Sámos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sámos
Σάμος
Sámos satelliittikuvassa.
Sámos satelliittikuvassa.
GR Samos.PNG
Maantiede
Sijainti 37°44′N, 26°50′E
Saariryhmä Pohjoisen Egean saaret
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Korkein kohta Kérkis, 1 433 m
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Pohjois-Egean saaret
Alueyksikkö Sámos
Kunta Sámos
Väestö
Väkiluku 32 973[1]
Suurin kaupunki Sámos
Asutuskeskukset Karlóvasi, Mytilinioí, Vathý, Pythagóreio
Kielet Kreikka

Sámos (kreik. Σάμος; aiemmin myös Σάμω, Sámo)[2] on Kreikan saari, joka kuuluu Pohjoisen Egean saariin. Saaren pinta-ala on 468 km² ja asukasluku 32 973. Hallinnollisesti saari kuuluu Sámoksen kuntaan, Sámos alueyksikköön ja Pohjois-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Sámos.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin aikana Sámos tunnettiin myös nimillä Parthenia, Anthemos, Melamfylos, Dryusa ja Kyparissia. Saaren asutuksen sanotaan olleen alun perin kaarialaisia ja sitten joonialaisia. Ensimmäisten joonialaisten kerrotaan tulleen Epidauroksesta, josta argoslaiset karkottivat heidät. Sámoslaiset puolestaan asuttivat Samothrákin eli Samothraken saaren (”Traakialaisen Sámoksen”), ja siksi sen nimi on sukua saaren nimelle.[2]

Sámoksen Heraionin raunioita.

Antiikin Sámos oli kukoistava valtio ja merimahti. Sen johtajista kuuluisimpia oli tyranni Polykrates 500-luvulla eaa. Saarella asusti useita antiikin ajan neroja: filosofi Epikuros, tähtitieteilijä Aristarkhos, kirjailija Aisopos ja matemaatikko Pythagoras. Sámokselta oli kotoisin myös Kolaios, joka purjehti ensimmäisenä kreikkalaisena ”Herakleen pylväiden” eli Gibraltarinsalmen läpi 640 eaa.[2][3]

Polykrates rakennutti vuonna 540 eaa. Hera-jumalattaren myyttiselle syntymäpaikalle tälle pyhitetyn suuren temppelin eli Heraionin,[3] joka oli yksi antiikin maailman suurimpia temppeleitä. Se on nykyisin Unescon maailmanperintökohde. Temppeli oli ensimmäinen suurista joonialaisista temppeleistä ja muodostui suuresta joukosta pylväitä. Temppeli pysyi ehjänä vain noin kymmenen vuoden ajan ennen tuhoutumistaan, joka johtui luultavasti maanjäristyksestä. Temppelin alueelta on kuitenkin saatu useita patsaita pelastettua Sámoksen arkeologiseen museoon. Sieltä löytyy mm. maailman suurin Kouros-patsas. Temppeli sijaitsee Pythagóreion kylän lähellä. Sen alueella tehdään yhä kaivauksia.

Saaren antiikin aikainen pääkaupunki Samos (jota ei tule sekoittaa samannimiseen nykyiseen pääkaupunkiin) sijaitsi nykyisen Pythagóreion kylän paikalla. Sen lähellä on eräs saaren kuuluisimmista nähtävyyksistä, 1 036 metriä pitkä Eupalinoksen vesitunneli. Se on historian toinen tunneli, jonka kaivaus aloitettiin samanaikaisesti vuoren molemmilta puolilta. Myös tunneli rakennettiin Polykrateen aikaan. Nykyisin tunneli on suosittu turistikohde. Pythagóreion alueella on jatkuvia arkeologisia kaivauksia, joita näkee niin kylän rantaviivalla kuin sen keskustassakin. Pythagóreio on nimetty kuuluisan matemaatikko Pythagoraan mukaan, joka asui jonkin aikaa saarella. Pythagoraan asuin- ja opetusluolaksi kutsuttu luola sijaitsee Votsalákian kylässä, jonne on Pythagóreiosta matkaa noin 60 km.

