Lesbos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lesbos
Λέσβος
GR Lesvos.PNG
Maantiede
Sijainti 39°10′N, 26°20′E
Saariryhmä Pohjoisen Egean saaret
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Pinta-ala 1 630 km²
Korkein kohta Lepétymnos ja Ólympos, 968 m
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Pohjois-Egean saaret
Alueyksikkö Lesbos
Kunta Lesbos
Väestö
Väkiluku 86 436[1]
Suurin kaupunki Mytilíni
Kielet Kreikka

Lesbos[2] (kreik. Λέσβος, myös Lésvos ) on Kreikan saari, joka kuuluu Pohjoisen Egean saarten saariryhmään ja sijaitsee Egeanmeren itäosassa lähellä Turkin rannikkoa. Saaren pinta-ala on 1 630 km² ja asukasluku 86 436 (vuonna 2011). Hallinnollisesti saari kuuluu Lesboksen kuntaan, Lesboksen alueyksikköön ja Pohjois-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Mytilíni.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lesbos oli asuttu viimeistään 3300 eaa.[3] Antiikin aikana Lesbos tunnettiin myös nimillä Issa, Himerte, Lasia, Pelasgia, Aigira, Aithiope ja Makaria. Kreikkalaisen perinteen mukaan saaren ensimmäiset asukkaat olivat pelasgeja, joiden myyttinen johtaja oli Ksanthos. Näiden jälkeen saarelle tulivat joonialaiset, joita johti Makareos. Lopulta saaren asuttivat aiolialaiset, joiden johtajaksi mainitaan Lesbos. Lesboksen kerrotaan naineen Makareoksen tyttären, jonka nimi oli Methymna. Vanhemman tyttären nimi myytissä oli Mytilene.[4]

Mórian akvedukti.

Homeros mainitsee Lesboksen tavalla, joka antaa ymmärtää sen olleen väkirikas ja kukoistava jo varhain. Antiikin Lesbos ei ollut monien muiden Kreikan saarten tavoin yhden kaupungin (polis) alaisuudessa, vaan siellä merkittäviä kaupunkeja oli useita.[4] Lesboslainen pentapolis muodostui sen viidestä suurimmasta kaupungista Mytilene, Methymna, Antissa, Eresos ja Pyrrha.[5] Saaren muita antiikin aikaisia asutuksia olivat Hiera, Agamede, Nape, Aigiros, Polion ja Arisba. Ajan kuluessa Mytilene ja Methymna muodostuivat saaren kaupungeista merkittävimmiksi ja ne kilpailivat jatkuvasti johtoasemasta. Kaupunkien hallussa oli suuria alueita myös vastapäisellä Vähä-Aasian rannikolla.[3][4]

600-luvulla eaa. Lesboksella vaikuttivat runoilijat Terpandros ja Arion. Antiikin Kreikan tunnetuin naisrunoilija Sapfo asui saarella 600- ja 500-lukujen taitteessa eaa. Hän oli kotoisin saaren lounaisosan Eresoksesta. Osa hänen rakkausrunoistaan on omistettu naisille, ja tätä perua sana ”lesbo” juontaa saaren nimestä. Saman ajan toinen kuuluisa runoilija oli Alkaios.

Sapfon ja Alkaioksen aikana, 500-luvun eaa. alussa saaren tyrannina toimi Pittakos, joka luetaan Kreikan seitsemän viisaan joukkoon. Hänen aikansa oli monella tavalla saaren kukoistuskautta. Kroisos ei koskaan vallannut Lesbosta, mutta saari hävisi Polykrateen johtamalle Samokselle ja antautui myöhemmin Harpagokselle ja persialaisille vuonna 527 eaa. Saari osallistui Joonian kapinaan ja joutui kostotoimien kohteeksi. Persialaissotien jälkeen saari liittyi ensin Spartan puolelle, sitten vuonna 479 eaa. Ateenan puolelle osaksi Deloksen meriliittoa. Liiton jäsenenä sillä oli monia muita saaria vapaampi asema. Saari kuitenkin kapinoi Ateenaa vastaan spartalaisten avustuksella vuonna 428 eaa. Sen seurauksena ateenalaiset määräsivät koko saaren väestön surmattavaksi. Thukydides kertoo, kuinka ateenalaiset lähettivät kolmisoudun määräämään surman suoritettavaksi, mutta tulivat pian tämän jälkeen katumapäälle, ja lähettivät toisen laivan perään kumoamaan viestin. Vain toisen laivan ennätysnopea purjehdus Lesbokselle pelasti saarelaiset.[3][4][6]

Lesboksen Ólympos-vuori.

