen tykit -elokuvassa näytelleen Anthony Quinnin mukaan. Lahti oli yksi elokuvan kuvauspaikoista.[89]

Rodoksen saarella on kuvattu useita eri kreikkalaisia ja ulkomaalaisia elokuvia. Vuonna 1961 ilmestynyt Alistair MacLeanin romaaniin perustunut Hollywood-elokuva Navaronen tykit (engl. The Guns of Navarone) kuvattiin osittain Rodoksella. Elokuva voitti vuonna 1961 Oscar-palkinnon parhaista erikoistehosteista[90]. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat toisen maailmansodan aikoihin. Samoin toinen saarella kuvattu Hollywood-elokuva, vuonna 1979 ilmestynyt Pääkalloprikaati (engl. Escape to Athena), sijoittuu toiseen maailmansotaan.[91][92]

Muita saarella kuvattuja elokuvia ovat esimerkiksi De Luxe Tour (1956), Mikrés Afrodítes (1963), Ristin varjossa (1981), Una vacanza del cactus (1981), O Jerusalem (2006) ja El Greco (2007).[92]

Elokuvien lisäksi saarella on kuvattu televisiosarjoja, kuten The Dark Side of the Sun (1983), L'Amérique en otage (1991) ja Club Reps (2001).[92]

Tapahtumat, juhlapäivät ja juhlat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurikokoinen risti Filérimos-kukkulan laella.
Monólithoksen johanniittalinnan rauniot sijaitsevat kalliolla, 250 metriä ympäröivää aluetta korkeammalla.[93]

Pääsiäinen on ortodoksien tärkein juhla, jota edeltää 50 päivää kestävä paasto.[94] Paastoa edeltää kautta saaren karnevaaleja.[95] Palmusunnuntaita edeltävänä lauantaina, Lasaruksen lauantaina, lapset kulkevat ovelta ovelle laulaen Lasaruksen hymniä sekä keräävät munia ja rahaa. Palmusunnuntain aamuna ihmiset kerääntyvät kirkkoihin. Kirkossa ihmiset saavat ristin, joka on valmistettu palmunlehdistä. Risti asetetaan kotona ikonin päälle, jossa sitä säilytetään vuoden ajan. Joka ilta pyhän viikon aikana ihmiset kerääntyvät kirkkoihin seuraamaan Kristuksen kärsimysnäytelmää. Kiirastorstaina maalataan kananmunia. Kodeissa rouvat valmistavat kiirastorstaina koulourákia-nimisiä makeita kääryleitä. Illalla he menevät kirkkoon katsomaan pyhän öljyn siunausta. Pitkäperjantaina seurataan Kristuksen kuolemaa, eikä makeita ruokia syödä. Pitkäperjantaina syödään salaattia viinietikalla sekä seesamipastaa. Päivä päättyy kulkueeseen, jossa ihmisillä on kynttilät käsissään. Naulaaminen ja vasarointi katsotaan suureksi synniksi pitkäperjantaina. Ylösnousemusmessu on pääsiäispäivän iltana, ja puolenyön aikaan on kynttilänsytytysseremonia. Kynttilä viedään kotiin ikonia valaisemaan, ja se yritetään saada palamaan koko vuoden. Pääsiäissunnuntaina paasto päättyy, jonka jälkeen esimerkiksi tanssitaan ja grillataan lammas.[94]

Lisäksi Rodoksen jokaisessa kylässä on vuosittain vähintään yksi kirkollinen juhla. Juhlassa syödään herkkuja sekä juodaan ouzoa ja viiniä.[94]