Polykrateen kukistuttua saarta hallitsivat persialaiset. Sittemmin se kuului Deloksen meriliittoon ja oli Ateenan alaisuudessa, joskin huomattasti monia muita liittolaisia vapaampana. Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen se oli Egyptin kuninkaiden alaisuudessa. Vuodesta 84 eaa. saari oli Rooman valtakunnan alaisuudessa osana Asian provinssia. Roomalaisena aikana saaren merkitys väheni, vaikkakin se sai nauttia pitkään monista vapauksista.[2]

Sámoksen etelärannikkoa Kérkis-vuorelle päin.

1400-luvun lopulla genovalaiset kauppiaat ottivat saaren joksikin aikaa hallintaansa. Tuolloin saari oli usein merirosvojen hyökkäysten kohteena ja lähes koko väestö pakeni saarelta. Vuonna 1550 saaren valloittivat turkkilaiset, minkä jälkeen väestö palasi. Vuonna 1830 saaresta tuli Turkille veroa maksava kristitty ruhtinaskunta. Ensimmäisessä Balkanin sodassa vuonna 1912 saaren valtasivat kreikkalaiset ja siitä tuli osa Kreikkaa vuonna 1913.[3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sámos sijaitsee Ikaríanmeressä Egeanmeren pohjoisosassa ja sen on yksi Pohjoisen Egean saarten suurimpia saaria. Saari sijaitsee vain vajaan parin kilometrin päässä Turkin rannikosta, joka on lähimmillään saaren kaakkoispuolella. Saaren länsipuolella sijaitsee Ikarían saari, lounaispuolella Foúrnoin saariryhmä, etelässä Agathonísi sekä hieman kauempana Leipsoí-saaret ja Pátmos. Aivan Sámoksen eteläpuolella sijaitsee pieni Samiopoúlan saari eli ”Pieni Sámos”.

Saaren pituus on noin 45 kilometriä ja leveimmillään se on noin 19 kilometriä. Sámoksen nimi viittaa saaren ja erityisesti sen rantojen korkeuteen.[2] Saarella on korkeita vuoria erityisesti sen länsi- ja keskiosissa. Länsipäässä sijaitsee saaren korkein vuori Kérkis eli Kerketéas (1 433 m), keskiosassa toiseksi korkein vuori Karvoúni (1 153 m). Sámos on aina ollut hyvin vehreä saari.[2]

Hallinto, kaupungit ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sámoksen (alempana) ja Vathýn (ylempänä) kaupungit.
Pääartikkeli: Sámoksen kunta

Sámos kuuluu hallinnollisesti Sámoksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria. Koko saari on ollut samaa kuntaa vuoden 2011 aluehallintouudistuksesta lähtien. Tätä ennen saari oli jaettu neljään kuntaan. Uudistuksessa Sámos sai myös oman alueyksikön, Sámoksen alueyksikön, kun entinen Sámoksen prefektuuri lakkautettiin ja jaettiin kahtia Sámoksen ja Ikarían alueyksiköiksi.

Saaren suurimmat asutukset ovat Sámoksen kaupunki, Karlóvasi, Mytilinioí, Vathý, Pythagóreio, Chóra, Marathókampos ja Kokkári.[1]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sámoksen maanviljely tuottaa tupakkaa, viiniä, hunajaa, oliiviöljyä, sitrushedelmiä, viikunoita ja manteleita. Turismi on suuri työllistäjä saarella. Sámoksen lentoasema sijaitsee Pythagóreion lähellä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b c d e f Smith, William: ”Samos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c Andersson, Per J.: ”Sámos”, Ateena ja Kreikan saaret, s. 480. Mondo. ISBN 952-99247-3-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]