Polykrates
Polykrates (m.kreik. Πολυκράτης, kuoli 522 eaa.) oli Samoksen tyranni noin vuosina 540–522 eaa.[1][2] Suuren laivastonsa ansiosta Samos hallitsi Polykrateen aikana useita lähisaaria ja osaa Vähästä-Aasiasta. Hän rakennutti muun muassa Samoksen Heraionin temppelin ja Eupalinoksen tunnelin, jota pitkin kaupunkiin saatiin vettä.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vallankaappaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Samos sijaitsee Vähän-Aasian länsirannikolla Miletoksen lähellä. Kaupunki oli kreikkalainen, vaikka se kuuluikin Lyydian kuninkaan Kroisoksen valtapiiriin. Persian kuninkaan Kyyros II Suuren kukistettua Kroisoksen noin vuonna 547 eaa. Samos joutui Persian vallan alle. Persialainen sotapäällikkö Harpagus kukisti persialaisten valtaa vastustaneet kreikkalaiset kaupungit. Samoksella tilanne oli sekava, ja vuonna 540 kolme veljestä, Polykrates, Pantagnostos ja Syloson, kaappasivat vallan itselleen. Heitä tuki osa Samoksen asukkaista, joiden avulla he valtasivat Samoksen linnoituksen. Vuonna 532 eaa.[1] Polykrates antoi kuitenkin teloittaa Pantagnostoksen ja ajoi Sylosonin maanpakoon Persiaan. Tämän jälkeen Polykrates oli yksinvaltias, joita kreikkalaiset kutsuivat nimityksellä tyranni.[2]
Samoksen tyrannina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmeisesti Polykrates oli suosittu kansan keskuudessa, ja hänen vastustajansa, etupäässä vanhan aristokratian edustajat, ajettiin maanpakoon. Mahdollisesti Pythagoras oli yksi maanpakoon lähteneistä. Polykrates paransi Samoksen kaupungin puolustusta rakennuttamalla kaupungin ympärille muurit. Samoihin aikoihin hän rakennutti sen satamaan kivisen laiturin, joka suojaisi sitä hyökkääjiltä.[2] Nämä rakennustyöt suunnitteli megaralainen arkkitehti Eupalinos. Hänen suunnittelemansa oli myös noin kilometrin pituinen niin kutsuttu Eupalinoksen tunneli, jota pitkin kaupunkiin johdettiin juomavettä ja jota saatettiin käyttää myös pakoreittinä piirityksen aikana.[1] Polykrates yritti eri tavoin parantaa alamaistensa elinoloja, ja hän rakennutti myös suuren Heraionin temppelin, joka oli pyhitetty Heralle. Polykrateen rakennustöitä arvostettiin suuresti, ja Aristoteles vertasi niitä Egyptin pyramideihin. Polykrateen hovissa vieraili useita oppineita, kuten lääkäri Demokedes[2], sekä runoilijoita, heidän joukossaan Anakreon ja Ibykos.[1] Polykrates antoi tuoda vuohia Naksoksesta ja lampaita Miletoksesta edistääkseen Samoksen villantuotantoa.[1]
Persialaiset eivät olleet kovin kiinnostuneita Kreikan saariston valtaamisesta, mutta Egyptin faarao Amasis II pelkäsi persialaisten hyökkäystä ja oli siksi rakennuttanut laivaston. Egyptiläiset olivat lisäksi vallanneet Kyproksen. Persialaisilla ei ollut laivastoa, ja egyptiläisten puolustus perustui siihen, että heidän laivastonsa pystyisi estämään persialaisia hyökkäämästä Egyptiin. Amasis liittoutui tämän jälkeen Polykrateen kanssa ja antoi tälle suuria summia rahaa. Rahoilla Polykrates rakennutti laivaston, johon kuului sata laivaa, jokaisessa 50 soutajaa. Tällaisen laivaston ylläpito maksoi lähes kahdeksan tonnia hopeaa vuodessa.[2] Voimakkaan laivaston ansiosta Polykrates saattoi hallita monia lähisaaria ja osia Vähän-Aasian rannikosta. Polykrateen tiedetään myös harrastaneen merirosvousta.[1]
Vuonna 530 eaa. Kyyros kuoli, minkä jälkeen Polykrates päätti liittoutua tämän seuraajan Kambyses II:n kanssa, joka aikoi hyökätä Egyptiin.[2] Egyptin kukistuttua vuonna 525 Polykrates jäi kuitenkin ilman tärkeää tulonlähdettä. Polykrateen vastustajat lähettivät joukkoja saarelle yhdessä Spartan ja Korintin lähettämien joukkojen kanssa. Viholliset eivät kuitenkaan pystyneet murtamaan Samoksen muureja.[2]
Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 522 eaa. Persia ajautui melkein sisällissotaan, kun eräs Smerdis kaappasi itselleen vallan. Lyydian satraappi Oroites pelkäsi, että uusi kuningas antaisi teloittaa hänet ja ehdotti liittoa Polykrateen kanssa. Oroites pyysi Polykratesta tulemaan luokseen Sardikseen ja lupasi tälle niin paljon rahaa, että tämä saattaisi hallita koko Kreikkaa. Polykrates, joka tunnettiin rahanahneena, päätti matkustaa tapaamaan Oroitesta. Herodotoksen mukaan Polykrateen tytär näki unen, joka enteili isän kuolemaa. Näin kävikin, kun Oroites murhasi Polykrateen ja ristiinnaulitsi hänen ruumiinsa. Kun Dareios II nousi Persian kuninkaaksi, hän teloitti Oroiteksen ja Polykrateen veljestä Sylosonista tehtiin Samoksen uusi tyranni.[2]
Jälkimaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuolemansa jälkeen Polykrateesta tuli kuuluisa. Herodotos kertoo, kuinka jumalat suosivat häntä. Hänen kerrotaan heittäneen arvokkaan sormuksen mereen – ja saaneen sen pian takaisin kalastajalta, joka oli saanut saaliikseen kalan, joka oli niellyt sormuksen. Herodotoksen mukaan Amasis luopui liitosta Polykrateen kanssa, koska tämä oli niin onnekas, että jumalat tulisivat rankaisemaan häntä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Paavo Castrén & Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- Jona Lendering: Polycrates of Samos Livius.org. Arkistoitu 27.2.2013. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||