Ajankohta Nimi Muuta
1. tammikuuta Uudenvuodenpäivä eli Pyhän Basileioksen päivä (kreik. Protochroniá) Saarella ennustetaan korttipeleillä, kuinka onnekas tuleva vuosi tulee olemaan. Pyhän Basileioksen kunniaksi leivotaan myös kakkuja.
6. tammikuuta Loppiainen Nuoret miehet sukeltavat mereen ja etsivät sieltä kilvan krusifiksia, jonka löytäjälle on tiedossa onnellinen vuosi.
7. maaliskuuta Dodekanesian Kreikkaan liittymisen muistopäivä Järjestetään kansantanssia ja paraateja.
25. maaliskuuta Kreikan itsenäisyyspäivä Sotilasparaateja.
Maalis–huhtikuu (siirtyvä) Pääsiäinen
23. huhtikuuta Kreikan armeijan suojeluspyhimyksen Pyhän Yrjön päivä
1. toukokuuta Vappu Kukkafestivaaleja ja kulkueita.
Helluntai (kreik. Αγίου Πνεύματος, Agíou Pneýmatos) (siirtyvä) Panormítin luostarissa järjestetään juhla.
24. kesäkuuta Juhannus Rodoksella sytytetään kokkoja.
15. elokuuta Neitseen Marian kuolonuneen nukkumisen päivä (kreik. Kímisitis Theotóhou) Järjestetään juhlia ja kulkueita kautta saaren.
Elo–syyskuu Kulttuurifestivaalit Kalithiéssä, Émponaksessa ja Maritsássa.
8. syyskuuta Tsampíkan luostariin tehdään pyhiinvaellus ja Skiádin luostarissa järjestetään juhla. Sekä pyhiinvaellus että juhla järjestetään Jumalansynnyttäjän kunniaksi.
26. lokakuuta Émponaksen viinijuhla
28. lokakuuta Óhi-päivä

Lähde: [96]

Ortodoksinen Pyhän Panteleimonin kirkko Siánan kylässä, Rodoksen länsiosassa.

Uskonnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristinusko tuli saarelle apostoli Paavalin välityksellä 20 vuotta Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen.[49] Rodoksella oli ensimmäisellä vuosisadalla oma piispa, Prohoros.[97] Prohorosta seurasivat Rhotinos ja Euphranoras.[97] Euphranoraksen tiedetään osallistuneen Nikean ensimmäiseen kirkolliskokoukseen.[97] Nykyisin suurin osa rodoslaisista on ortodokseja,[98] ja jokaisessa saaren kylässä on ortodoksinen kirkko.[99] Lisäksi saarella on useita luostareita.[99]

Rodoksen vanhassakaupungissa on myös kaksi katolista kirkkoa, Santa Maria Della Vittoria ja Ágios Frangískos.[98] Triándan kylässä on myös katolinen kappeli.[99] Rodos on vuonna 1928 perustetun roomalaiskatolisen arkkihiippakunnan pääpaikka.[100]

Suleimanin moskeija Rodoksen vanhassakaupungissa.

Ensimmäinen maininta Rodoksen juutalaisyhteisöstä on makkabilaiskirjassa 100-luvulta eaa. Toisen lähteen mukaan juutalaiset saapuivat saarelle vasta ensimmäisellä vuosisadalla jaa.[48] Navarralainen[101] rabbi Benjamin Tudelalainen vieraili Rodoksella vuonna 1116. Hänen matkakuvauksensa mukaan Rodoksella asui tuolloin 400–500 juutalaista. Juutalaisten lukumäärä kasvoi suuresti vuonna 1280, kun Aragoniasta saapui lisää juutalaisia. Juutalaisten tiedetään taistelleen kiivaasti osmaneja vastaan vuonna 1480, jolloin sulttaani Mehmed II sotajoukkoineen yritti valloittaa Rodoksen. Hyökkäyksestä selviytyi ainoastaan 22 juutalaisperhettä. Rodosta hallitsi vielä 1500-luvun alussa Johanniittain ritarikunta, jonka neuvosto päätti 1500-luvulla tekemässään päätöslauselmassa karkottaa useita juutalaisia saarelta. Thessalonikista saapui kuitenkin hieman myöhemmin uusia juutalaisperheitä saarelle. Saaresta muodostui huomattava sefardijuutalaisuuden keskus. Rodoksen juutalaisväestön koko oli vuonna 1941 2 000 henkeä, ja synagogia oli tuolloin kaikkiaan neljä. Vain Kahal Shalomin synagoga ja antiikinaikainen juutalaishautausmaa säilyivät toisessa maailmansodassa. Kahal Shalomin synagoga rakennettiin alun perin jo 1100-luvulla, mutta se tuhoutui ritarien ja osmanien välisissä taisteluissa ja rakennettiin uudelleen 1400-luvulla. Rodoksen saksalaismiehityksen aikana Rodokselta ja läheiseltä Kosin saarelta kerättiin yhteensä 2 100 juutalaista,[57] jotka sitten lähetettiin Auschwitzin keskitysleirille teloitettavaksi. Ainoastaan noin 150–200 selviytyi leiriltä hengissä. Vuonna 2009 saarella asui noin 40 juutalaista.[56]

Rodoksen Kahal Shalomin synagoga sisältä.

