Pátmos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee saarta. Patmos Lähetyssäätiö on lähetysjärjestö.
Pátmos
Πάτμος
Näkymä Skálan kylään Johannes Teologin luostarilta.
Näkymä Skálan kylään Johannes Teologin luostarilta.
GR Patmos.PNG
Maantiede
Sijainti 37°19′38″N, 26°32′30″E
Saariryhmä Dodekanesia
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Pinta-ala 40 km²
Korkein kohta Profítis Ilías, 269 m
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Etelä-Egean saaret
Alueyksikkö Kálymnos
Kunta Pátmos
Väestö
Väkiluku 2 998[1]
Suurin kaupunki Skála
Kielet Kreikka

Pátmos (kreik. Πάτμος) on Kreikan saari, joka kuuluu Etelä-Sporadeihin ja tarkemmin Dodekanesian saariryhmään. Saaren pinta-ala on noin 40 km² ja asukasluku 2 998 (vuonna 2011). Hallinnollisesti saari kuuluu Pátmoksen kuntaan, Kálymnoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Chóra. Saaren asutus on keskittynyt neljään kylään, jotka ovat Chóran lisäksi Skála, Kámpos ja Groíkos.

Pátmos tunnetaan erityisesti Johanneksen ilmestyksen eli Ilmestyskirjan näkyjen tapahtumapaikkana. Sen kirjoittaja pidetty apostoli Johannes kertoo olleensa karkotettuna saarella samaan aikaan kun hän saneli kirjansa. Saaren tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Ilmestyskirjaluola, jossa Johanneksen sanotaan asuneen karkotuksensa aikana ja saaneen ilmestyksensä, sekä Johannes Teologin luostari. Luostari ja luola kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 96 jaa. oli tärkeä vuosi Pátmoksen historiassa. Apostoli Johanneksen, ortodoksisessa kirkossa Johannes Teologin, arvellaan sanelleen tuolloin Ilmestyskirjan saarella. Ilmestyskirjan kirjoittajana hänet mainitsevat muun muassa Klemens Aleksandrialainen, Origenes, Irenaeus ja Eusebios. Pátmoksen mainitaan olleen asumaton aina 1000-luvulle saakka. Ioannis Christodoulos perusti saaren Johannes Teologin luostarin vuonna 1088.[3]

Turkkilaisten valta Pátmoksella alkoi vuonna 1091. Saraseenien valtakausi Pátmoksella oli vuosina 1127-1157. Pátmoksella vieraili normanneja ja muita kuten ristiretkeläisiä, rosvoja ja kauppiaita. Venetsian kauppiaiden valtakausi päättyi frankkien valtaukseen 1204. Pátmos oli hyökkääjien valtaamana Venetsian-Bysantin sodan aikana 1281-1285. Vähän-Aasian osmanien valtakausi alkoi vuonna 1390.

Pátmos päätyi Venetsian valtaan vuonna 1522. Suurimmat rakennukset ja kirkot luostarin ulkopuolella rakennettiin 1500-luvulla. Venetsian- ja turkkilaisten sota Kreetalla 1645-1669 merkitsi huonoja aikoja Pátmokselle. Pátmoksen mainitaan köyhtyneen ja asukkaiden olevan toivottoman köyhiä vuonna 1671. Kohti vuosisadan loppua olosuhteet parantuivat, ja vuonna 1698 asukkaita mainitaan olevan alle 4 000. Munkkeja oli 93 ja kirkkoja yli 100. Luostarilaitoksen maatilat lisääntyivät Egeanmeren saarilla: kuten Pároksella, Kéalla, Sámoksella, Kálymnoksella, Thíralla, Náxoksella, Ámorgoksella, Nísyroksella, vieläpä Smyrnassa ja niinkin kaukana kuin Zákynthoksella.

Luostarilaitos nautti paavien ja läntisten hallitsijoiden suojelusta ja myös Venäjän suojelusta 1700-luvulta lähtien. Makarios Kalogeras perusti Patmian koulun Pátmokseen vuonna 1713. Koulutus oli uskonnollista. Koulutus sisälsi teologiaa, antiikin kreikkaa, filosofiaa, latinaa, retoriikkaa, musiikkia. Vuodesta 1769 lähtien Pátmos nautti Ranskan suojelua. Pyhän Johanneksen luostarin munkkien lukumäärän kerrotaan tuolloin olleen 80. Venäjän ja Turkin välisen sodan aikana 1768-1774 Venäjän laivasto ankkuroitui Skálanlahteen, ja se otti haltuunsa saaren neljää suurinta kauppakeskusta. Venäläisissä asiakirjoissa mainitaan vuonna 1773 asukkaita olleen 2 086: 124 "munkkia ja klerkkiä, 40 nunnaa, 140 ulkomaista vierailijaa ja 1 786 alkuperäisasukasta.

