Ikaría

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ikaría
Ικαρία
Ikarían kartta.
Ikarían kartta.
GR Ikaria.PNG
Maantiede
Sijainti 37°35′N, 26°10′E
Saariryhmä Pohjoisen Egean saaret
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Pinta-ala 255 km²
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Pohjois-Egean saaret
Alueyksikkö Ikaría
Kunta Ikaría
Väestö
Väkiluku 8 423[1]
Suurin kaupunki Ágios Kírykos
Kielet Kreikka

Ikaría (kreik. Ικαρία; myös Ικαριά, Ikariá tai Νικαριά, Nikariá) on Kreikan saari, joka kuuluu Pohjoisen Egean saarten saariryhmään. Saaren pinta-ala on 255 neliökilometriä[2] ja asukasluku 8 423 (vuonna 2011). Hallinnollisesti saari kuuluu Ikarían kuntaan, Ikarían alueyksikköön ja Pohjois-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Ágios Kírykos.[1]

Saarelta on nykyisin lentoja Ateenaan ja kantosiipialukset sekä lautat liikennöivät Ikarían lähisaarille ja Pireukseen.[2] Ikaríalla on radioaktiivisia kuumia lähteitä, joissa ihmiset ovat käyneet vuosisatojen ajan. Lähteissä käydään yhä rentoutumassa ja hakemassa parantumista.[2]

Mytologia ja historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin aikana Ikaría tunnettiin myös nimillä Dolikhe ja Ikhthyoessa.[3] Kreikkalaisen mytologian kertomuksen mukaan Daidalos pakeni yhdessä poikansa Ikaroksen kanssa Kreetan kuningas Minoksen rakennuttamasta labyrintistä Daidaloksen valmistettua kummallekin siivet sulista ja vahasta. Pakomatkalla Ikaros lensi liian lähellä aurinkoa, jonka vuoksi vaha siivistä suli ja Ikaros putosi nykyisen Ikarían saaren läheisyyteen mereen ja hukkui. Sen jälkeen saarta on kutsuttu nimellä Ikaría (myös Íkaros) ja merta saaren lähellä Ikaríanmereksi.[4]

Rannikkoa Ikarían saaren pohjoisosassa.

Saaren ensimmäisten asukkaiden kerrotaan tulleen Miletoksesta. Myöhemmin saari kuului Sámoksen alaisuuteen. Antiikin aikana saarella oli suhteellisen vähän asukkaita, ja sitä käytettiin samoslaisen karjan kasvatukseen. Saaren kaupunkeja olivat Drepanon (myös Drakanon), joka sijaitsi saaren itäpäässä, sekä Istoi, joka sijaitsi lännempänä saaren pohjoisrannikolla. Kreikkalaisen mytologian viinin ja hedelmällisyyden jumalan Dionysoksen on sanottu syntyneen Drepanonissa. Ikaríalaiset olivatkin erään legendan mukaan ensimmäisiä, jotka valmistivat viiniä. Istoissa puolestaan oli Tauropolion-niminen Artemiin temppeli.[3]

Ikarían viini tunnustettiin kerran jopa Kreikan parhaaksi ja Homeroskin on maininnut siitä. Ikarían viinintuotanto romahti 1960-luvun puolivälissä viinikirvojen tuhottua viiniköynnökset. Nykyisin saaren viinintuotanto on vähäistä.[2]

Osmanien vallan aikana saari oli sekä merirosvojen hyökkäysten että osmanien orjienhankinnan kohteena. Tuolloin väestö muutti asumaan vuoristoon.[5] Vuonna 1912 Ikaría julistautui itsenäiseksi. Sen itsenäisyys kesti vajaa puoli vuotta, minkä jälkeen se liittyi osaksi Kreikkaa vielä samana vuonna.

Kreikan hallitus karkotti vuonna 1946 15 000 kommunistia Ikaríalle, sillä saari sijaitsi kaukana Manner-Kreikasta.[2] Saari oli vasemmistolaisten karkotuspaikkana myös sotilasjuntan aikana vuosina 1967–1973.[5]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ikaría sijaitsee Egeanmeren itäosassa, tarkemmin saaren mukaan Ikaríanmereksi kutsutulla merialueella. Sen lähimmät saaret ovat Foúrnoi-saaret ja Sámos sen itäpuolella, Pátmos kaakkoispuolella sekä Mýkonos kaueampana lännessä. Ikaría on vuoristoinen ja sen läpi kulkee pituussuunnassa vuorijono, joka on jyrkempi saaren eteläpuolella ja loivempi pohjoispuolella.

Hallinto, kaupungit ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ágios Kírykoksen kaupunkia.
Pääartikkeli: Ikarían kunta

Ikaría kuuluu hallinnollisesti Ikarían kuntaan. Koko saari on ollut yhtä kuntaa vuoden 2011 aluehallintouudistuksesta lähtien. Uudistuksessa Ikaría sai myös oman alueyksikön, Ikarían alueyksikön, kun aiempi Sámoksen prefektuuri lakkautettiin ja jaettiin kahtia Sámoksen ja Ikarían alueyksiköiksi.

Saaren suurimmat asutukset ovat Ágios Kírykos (2 218 asukasta) ja Évdilos (501).[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b c d e Hellander, Paul & Armstrong, Kate: Greece, s. 577–579. Lonely Planet, 2006. ISBN 1740597508. Teoksen verkkoversio.
  3. a b Smith, William: ”Icarus, Icaria”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Ikarus Story Province of Icaria. Viitattu 6.2.2010. (englanniksi)
  5. a b Andersson, Per J.: ”Ikaría”, Ateena ja Kreikan saaret, s. 483–488. Mondo. ISBN 952-99247-3-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]