Rodoksen muslimiväestön koko on nykyisin noin 3 000 henkeä. Suleiman Suuri joukkoineen valloitti Rodoksen osaksi Osmanien valtakuntaa vuonna 1522, ja suurin osa saaren nykyisistä muslimeista on valloituksen jälkeen saarelle asettuneiden osmanien jälkeläisiä. Muslimeista pääosa työskentelee palvelualoilla, ja heitä asuu Rodoksen kaupungin lisäksi myös esimerkiksi Lindoksessa, Ixiássa ja Sálakoksessa. Rodoksen kaupungin eteläpuolella sijaitsee pieni Kritikán asutuskeskus, jonne 1800-luvulla saapui Kreetan saarelta kreikankielisiä muslimeja.[102]

Rodos liitettiin osaksi Kreikkaa vuonna 1947, minkä seurauksena kaikista saaren muslimeista tuli Kreikan kansalaisia. Muslimit eivät saaneet minkäänlaista erikoisasemaa, eikä heitä tunnustettu vähemmistöksi.[102][103]

Ruoka ja juoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodoksella on useita erilaisia ruokapaikkatyyppejä. Tavernassa tarjoillaan valmiita ruoka-annoksia, salaatteja, kalaa ja grillattua lihaa. Psistaríassa puolestaan grillattua lihaa, kuten gírosta ja souvlákia.[104] Ouzeríssa saa puolestaan ouzo-nimistä alkoholijuomaa, jonka kanssa tarjoillaan mezédes-alkupaloja. Lisäksi ouzeríssa tarjoillaan sekä lämpimiä että kylmiä liha- ja kasvisruokia. Kafenía on koruttomasti sisustettu kahvila, joissa pelataan lautapelejä ja käydään poliittisia keskusteluja.[105] Myös yökerhoja saarella on runsaasti. Rodoksen yöelämä onkin erittäin vilkasta.[106]

Ravintoloita Rodoksen vanhassakaupungissa.

Mezédes-alkupalalajitelman jakavat koko pöytä. Tunnettuja lajitelmaan kuuluvia alkupaloja ovat esimerkiksi dolmádes eli viininlehtikääryleet, oliivit ja tsatsiki. Muita alkupaloja ovat esimerkiksi fasolia eli papuja tomaattikastikkeessa, kalamarákia tiganita eli kalmarin paloja, jotka on paistettu upporasvassa, keftedes eli pienet maustetut lihapyörykät sekä kreikkalainen salaatti.[107]

Saarella kasvatetaan oliiveja.

Tunnettuja lihaa sisältäviä pääruokia ovat muun muassa musaka eli munakoisopaistos, pastítsio eli kerrosruoka, jossa on valkokastiketta, lihaa ja pastaa, paidákia eli grillattu lampaankyljys, britzola eli vasikan- tai porsaankyljys sekä stifádo eli sipuli- ja lihamuhennos, joka on haudutettu savipadassa. Pääsiäisen aikaan syödään grillissa tai uunissa valmistettua lammasta. Gíros eli ohuet vartaasta leikatut lihasiivut pitaleivän ja salaatin kanssa tarjoiltuna sekä souvláki eli grillattu lihavarras ovat pikaruokia. Tunnettu kasvisruoka on gemistá eli munakoisoja, tomaatteja tai paprikoita, jotka on täytetty kasvis–riisisekoituksella.[107]

Kala on ollut Rodoksen asukkaiden perusruokaa jo satojen vuosien ajan. Kala on Rodoksella nykyisin muuhun Kreikkaan verrattuna kallista, koska saaren vedet kärsivät liikakalastuksesta. Tavallisimmat kalalajit ovat punamullo, lahna ja miekkakala. Kalat grillataan tyypillisesti sitruunan kanssa, mutta pikkukaloja myös paistetaan.[107]