Peloponnesolaissodan viimeinen ateenalaisille voitokas meritaistelu, Arginusain taistelu, käytiin aivan Lesboksen edustalla. Aigospotamoin taistelun tappion seurauksena saari joutui Spartan alaisuuteen, mutta saavutti myöhemmin itsenäisyyden Antalkidaan rauhassa. Myöhemmin saari päätyi muun Kreikan tavoin Makedonian vallan alle. Hellenistisenä aikana saaren omistajuus vaihtui usein. Lopulta se päätyi Rooman vallan alle vuonna 79 eaa. Nuori Julius Caesar osallistui valtaukseen. Rooman valtakunnassa saari oli osa Asian provinssia ja sai nauttia monista vapauksista.[4][3]

Lesbokselta olivat kotoisin myös historioitsijat Hellanikos ja Theofanes sekä filosofit Theofrastos ja Kratippos. Näistä Theofrastos oli kotoisin Eresoksesta, muut Mytilenestä. Aristoteles teki saarella eläinopillisia, erityisesti mereneläviä koskevia tutkimuksia.[4][3]

Antiikin ajan jäännöksiä saarella on säilynyt suhteellisen vähän. Näihin lukeutuvat mm. Mórian akvedukti ja Mésan temppelialue. Bysanttilaiselta ajalta on enemmän historiallisia monumentteja, kuten Kremastín silta.[7] Keskiajalla saarta alettiin kutsua nimellä Mytilene (Mitylene, Mytilíni) saaren pääkaupungin mukaan.[4] Saarelle karkotettu Bysantin keisarinna Irene kuoli siellä vuonna 802. 1300-luvulla saari siirtyi genovalaisten haltuun. Osmanien vallattua saaren sen koko ortodoksinen väestö laivattiin pois ja myytiin orjiksi. Saari elpyi 1700-luvulle tultaessa ja vaurastui.[7] Lesboksesta tuli osa Kreikkaa vuonna 1912.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallonínlahti ilmasta.

Lesbos sijaitsee Egeanmeren itäosassa Edremitinlahden eli Adramyttioninlahden suulla lähellä Vähä-Aasian, nykyisen Turkin rannikkoa. Se on Kreikan kolmanneksi suurin saari Kreetan ja Euboian jälkeen, ja sen pinta-ala on 1 630 km. Lesboksen lähimmät Kreikan saaret ovat Chíos ja Psará etelässä sekä Agíos Efstrátios ja Límnos luoteessa.

Lesboksen saari on suurin piirtein kolmion muotoinen. Kolmion eteläosan halkaisee kaksi syvää lahtea, joista suurempi on lännempänä sijaitseva Kallonínlahti ja pienempi idempänä sijaitseva Géranlahti. Saaren korkeimmat vuoret ovat käytännössä yhtä korkeat Lepétymnos (968 m), joka sijaitsee saaren pohjoisosassa, ja Ólympos (968 m), joka sijaitsee saaren eteläosassa Kallonín- ja Géranlahtien välissä. Myös saaren länsiosassa sijaitsee korkeampia vuoria, joista korkein kohoaa noin 800 metrin korkeuteen.

Lesboksen länsiosassa sijaitsee laaja Kivettyneen metsän luonnonpuisto, jossa on jäännöksiä muinoin tulivuorenpurkauksen myötä kivettyneestä metsästä. Sen luonnonhistoriallinen museo sijaitsee Sígrissä.

Hallinto, kaupungit ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Míthymnan eli Mólyvoksen kylä ja sen linna.
Pääartikkeli: Lesboksen kunta

Lesbos kuuluu hallinnollisesti Lesboksen kuntaan. Koko saari on ollut samaa kuntaa vuoden 2011 aluehallintouudistuksesta lähtien. Tätä ennen saari oli jaettu 13 kuntaan. Uudistuksessa Lesbos sai myös oman alueyksikön, Lesboksen alueyksikön, kun aiempi Lesboksen prefektuuri jaettiin kahteen alueyksikköön, Lesboksen ja Límnoksen alueyksiköihin.

Saaren suurimmat asutukset ovat Mytilíni (27 871 asukasta), Plomári (2 996), Agiásos (2 320), Agía Paraskeví (2 195), Polichnítos (2 102), Kalloní (1 978), Pámfila (1 413) ja Míthymna (1 399).[1]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lesboksen merkittävimpiä tulonlähteitä ovat karjankasvatus, maanviljely (mm. oliivinviljely), turismi sekä ouzonvalmistus.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Granqvist, Kimmo; Paikkala, Sirkka (toim.): Kreikan paikannimet: Nimihakemisto Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 27. 2011. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 17.4.2012.
  3. a b c d e Antiikin käsikirja, Lesbos, s. 301
  4. a b c d e f g Smith, William: ”Lesbos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  5. Αρχαίοι ναοί στη Λέσβο visitgreece.gr. Viitattu 10.11.2014.
  6. Thukydides: Peloponnesolaissota VIII.5, 22, 23, 32, 100.
  7. a b c Andersson, Per J.: ”Lésvos”, Ateena ja Kreikan saaret, s. 491–501. Mondo. ISBN 952-99247-3-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]