Vapaasukellus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vapaasukeltaja pintautumassa

Vapaasukellus on sukellusta ilman hengityslaitteita. Vapaasukelluksessa käytetään useimmiten räpylöitä ja maskia. Vapaasukellusta on muun muassa kilpavapaasukellus sekä snorklaaminen, jos siihen liittyy sukeltamista syvemmälle hengitystä pidättäen. Kilpalajien kansainvälisenä kattojärjestönä toimii AIDA - Association Internationale Pour Le Developpment De L'Apnee. Suomen vapaasukellusseura on Freediving Team Of Finland. Vapaasukellus kuuluu myös useiden paikallisten sukellusseurojen toimintaan.

Kilpalajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Allaslajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Static apnea (STA) - Lajissa pidätetään hengitystä ja kellutaan vedessä kasvot alaspäin. Yleensä käytetään märkäpukua kylmän torjumiseksi. Myös uimalasit ja nenäklipsi ovat suosittuja apuvälineitä tässä lajissa.
  • Dynamic apnea (DYN, DNF) - Pituussukellus, yleensä altaassa. Lajista on kaksi versiota: räpylöillä (DYN) ja ilman räpylöitä (DNF). Lyhenteissä NF = No Fins = ei räpylöitä. DYN-lajissa käytetään useimmiten monoräpylää.

Syvyyslajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Constant weight (CTW, CNF) - Klassinen syvyyslaji, jossa sukelletaan omin voimin uimalla mahdollisimman syvälle. Varusteita ovat yleensä sukellusmaski, märkäpuku ja painovyö. Tässäkin lajissa kilpaillaan sekä räpylöiden kanssa (CTW) että ilman (CNF).
  • Free immersion (FIM) - Syvyyslaji, jossa "kiipeillään" köyttä pitkin käsivoimin.
  • Variable weight (VWT) - Syvyyssukellusta, jossa alaspäin mennään kelkalla tai ylimääräisten painojen kanssa ja ylöspäin tullaan omin voimin. Näytöslaji, ei virallisia kilpailuja.
  • No limits (NLT) - Lajissa alaspäin mennään kelkalla ja ylös tultaessa käytetään nostopalloa. Näytöslaji, ei virallisia kilpailuja. Lajeista vaarallisin; tunnettuja vapaasukeltajia on kuollut tämän lajin parissa, syynä ollut kelkan tai nostolaitteen jumiutuminen.

Viralliset maailmanennätykset, 14.07.2013 (AIDA)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hengenpidätys (Static Apnea)
    • naiset: Natalia Molchanova (Venäjä), 9 min 2 s.
    • miehet: Stephane Mifsud (Ranska), 11 min 35 s.
  • Pituussukellus ilman räpylöitä (Dynamic Apnea Without Fins)
    • naiset: Natalia Molchanova (Venäjä), 182 metriä.
    • miehet: Mateusz Malina (Puola) 226 metriä.
  • Pituussukellus räpylöillä (Dynamic Apnea)
    • naiset: Natalia Molchanova (Venäjä), 234 metriä.
    • miehet: Goran Colak (Kroatia), 281 metriä.
  • Syvyyssukellus ilman räpylöitä (Constant Weight Without Fins)
    • naiset: Natalia Molchanova (Venäjä), 68 metriä.
    • miehet: William Trubridge (Uusi-Seelanti), 101 metriä.
  • Syvyyssukellus räpylöillä (Constant Weight)
    • naiset: Natalia Molchanova (Venäjä), 101 metriä.
    • miehet: Alexey Molchanov (Venäjä), 126 metriä.
  • Köysiavusteinen syvyyssukellus (Free Immersion)
    • naiset: Natalia Molchanova (Venäjä), 88 metriä.
    • miehet: William Trubridge (Uusi-Seelanti), 121 metriä.
  • Painoavusteinen syvyyssukellus (Variable Weight)
    • naiset: Natalia Molchanova (Venäjä), 127 metriä.
    • miehet: Herbert Nitsch (Itävalta), 142 metriä.
  • No Limits
    • naiset: Tanya Streeter (Yhdysvallat), 160 metriä.
    • miehet: Herbert Nitsch (Itävalta), 214 metriä.

[1]

Suomen ennätykset, 14.07.2013 (AIDA)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hengenpidätys, STA (Static Apnea)
    • naiset: Veera López-Lehto, 7 min 3 s.
    • miehet: Timo Kinnunen, 8 min 8 s.
  • Pituussukellus ilman räpylöitä, DNF (Dynamic Apnea Without Fins)
    • naiset: Johanna Nordblad, 137 metriä.
    • miehet: Mikko Pöntinen, 181 metriä.
  • Pituussukellus räpylöillä, DYN (Dynamic Apnea)
    • naiset: Johanna Nordblad, 192 metriä.
    • miehet: Mikko Pöntinen, 254 metriä.
  • Syvyyssukellus ilman räpylöitä, CNF (Constant Weight Without Fins)
    • naiset: Susanna Saari, 40 metriä.
    • miehet: Antero Joki, 73 metriä.
  • Syvyyssukellus räpylöillä, CWT (Constant Weight)
    • naiset: Veera López-Lehto, 61 metriä.
    • miehet: Antero Joki, 100 metriä.
  • Köysiavusteinen syvyyssukellus, FIM (Free Immersion)
    • naiset: Veera López-Lehto, 50 metriä.
    • miehet: Antero Joki, 80 metriä.