Tavernoista ei tavallisesti saa jälkiruokia, vaan niitä myydään galaktopolioissa ja zacharoplastíoissa. Galaktopoliot ovat erikoistuneet maitopohjaisiin jälkiruokiin, kuten esimerkiksi galaktoburekoon eli kermakakkuun ja ryzógaloon eli riisivanukkaaseen. Zacharoplastíot eli konditoriot myyvät esimerkiksi kadaifia eli hunajalla ja manterirouheella täytettyä vehnästä, baklavaa sekä pita me meliä eli hunajakakkua.[107]

Juoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiniköynnös Rodoksella.

Rodoksella on ollut viinintuotantoa antiikin ajoilta lähtien, ja se oli aikoinaan merkittävä elinkeinokin saarelle. Rodoksen suurimmat viinintuottajat ovat Émponaksessa toimiva Emery ja Rodoksen kaupungin Kapodistrías-kadulla toimiva CAIR. Petaloúdeksen läheisyydessä toimii Triandafýlloun viinitila.[108]

Emeryn tuottama kuiva Villaré-viini on saarelaisten suursuosikki. Viinitilan Cava Emery on vahva punaviini, jota on verrattu ranskalaisen Burgundin alueen viineihin. Emery tuottaa lisäksi erilaisia kuohuviinejä. CAIR-viinitilan tunnetuimmat viinit ovat punainen Chevalier de Rhodes ja valkoinen kuiva Ílios. CAIR valmistaa lisäksi makeaa Muscat de Rhodes-viiniä sekä kahta erilaista kuohuviiniä.[108]

Aperitiivinä Rodoksella nautitaan esimerkiksi aniksella maustettua ouzoa. Saarelle tuodaan useita erilaisia kansainvälisiä alkoholimerkkejä. Alkoholittomista juomista suosittua on kafes frappe, joka on jäiden kera tarjoiltu vahva kylmä kahvi. Kuuma kahvi keitetään kreikkalaisittain eli ellinikós. Rodoksen italialaistyyppisissä paikoissa tarjoillaan myös espressoa ja cappuccinoa.[108]

Viestimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodoslaisia radioasemia ovat Rhodes Radio 107.2 FM, Aigaio Antenna 100.00 FM, vuonna 1997 perustettu[109] Radio Methorios 96.9 FM,[110] Akritas FM, Fm1 Rodos ja Radio1 Rodos.[111]

Rodoksen eteläisin kolkka, Prasonísi, on yhteydessä Rodoksen saareen kapealla hiekkakannaksella. Prasonísi on suosittu lainelautailupaikka.

Saarella julkaistavia lehtiä ovat päivittäin ilmestyvä ja vuonna 1949 perustettu[112] Próodos (kreik. Η Πρόοδος), Vimadod (kreik. Το Βήμα της Δωδεκανήσου), päivittäin paitsi maanantaisin ilmestyvä ja vuonna 1982 perustettu[113] Dimokratikí (kreik. Η Δημοκρατική) sekä vuonna 1915 perustettu ja italialaisten vuonna 1939 lakkauttama Dodekanesian vanhin sanomalehti Rodiakí (kreik. Η Ροδιακή).[114] Rodiakí alkoi ilmestyä jälleen vuonna 1948 ja ilmestyy nykyisin päivittäin.[114][115] Saarella on saatavilla myös Ateenassa julkaistavaa englanninkielistä Athens News -viikkolehteä sekä eurooppalaisia sanomalehtiä, kuten International Herald Tribunea.[116]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo antiikin olympialaisissa kilpailivat rodoslaiset nyrkkeilijä Diagoras Rodoslainen[117] ja juoksija Leonidas Rodoslainen[118]. Tunnettuja rodoslaisia nykyurheilijoita ovat pituushyppääjä Níki Xánthou (s. 1973)[119] ja jalkapalloilija Alexandros Kaklamanos (s. 1974).[120][121]

