Sukellus
Wikipedia
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Lähteetön |
Sukellus on veden alla tapahtuvaa liikkumista. Vapaasukellus tapahtuu sukeltajan keuhkojen varassa, ilman hengityslaitteita. Käytössä voi olla kuitenkin muita apuvälineitä, kuten esimerkiksi räpylät ja silmikko. Laitesukellus puolestaan tapahtuu sukelluslaitetta hyödyntäen. Pintasukelluksessa eli snorklauksessa hengitetään hengitysputken avulla.
1950-luvulla ja jonkin aikaa myöhemminkin laitesukeltajista käytettiin puhekielistä ilmaisua sammakkomies, mikä johtui räpylöistä. Sittemmin nimike unohtui. Viimeisen kerran sitä käytettiin hajanaisesti 1980-luvulla.
Joidenkin sukelluskerhojen nimissä vanhaa nimikettä tavataan: Jyväskylässä toimii jo 1960-luvulla perustettu sukelluskerho Sammakot ry ja kuuluisan pääkaupunkilaiskerhon Sub Aqua Club Barracudan alkuperäinen nimi oli Sammakkokerho.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Laitesukellus
- Pääartikkeli: Laitesukellus
Laitesukelluksessa käytetään sukelluksen aikana yhtä tai kahta selässä kannettavaa 6-15 litran vetoista yleensä teräksestä tai alumiinista valmistettua 200-300 bar paineistettua sukelluskaasupulloa, jotka yleisimmin sisältävät paineistettua ilmaa. Sukeltaminen tapahtuu pareittain turvallisuussyistä. Sukelluksen pituus vaihtelee, yleisimmin harrastesukelluksessa sukellusaika on keskimäärin n. 45 minuuttia sukelluksen syvyydestä, veden lämpötilasta ja sukelluskohteesta riippuen. Sukellusaikaa rajoittaa sukelluskaasun määrä ja sukeltajantaudin riski. Laitesukellus vaatii sukelluskurssin käymisen.
[muokkaa] Vapaasukellus
Vapaasukellusta ovat ammatikseen tehneet erityisesti helmenkalastajat ja sientenkerääjät. Nykyään vapaasukellus on kasvattanut suosiotaan urheilulajina. Vaikka keuhkoissa typpeä on vähän, liukenee sitä paineen vaikutuksen alla vereen jonkin verran. Suurissa syvyyksissä typpikertymää ehtii tulla niin paljon, että sukeltajantauti on mahdollista saada. Hukkumisriskin takia yksin ei saa koskaan sukeltaa.
Vapaasukelluksessa on useita eri luokkia, jossa kilpaillaan ja rekisteröidään ennätyksiä. Mm. Pituussukellus vaakasuunnassa (dynamic apnea), Pituussukellus syvyyssuunnassa ilman apuvälineitä (constant weight) ja hengenpidätys kasvot vedessä (static apnea). Lisäksi on erilaisia syvyyssuunnassa apuvälinein tehtäviä luokkia, joista osassa ei kilpailla.
[muokkaa] Vedenalaisia kulkuneuvoja
Ihminen on kehittänyt sukelluskelloja sekä sukellusveneitä vaativampiin sukellustarkoituksiin.
[muokkaa] Sukeltavat nisäkkäät
Vesielämään sopeutuneet nisäkkäät, mm. hylkeet ja valaat, voivat sukeltaa huomattavasti pidempiä aikoja kuin ihminen. Näille nisäkkäille on kehittynyt monenlaisia sopeutumia, jotka takaavat hapen riittävyyden pinnan alla. Sukeltavien nisäkkäiden veressä on suurempi hemoglobiini kuin ihmisellä, joten ne pystyvät säilömään enemmän happea veressä. Sukeltavien nisäkkäiden lihaksissa on myös paljon myoglobiinia, joka säilöö happea lihaskudoksessa.
Paine, apnea ja vesi aktivoivat myös sukellusreleksin voimakkaaksi. Nisäkkäät pyrkivät minimoimaan hapenkulutuksen sukelluksen aikana. Sukeltaessa sydämen lyöntitiheys pienenee ja verenkierto ohjataan ainoastaan välttämättömiin elimiin, kuten aivoihin.
[muokkaa] Sukellusseurat
Sukellusseurat ovat yksi tapa tutustua sekä laite- että vapaasukellukseen. Seurat ovat yleensä rekisteröityjä yhdistyksiä ja kouluttavat uusia sukeltajia joko CMAS- tai NAUI -järjestöjen koulutusohjelmien mukaan. Toiminta perustuu lähes kokonaan vapaaehtoistyöhön, periaatteena onkin uusien sukelluskavereiden kouluttaminen eikä niinkään kaupallinen toiminta.
Kaupallista koulutusta järjestävät PADI-organisaatioon kuuluvat kouluttajat ja sukelluskeskukset.
[muokkaa] Sukelluskeskukset
Sukelluskeskukset ovat virkistyssukelluspalveluja tarjoavia yrityksiä, jotka tavallisesti tarjoavat ohjattuja sukelluksia, sukelluskoulutusta, sukellusvarusteita ja sukelluspullojen täyttöä.
[muokkaa] Sukelluskoulutus
Suomessa tunnetuimmat koulutusjärjestöt ovat PADI, CMAS ja NAUI. Yksi tapa tutustua sukellusharrastukseen on ottaa yhteyttä lähimpään sukelluskouluttajaan, sukelluskeskukseen tai sukellusseuraan. Sukelluskurssien toteutustavoissa ja aikatauluissa on eroja järjestöjen ja organisaatioiden kesken, mutta kustannuksissa eroja on suhteellisen vähän.
