Pátmos
.jpg)
Pátmos (kreik. Πάτμος) on Kreikan saari, joka kuuluu Etelä-Sporadeihin ja tarkemmin Dodekanesian saariryhmään. Se on yksi saariryhmän kahdestatoista pääsaaresta. Saaren pinta-ala on noin 40 km² ja asukasluku 2 998 (vuonna 2011). Hallinnollisesti saari kuuluu Pátmoksen kuntaan, Kálymnoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Chóra. Saaren asutus on keskittynyt neljään kylään, jotka ovat Chóran lisäksi Skála, Kámpos ja Groíkos.
Pátmos tunnetaan erityisesti Johanneksen ilmestyksen eli Ilmestyskirjan näkyjen tapahtumapaikkana. Sen kirjoittajana pidetty apostoli Johannes kertoo olleensa karkotettuna saarella samaan aikaan kun hän saneli kirjansa. Saaren tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Ilmestyskirjaluola, jossa Johanneksen sanotaan asuneen karkotuksensa aikana ja saaneen ilmestyksensä, sekä Johannes Teologin luostari. Luostari ja luola muodostavat yhdessä Chóran kylän kanssa Unescon maailmanperintökohteen nimeltä Pátmoksen Chóran kylä, Johannes Teologin luostari ja Ilmestyskirjaluola.[2]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pátmoksen saari sijaitsee itäisellä Egeanmerellä sen luoteispuolella sijaitsevan Ikarían ja kaakkoispuolella sijaitsevan Léroksen saaren välissä, Foúrnoin saarten eteläpuolella ja Leipsoín saarten länsipuolella. Saari koostuu kahdesta suuremmasta osasta, joita yhdistää kapeampi kannas Skálan kylän kohdalla.
Suurimmat vuoret ovat saaren eteläosassa. Saaren korkein kohta on Profítis Ilías, jonka korkeus on 269 metriä merenpinnasta, ja toinen korkea kohta Chóran vuori, 170 metriä merenpinnasta. Tärkein satama on Skálanlahti. Pátmos sijaitsee Pireuksen ja Ródoksen välisen laivaväylän varrella. Sinne pääsee matkustajalautoilla sekä lähisaarilta myös pienemmillä aluksilla.
Hallinto ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Pátmoksen kunta
Pátmos kuuluu hallinnollisesti Pátmoksen kuntaan, johon kuuluvat myös mm. Arkoín saaret sekä joukko pienempiä lähisaaria. Ylemmällä tasolla Pátmos on Kálymnoksen alaisuudessa ja kuuluu Kálymnoksen alueyksikköön.
Saaren suurimmat asutukset ovat Skála (1 747 asukasta), Kámpos (633) ja Chóra eli Pátmoksen kylä (541).[1] (Katso myös: Luettelo Pátmoksen kunnan kaupungeista ja kylistä.) Skála on Pátmoksen kaupallinen keskus ja suurin asutuskeskus. Siellä on ravintoloita, kreikkalaisia kahviloita ja kauppoja. Sieltä on päivittäin veneyhteydet rannoille ja laivayhteydet lähisaariin.
Chóra on keskiaikainen kylä Johannes Teologin luostarin ympärillä. Valkoiset talot edustavat Egeanmeren saarten rakennustyyliä. Chórassa on ravintoloita, baareja ja kauppoja. Kylään on säännölliset bussi- ja taksiyhteydet. Kámpos on maaseutukylä noin 5,5 kilometriä Skálasta. Se sijaitsee hiekkapoukaman lähistöllä. Groíkos on kalastajakylä noin viisi kilometriä Skálan satamasta.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esihistoria ja antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Antiikin Patmos
Patmoksen saarelta on löydetty vähäisiä merkkejä asutuksesta myöhäisellä neoliittisella kaudella ja varhaisella pronssikaudella.[3] Löytöjä on myös myöhemmältä pronssikaudelta noin 1600–1100 eaa., sekä antiikin ajalta geometriselta kaudelta noin 700-luvulta eaa. alkaen aina myöhäiselle roomalaiselle kaudelle 300-luvulle jaa.[4]
Saaren varhaisimmat kreikkalaiset asuttajat olivat doorilaisia. Myöhemmin sinne tuli joonialaisia Miletoksesta. Saarella sijaitsi Patmoksen kaupunki, joka kuului Miletoksen alaisuuteen. Roomalaisella kaudella Patmos toimi karkotuspaikkana.[3][5][6] Se tunnetaan lähinnä siitä, että apostoli Johannes, ortodoksisessa kirkossa Johannes Teologi, oli oman todistuksensa mukaan saarella karkotettuna vuoden 96 jaa. aikoihin, ja asui perimätiedon mukaan Ilmestyskirjaluolassa. Hän kirjoitti saarella Ilmestyskirjan.
Keskiaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saari jäi asumattomaksi varhaiskeskiajalla saraseenien hyökkäysten vuoksi, ja sen mainitaan olleen asumaton aina 1000-luvulle saakka. Saari esiintyy seuraavan kerran historiassa vuonna 1088, kun Johannes Khristodulos perusti Johannes Teologin luostarin.[3][7]
Turkkilaisten valta Pátmoksella alkoi vuonna 1091. Saraseenien valtakausi Pátmoksella oli vuosina 1127–1157. Pátmoksella vieraili normanneja ja muita kuten ristiretkeläisiä, rosvoja ja kauppiaita. Venetsian kauppiaiden valtakausi päättyi frankkien valtaukseen 1204. Pátmos oli hyökkääjien valtaamana Venetsian-Bysantin sodan aikana 1281–1285. Vähän-Aasian osmanien valtakausi alkoi vuonna 1390.
Myöhempi historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pátmos päätyi Venetsian valtaan vuonna 1522. Suurimmat rakennukset ja kirkot luostarin ulkopuolella rakennettiin 1500-luvulla. Venetsian- ja turkkilaisten sota Kreetalla 1645-1669 merkitsi huonoja aikoja Pátmokselle. Pátmoksen mainitaan köyhtyneen ja asukkaiden olevan toivottoman köyhiä vuonna 1671. Kohti vuosisadan loppua olosuhteet parantuivat, ja vuonna 1698 asukkaita mainitaan olevan alle 4 000. Munkkeja oli 93 ja kirkkoja yli 100. Luostarilaitoksen maatilat lisääntyivät Egeanmeren saarilla: kuten Pároksella, Kéalla, Sámoksella, Kálymnoksella, Thíralla, Náxoksella, Ámorgoksella, Nísyroksella, vieläpä Smyrnassa ja niinkin kaukana kuin Zákynthoksella.
Luostarilaitos nautti paavien ja läntisten hallitsijoiden suojelusta ja myös Venäjän suojelusta 1700-luvulta lähtien. Makarios Kalogeras perusti Patmian koulun Pátmokseen vuonna 1713. Koulutus oli uskonnollista. Koulutus sisälsi teologiaa, antiikin kreikkaa, filosofiaa, latinaa, retoriikkaa, musiikkia. Vuodesta 1769 lähtien Pátmos nautti Ranskan suojelua. Pyhän Johanneksen luostarin munkkien lukumäärän kerrotaan tuolloin olleen 80. Venäjän ja Turkin välisen sodan aikana 1768–1774 Venäjän laivasto ankkuroitui Skálanlahteen, ja se otti haltuunsa saaren neljää suurinta kauppakeskusta. Venäläisissä asiakirjoissa mainitaan vuonna 1773 asukkaita olleen 2 086: 124 "munkkia ja klerkkiä, 40 nunnaa, 140 ulkomaista vierailijaa ja 1 786 alkuperäisasukasta.
Kreikan itsenäisyystaistelu vuosina 1821–1828 merkitsi Pátmoksen joutumista osmanien valtakunnan alaisuuteen Konstantinopolin sopimuksella 9. heinäkuuta 1832. Pátmos oli osmanien hallinnassa vuoteen 1912 asti. Johannes Teologin luostari oli pátmoslaisille taloudellisesti tärkeä. Naisten käsintehdyistä vaatteista tuli tärkein tulonlähde pátmoslaisille. Osmanien valtakunta menetti Dodekanesian Italialle. Itsenäisen Kreikan valtion muodostuminen muutti merenkulkua ja vaikutti Egeanmeren saaristolaisten elämään. Pátmos joutui syrjään, ja monet pátmoslaiset joutuivat muuttamaan saaresta pois. Pátmos ja toiset Dodekanesian saaret liitettiin Kreikkaan vuonna 1948.
Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pátmoksen merkittävimmät nähtävyydet ovat osa Unescon maailmanperintökohdetta Pátmoksen Chóran kylä, Johannes Teologin luostari ja Ilmestyskirjaluola.[2] Linnamainen Johannes Teologin luostari sijaitsee ylhäällä Chóran kylässä. Kylän rakennuskanta on hyvin perinteinen ja siellä on pääluostarin lisäksi lukuisia pienempiä luostareita ja kirkkoja sekä rikkaiden sukujen kartanoita.[8][9] Ilmestyskirjaluola sijaitsee alempana Chóran ja Skálan puolessa välissä. Myös sen yhteydessä on pienempi luostari.[10][11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ a b The Historic Centre (Chorá) with the Monastery of Saint-John the Theologian and the Cave of the Apocalypse on the Island of Pátmos UNESCO World Heritage Convention. Viitattu 29.11.2023.
- ↑ a b c Patmos (Dodecanese) 16 Kastelli - Πάτμος ToposText. Viitattu 2.10.2023.
- ↑ Archaeological site of Kastelli Alykes Studios. Viitattu 2.10.2023.
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 733, 1082. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PATMOS The Dodecanese, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Souvay, Charles: Patmos Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
- ↑ Chora greeka.com. Viitattu 3.11.2014.
- ↑ Chora Patmos-island.com. Viitattu 3.11.2014.
- ↑ Cave of the Apocalypse Sacred Destinations. Arkistoitu 4.3.2015. Viitattu 9.3.2015.
- ↑ Monastery of the Revelation PatmosIsland.com. Viitattu 9.3.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pátmos Wikimedia Commonsissa