Rodoksen kaupungista ovat kotoisin jalkapalloseurat Diagoras FC ja Rodos FC, jotka pelaavat Beta Ethnikissä eli toiseksi ylimmällä sarjatasolla.[122] Jalkapalloseurojen kotikenttä on vuonna 1932 rakennettu 3 700-paikkainen Diagoras Stadium.[122] Niin ikään Rodoksen kaupungista tulee koripallojoukkue Kolossos Rodou BC, joka pelaa ylimmällä sarjatasolla A1 Ethnikissä.[123]

Rodoksella on järjestetty sekä paikallisia että kansallisia kilpailuja purjehduksessa, koripallossa, jalkapallossa, uinnissa ja yleisurheilussa. Saarella on käyty kansainväliset rantalentopallon mestaruuskilpailut sekä kansainvälisiä purjelautailu- ja pyöräilykilpailuja. Rodos isännöi vuonna 2007 Island Games -urheilutapahtumaa,[124] johon osallistui yli 2 500 urheilijaa International Island Games Associationin 25 jäsensaarelta.[4] Urheilulajeja oli kisoissa kaikkiaan 14.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Andersson, Per J.: Ateena ja Kreikan saaret. Ruots. alkuteos: Greklands öar och Aten. Suom. Färm, Anna; Söderholm, Linda. Image Kustannus Oy, 2005. ISBN 952-99247-3-9.
  • Bennett, Lindsay: Rodos. Engl. alkuteos: Rhodes. Suom. Korpela, Seija (historia); Valtonen, Tero. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-2940-8.
  • Chilton, Lance; Dubin, Marc; Bapst, Don; Ellingham, Mark; Fisher, John; Jansz, Natania: The Rough Guide to the Greek Islands. Rough Guides, 2004. ISBN 184353259X. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Dubin, Marc: Kreikan saaret. Engl. alkuteos: Eyewitness Travel Guides The Greek Islands. Suom. Rekiaro, Ilkka. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27504-2.
  • Karpodini-Dimitriadi, E.: Kreikan saaret: matkaopas kaikille Kreikan saarille. Suom. Ahola, Toni. Ateena: Ekdotike Athenon S.A., 1995. ISBN 9529688016.
  • Passalis, Nikos: Rhodos eilen ja tänään. Suom. Lindgren, Anneli. Aurinko Julkaisut, F. Tumbi – N. Passalis, 1985.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b 01. Maantieteellisiä tietoja aihepiireittäin (Geographical data by theme) (xls) 2009. Tilastokeskus. Viitattu 23.1.2010.
  2. a b c d Väestönlaskenta 2001 (PDF) Εθνική Στατιστική Υπηρεσία της Ελλάδος (ΕΣΥΕ). Viitattu 23.1.2010. (kreikaksi)
  3. Hakulinen Kerkko, Paikkala Sirkka: ”Taulukko 1”, Pariisista Papukaijannokkaan, s. 29. Eksonyymit (suomenkieliset nimiet). Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. 978-952-5446-80-7.
  4. a b c d e f g h i j Logothetis, M.I.: Member profile: Rhodes International Island Games Association. Viitattu 27.1.2010. (englanniksi)
  5. a b c d e f g h i j Rhodes Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 1.12.2009. (englanniksi)
  6. a b c d e f g Bennett 2007, s. 13–14
  7. a b c d e Karpodini-Dimitriadi 1995, s. 148–149
  8. a b c d e f g Bennett 2007, s. 15–16
  9. a b c d e f Ring, Trudy; Salkin, Robert M.; La Boda, Sharon: International Dictionary of Historic Places: Southern Europe, s. 562–563. Taylor & Francis, 1995. ISBN 1884964028. Teoksen verkkoversio (viitattu 13.2.2010). (englanniksi)
  10. a b c d e f g h i Bennett 2007, s. 19–20
  11. a b c d e Kiminas, Demetrius: The Ecumenical Patriarchate, s. 115–116. Wildside Press LLC, 2009. ISBN 1434458768. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.2.2010). (englanniksi)
  12. a b c d e f Bennett 2007, s. 21