Kreikan itsenäisyystaistelu vuosina 1821–1828 merkitsi Pátmoksen joutumista osmanien valtakunnan alaisuuteen Konstantinopolin sopimuksella 9. heinäkuuta 1832. Pátmos oli osmanien hallinnassa vuoteen 1912 asti. Johannes Teologin luostari oli pátmoslaisille taloudellisesti tärkeä. Naisten käsintehdyistä vaatteista tuli tärkein tulonlähde pátmoslaisille. Osmanien valtakunta menetti Dodekanesian Italialle. Itsenäisen Kreikan valtion muodostuminen muutti merenkulkua ja vaikutti Egeanmeren saaristolaisten elämään. Pátmos joutui syrjään, ja monet pátmoslaiset joutuivat muuttamaan saaresta pois. Pátmos ja toiset Dodekanesian saaret liitettiin Kreikkaan vuonna 1948.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pátmoksen saari sijaitsee itäisellä Egeanmerellä sen luoteispuolella sijaitsevan Ikarían ja kaakkoispuolella sijaitsevan Léroksen saaren välissä, Foúrnoin saarten eteläpuolella ja Leipsoín saarten länsipuolella. Saari koostuu kahdesta suuremmasta osasta, joita yhdistää kapeampi kannas Skálan kylän kohdalla.

Suurimmat vuoret ovat saaren eteläosassa. Saaren korkeimpia kohtia on Chóran vuori, saaren antiikin aikainen akropolis, joka on 170 metriä merenpinnasta, ja korkein kohta on Profítis Ilías, 269 metriä merenpinnasta. Tärkein satama on Skálanlahti. Pátmos sijaitsee Pireuksen ja Ródoksen välisen laivaväylän varrella. Sinne pääsee paikallisilla matkustajaluksilla ja risteilyaluksilla.

Pátmos panoraamakuvassa.

Hallinto ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pátmoksen kunta

Pátmos kuuluu hallinnollisesti Pátmoksen kuntaan, johon kuuluvat myös mm. Arkoín saaret sekä joukko pienempiä lähisaaria. Ylemmällä tasolla Pátmos on Kálymnoksen alaisuudessa ja kuuluu Kálymnoksen alueyksikköön.

Saaren suurimmat asutukset ovat Skála, Chóra, Kámpos ja Groíkos.[1] Skála on Pátmoksen kaupallinen keskus ja suurin asutuskeskus. Siellä on ravintoloita, kreikkalaisia kahviloita ja kauppoja. Sieltä on päivittäin veneyhteydet rannoille ja laivayhteydet lähisaariin.

Chóra on keskiaikainen kylä Johannes Teologin luostarin ympärillä. Valkoiset talot edustavat Egeanmeren saarten rakennustyyliä. Chórassa on ravintoloita, baareja ja kauppoja. Kylään on säännölliset bussi- ja taksiyhteydet. Kámpos on maaseutukylä noin 5,5 kilometriä Skálasta. Se sijaitsee hiekkapoukaman lähistöllä. Groíkos on kalastajakylä noin viisi kilometriä Skálan satamasta.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnamainen Johannes Teologin luostari sijaitsee ylhäällä Chóran kylässä. Ilmestyskirjaluola sijaitsee alempana Chóran ja Skálan puolessa välissä. Myös sen yhteydessä on pienempi luostari.

Kirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pátmoksen luostarin kirjasto on merkittävimpiä kristillisiä kirjastoja. Kirjaston aineisto jakaantuu kolmeen osaan: kokoelmiin, luetteloihin ja käsikirjoituksiin.

Kokoelmia on noin tuhat (325 pergamentille ja 565 paperille) ja yli 3000 kirjoitettua nidosta. Teoksia on koottu aikojen kuluessa Egeanmeren saarilta, Rodokselta, Chíokselta, Kreetalta jne. Kirjaston teosten sisältö on pääosin teologista, mutta osa on antiikin teoksia, kuten Aristoteleen Kategoriat. Antiikin aikaisia teoksia on kaikkiaan 111 kokoelmaa (108 pergamentilla ja 3 paperilla). Kirjastossa on myös Diodoros Sisilialaisen, Ksenofonin, Platonin, Demostheneen, Euripideen, Thukydideen ja Plutarkhoksen teoksia.

Arkisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pátmoksen luostarin arkisto sisältää 13 000 dokumenttia, jotka antavat kuvan luostarin elämästä vuosisatojen ajalta. Harvinaisia Bysantin dokumentteja on yli 500 kappaletta, jotka antavat tarkan kuvan historiallisista tapahtumista laajalta maantieteelliseltä alueelta, kuten Kreetan, Konstantinopolin ja Vähän-Aasian alueelta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. World Heritage Site #942 UNESCO. Viitattu 25.3 2008.
  3. Souvay, Charles: Patmos Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]