[2]

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaasukellus voi olla laitesukelluksen tapaan hengenvaarallista, jos lajin turvallisuusohjeita ei noudateta. Keskeinen turvallisuusohje on: Älä sukella yksin! Kilpasukelluksessa ja harjoituksissa käytetään henkilökohtaista turvasukeltajaa, joka seuraa suoritusta ja on valmiina auttamaan sukeltajaa välittömästi tarpeen vaatiessa. Jos harjoittelutilanteessa ei ole turvasukeltajaa mukana, yksittäisen sukelluksen pituus ei saa ylittää 25 metriä. Se on myös uimahallien säännöissä sukelluksen enimmäispituus ilman erityisjärjestelyjä.

Vapaasukelluksessa hukkumisvaara syntyy, jos sukeltaja menettää tajunnan vedessä (BO = Black Out). BO voi tapahtua sekä pituus- että syvyyssukelluksessa, tyypillisimmin sukelluksen pintautumisvaiheessa. Ellei kukaan ole auttamassa tajunnan menettänyttä ylös vedestä, yleensä noin 1-2 minuutin kuluttua tajunnan menetyksestä keuhkoihin alkaa mennä vettä kurkunpään lihasjännityksen lauetessa ja seurauksena on hukkuminen. Tajunnan menetys voi tulla täysin yllättäen ilman ennakkovaroitusta, erityisesti syvyyssukelluksessa pintaan tullessa. Vaaraa lisää olennaisesti ylihengitys (hyperventilointi) ennen suoritusta, koska veren happipitoisuus voi silloin laskea liian alas ilman kohonneen hiilidioksidipitoisuuden elimistölle antamaa ennakkovaroitusta. Kilpasukeltajat eivät käytä hyperventilointia, vaan täyttävät keuhkot hitaasti sisään hengittämällä n. 15 sekunnin aikana ennen sukellusta.

Jännitys, hätäily ja liian kova vauhti lisäävät huomattavasti hapen kulutusta sukellettaessa, jolloin myös riskit lisääntyvät. Kilpasukeltajat pyrkivät rentoon ja liikeradoiltaan tarkoin harkittuun suoritukseen hapenkulutuksen minimoimiseksi. Rennossa suorituksessa varoittavat merkit veren hiilidioksitason noususta on myös helpompi havaita, mutta se ei kuitenkaan poista yllättävän tajunnanmenetyksen vaaraa.

Aivojen hapensaanti on elimistön omassa säätelyssä hyvin varmistettu. Tajunnanmenetyksen hetkellä veren maksimihappipitoisuudesta on jäljellä noin 50 % ja aivojen verenkierrossa selvästi tätä enemmän. Aivot alkavat vaurioitua hapenpuutteen vuoksi vasta noin 10 minuutin kuluttua tajunnanmenetyksestä, jos hengitys ei toimi. Vedessä tässä vaiheessa myös hukkuminen on jo tapahtunut. Näin ollen turvamääräysten mukaisessa vapaasukelluksessa ei aivojen vaurioitumista tapahdu hapenpuutteen vuoksi, koska pahimmillaankin (BO) on jäljellä noin 10 min aikamarginaali aivoja vaurioittavaan hapenpuutteeseen. Ilman turvasukeltajaa/sukellusparia tilanne on tietysti toinen, jos tajuton jää yksin veteen pidemmäksi aikaa.

Syvyyssukelluksessa käytetään syvyysköyttä, johon vapaasukeltaja on kytketty köyttä pitkin liukuvalla turvavaijerilla (lanyard).

Vapaasukelluskurssit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AIDA-vapaasukelluskursseja on eritasoisia ja niillä käydään läpi mm. sukellustekniikkaa ja turvallisuusasioita ja harjoitellaan altaassa ja yleensä myös avovedessä. Perustason AIDA* Introkurssi ja AIDA** kurssi kestävät yleensä yhden viikonlopun. Introkurssille ei vaadita mitään ennakkokokemusta. AIDA** kurssille ennakkovaatimuksena on joko Intro-kurssi tai aikaisempaa kokemusta jostain veteen liittyvästä lajista, esim. laitesukelluksesta, vapaasukelluksesta, uppopallosta tai kilpauinnista. Suomessa järjestettävistä kursseista saa tietoa Freediving Team Of Finland -yhdistyksen kautta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.