  13. a b Information about the Colossus of Rhodes rhodos-travel.com. Viitattu 30.1.2010. (englanniksi)
  14. a b c d e f g h i Passalis 1985, s. 10
  15. a b c Bennett 2007, s. 22
  16. Paikannimistä kysyttyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 12.2.2010.
  17. Rodos vai Rhodos?. Kielikello, 1991, nro 4. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Artikkelin verkkoversio Viitattu 12.2.2010.
  18. a b Πρόγραμμα 'Καλλικράτης' (Ενημερώσεις μέχρι 31/12/2010) (xls) 2010. Ελληνική Στατιστική Αρχή. Viitattu 23.10.2011. (kreikaksi)
  19. Rhodes sailing holidays SailingIssues.com. Viitattu 30.10.2009. (englanniksi)
  20. a b c d e f g Passalis 1985, s. 7
  21. Hanna, Nick: Kreeta, s. 7. Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete, suom. Roinila, Maija. Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7.
  22. a b Fish of Greece Greeceindex.com. Viitattu 11.2.2010. (englanniksi)
  23. Geographic distribution National Centre for Marine Research. Viitattu 11.2.2010. (englanniksi)
  24. Lake of Nani National Centre for Marine Research. Viitattu 11.2.2010. (englanniksi)
  25. Area eptapiges.com. Viitattu 12.2.2010. (englanniksi)
  26. Bennett 2007, s. 49
  27. Ελλάδα / Elládha Bespyatov, Tim. Viitattu 30.11.2009. (kreikaksi) (englanniksi)
  28. Rodoksen tiedot ja kuvat Vävypoika. Viitattu 30.11.2009.
  29. Bennett 2007, s. 109
  30. Bennett 2007, s. 80–81
  31. a b Rodos kreikka.matkalippu.info. Viitattu 30.11.2009.
  32. Bennett 2007, s. 110
  33. Rhodes Greek Islands Postcards. Viitattu 28.1.2010. (englanniksi)
  34. a b c d e Notes on the Flora and Vegetation of Rhodes 2004. Εθνικό και Καποδιστριακό Πανεπιστήμιο Αθηνών. Viitattu 30.1.2010. (englanniksi)
  35. Bennett 2007, s. 29
  36. Monachus monachus (IUCN 2009 Red List) IUCN. Viitattu 31.1.2010. (englanniksi)
  37. a b Notes on the fauna of Rhodes Εθνικό και Καποδιστριακό Πανεπιστήμιο Αθηνών. Viitattu 30.1.2010. (englanniksi)
  38. Site Name: Kastellorizo kai Nisides Ro kai Strogyli ΥΠΟΥΡΓΕΙΟ ΠΕΡΙΒΑΛΛΟΝΤΟΣ ΧΩΡΟΤΑΞΙΑΣ & ΔΗΜΟΣΙΩΝ ΕΡΓΩΝ. Viitattu 17.4.2012. (englanniksi)
  39. Bennett 2007, s. 61
  40. Rutten, Jos: birding... Greece Rhodes Fatbirder. Viitattu 15.2.2010. (englanniksi)
  41. Important Bird Area factsheet: Central Rodos and the areas of Lindos, Mesanagros and Katavia-Prassonisi, Greece, GR171. 2009. BirdLife International. Viitattu 13.2.2010. (englanniksi)
  42. GR171 Central Rodos and the areas of Lindos, Mesanagros and Katavia-Prassonisi Hellenic Ornithological Society. Viitattu 14.2.2010. (englanniksi)
  43. Bennett 2007, s. 57
  44. a b c Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto v.55.4–7 (engl. käännös)
  45. Pindaros: Olympia 7 (engl. käännös)
  46. a b c d e f g h i Hellander, Paul: Greek islands, s. 277. Lonely Planet, 2006. ISBN 1740599144. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.2.2010). (englanniksi)
  47. a b c d e f g h Passalis 1985, s. 17–20
  48. a b c d e f g Andersson 2005, s. 395
  49. a b c d Bennett 2007, s. 17–18
  50. Dodecanese Islands and Rhodes World Statesmen.org. Viitattu 13.2.2010. (englanniksi)
  51. Avrum Ehrlich, M.: Encyclopedia of the Jewish diaspora: origins, experiences, and culture, Nide 1, s. 857. ABC-CLIO, 2008. ISBN 1851098739. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.2.2010). (englanniksi)
  52. Zaphiris, Panayiotis: Limassol: Second city kypros.org. Viitattu 28.11.2009. (englanniksi)
  53. a b c Dubin 2003, s. 184
  54. a b c d e Vuorela, Timo: Rodos – Massojen saari on mainettaan paljon parempi. Helsingin Sanomat, 8.4.2006. Helsingin Sanomat. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.11.2009.
  55. Chilton et al. 2004, s. 315
  56. a b The Jewish Community of Rhodes ΚΙΣ. Viitattu 23.1.2010. (englanniksi)
  57. a b Bennett 2007, s. 40
  58. a b c The History of Tourism on Rhodes Island VisitRhodes.gr. Viitattu 28.1.2010. (englanniksi)
  59. Medieval City of Rhodes UNESCO. Viitattu 29.11.2009. (englanniksi)
  60. a b Rhodes (Greece) Firetouris. Viitattu 27.1.2010. (englanniksi)
  61. Pinjola, Nina: Rodos – kuvauksellisten kylien saari 6.5.2008. mtv3.fi. Viitattu 30.11.2009.
  62. Bennett 2007, s. 107
  63. a b Getting Around, Rhodes Travel and Rhodes Transport (Rhodes, Dodecanese, Greece, GR) rhodes.world-guides.com. Viitattu 9.2.2010.
  64. National Roads No. 95 greek-motorway.net. Viitattu 9.2.2010. (englanniksi)
  65. a b c d Andersson 2005, s. 384–385
  66. The old town of Rhodes rhodos-travel.com. Viitattu 5.2.2010. (englanniksi)
  67. a b c Baldwin-Edwards, Martin; Kyriakou, Giannis; Kakalika, Panagiota; Katsios, Giannis: Statistical data on immigrants in Greece: an analytic study of available data and Recommendations for conformity with European Union standards (PDF) 15.11.2004. Ateena: Mediterranean Migration Observatory. Viitattu 21.2.2010. (englanniksi)
  68. a b c Andersson 2005, s. 383
  69. Esi- ja perusopetukseen osallistuminen kansainvälisessä vertailussa Tilastokeskus. Viitattu 10.3.2010.
  70. Opiskelu - Kreikka Euroopan nuorisoportaali. Viitattu 25.1.2010.
  71. School Committees - Municipal Committee for the Education Municipality of Rhodes. Viitattu 25.1.2010.
  72. Lyceum Colossus. Viitattu 25.1.2010. (englanniksi)
  73. Rhodes Univesrity: The renowned University of Rhodes Greece, Dodecanese greeka.com. Viitattu 25.1.2010. (englanniksi)
  74. University Unit of Rhodes University of the Aegean. Viitattu 25.1.2010. (englanniksi)
  75. OTEK-Organisation of Tourism Education & Training gtp.gr. Viitattu 25.1.2010. (englanniksi)
  76. Kreikan Suomi-koulut ja niiden opettajat (PDF) Suomen suurlähetystö, Ateena. Viitattu 25.1.2010.
  77. a b Medical Services RhodosDestination.com. Viitattu 26.2.2010. (englanniksi)
  78. a b Bennett 2007, s. 116–117
  79. a b Healthcare livinginrhodes.com. Viitattu 26.2.2010. (englanniksi)
  80. Health Care on Rhodes RhodosDestination.com. Viitattu 26.2.2010. (englanniksi)
  81. a b Poseidonius Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 1.2.2010. (englanniksi)
  82. a b Faience perfume bottle (aryballos) in the form of a dolphin Trustees of the British Museum. Viitattu 11.2.2010. (englanniksi)
  83. a b The Rhodes school of sculpture Elpenor. Viitattu 22.2.2010. (englanniksi)
  84. a b Harcourt Davies, Paul: Rhodes, s. 36. New Holland Publishers, 2006. ISBN. (englanniksi)
  85. Pollitt, Jerome Jordan: Art in the Hellenistic age, s. 116. Cambridge University Press, 1986. ISBN 0521276721. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.2.2010). (englanniksi)
  86. a b Bennett 2007, s. 88–90
  87. Meyers, Laura: String Ensembles. Los Angeles Magazine, joulukuu 2000, nro 12, s. 58–60. Emmis Communications. ISSN 1522-9149. Artikkelin verkkoversio Viitattu 11.2.2010. (englanniksi)
  88. Marshall, Lee: Oreste Lionello. The Guardian, 19.3.2009. Guardian News and Media Limited. Artikkelin verkkoversio Viitattu 11.2.2010. (englanniksi)
  89. Bennett 2007, s. 48
  90. 1961 Academy Awards® Winners and History American Movie Classics Company LLC. Viitattu 30.1.2010. (englanniksi)
  91. Rhodes films: The Movies of Rhodes, Dodecanese greeka.com. Viitattu 30.1.2010. (englanniksi)
  92. a b c Filmed in Rhodes Discover Rhodes. Viitattu 30.1.2010. (englanniksi)
  93. Bennett 2007, s. 67–68
  94. a b c Local festivals on Rhodes island rhodos-travel.com. Viitattu 15.2.2010. (englanniksi)
  95. Carnival in Rhodes Discover Rhodes. Viitattu 15.2.2010. (englanniksi)
  96. Bennett 2007, s. 92
  97. a b c Passalis 1985, s. 14
  98. a b Bennett 2007, s. 127
  99. a b c The Churches of Rhodes Island SARANTIS Travel agency. Viitattu 24.1.2010. (englanniksi)
  100. Archdiocese of Rhodos catholic-hierarchy.org. Viitattu 25.1.2010. (englanniksi)
  101. Benjamin of Tudela Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 23.1.2010. (englanniksi)
  102. a b Manis, Thanasis: Interculturalism in Rhodes The bridge. The Bridge Magazine. Viitattu 24.1.2010. (englanniksi)
  103. Saripinar, Pinar: Problems persist for Turks living on Rhodes. Today's Zaman, 13.7.2009. Ankara: Feza Gazetecilik A.Ş. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.1.2010. (englanniksi)
  104. Hanna, Nick: Kreeta, s. 28–31. Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete, suom. Roinila, Maija. Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7.
  105. Bennett 2007, s. 93–95
  106. Rodos. Iltalehti, 2004. Iltalehti. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.11.2009.
  107. a b c d Bennett 2007, s. 96–100
  108. a b c Bennett 2007, s. 101–102
  109. Ας συστηθούμε.... ΜΕΘΟΡΙΟΣ. Viitattu 24.2.2010. (kreikaksi)
  110. Greece: Radio & Television HR-Net (Hellenic Resources Network). Viitattu 25.1.2010. (englanniksi)
  111. Radio Stations (Dodecanese) Forthnet. Viitattu 24.2.2010. (englanniksi)
  112. Η Εφημερίδα Πρόοδος. Viitattu 24.2.2010. (kreikaksi)
  113. ΤΑΥΤΟΤΗΤΑ Η ΔΗΜΟΚΡΑΤΙΚΗ ΤΗΣ ΡΟΔΟΥ. Viitattu 24.2.2010. (kreikaksi)
  114. a b Η Εφημερίδα ΡΟΔΙΑΚΗ ΕΦΗΜΕΡΙΔΑ. Viitattu 24.2.2010. (kreikaksi)
  115. Newspapers - Magazines-Rhodos rhodes-greece.info. Viitattu 25.1.2010. (englanniksi)
  116. Bennett 2007, s. 120
  117. Diagoras of Rhodes Perseus Project. Viitattu 24.11.2009. (englanniksi)
  118. Findling, John E; Pelle, Kimberly D.: Encyclopedia of the modern Olympic movement, s. xxxv. Greenwood Publishing Group, 2004. ISBN 0313322783. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.11.2009). (englanniksi)
  119. Xánthou Níki GRE International Association of Athletics Federations – IAAF. Viitattu 24.11.2009. (englanniksi)
  120. Αλέκος Κακλαμάνος Α.Ο.Κέρκυρα ΠΑΕ. Viitattu 29.1.2010. (kreikaksi)
  121. Alexandros Kaklamanos Playerhistory.com. Viitattu 29.1.2010. (englanniksi)
  122. a b Diagoras Stadium stadia.gr. Viitattu 24.11.2009. (englanniksi)
  123. VAP KOLOSSOS basketball team Eurobasket Inc. Viitattu 24.11.2009. (englanniksi)
  124. Home NatWest Island Games XII RHODES 2007. Viitattu 24.11.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]