Välikorva
Wikipedia
Välikorva on se korvan osa, jossa kuuloluut sijaitsevat. Se on ontto ilman täyttämä tila. Korvatulehdus on yleensä nimenomaan välikorvan tulehdus. Kun korvat menevät "lukkoon" kyse on paine-erosta välikorvassa, jolloin tärykalvo ei pääse liikkumaan vapaasti. Välikorva on yhteydessä nieluun kapean paineentasauskäytävän eli korvatorven (tuba auditiva) kautta. Korvatorven saa auki ja korvien paineet tasattua haukottelemalla tai nieleskelemällä. Henkilöitä, joiden korvat lukkiutuvat helposti, kehotetaan pureskelemaan purukumia lentokoneen noustessa ja laskeutuessa, jotta korvatorvi avautuisi säännöllisesti. Muita korvan osia ovat ulko- ja sisäkorva.
[muokkaa] Rakenne
Välikorva koostuu ilman täyttämästä välikorvanontelosta ja siellä sijaitsevista kuuloluista. Välikorvanonteloa rajaavat pääosin ohuiden lihasten peittämät seinämät, sekä kalvorakenteet: ulkokorvan ja välikorvan rajapinnassa olevaa kalvoa kutsutaan tärykalvoksi, kun taas välikorvan ja sisäkorvan erottaa toisistaan kaksi kalvorakennetta, pyöreä ikkuna ja soikea ikkuna. Kuuloluita on kolme: vasara (malleusi), alasin (incus) ja jalustin (stapes). Kunkin kuuloluun nimi kuvastaa kyseisen luun muotoa, ja luut ovat järjestyneet ketjuksi joka yhdistää tärykalvon ja soikean ikkunan toisiinsa. Äänen kuulemisen kannalta keskeisessä asemassa on kuuloluiden liike ääniaaltojen vaikutuksesta - tämä liike välittyy tärykalvolta kuuloluuketjun kautta edelleen sisäkorvaan. Välikorvanontelo on myös yhteydessä nenänieluun kapean käytävän, korvatorven kautta.
[muokkaa] Toiminta
Ääniaallon saapuessa välikorvan rajapinnalle tärykalvolle se saa aikaan tärykalvon värähtelyn. Tärykalvon sisäpuolelle kiinnittynyt vasara alkaa värähdellä tärykalvon mukana, ja näin liike siirtyy kuululuuketjuun ensin alasimeen ja lopulta jalustimeen. Tämä mekaanista vipusysteemiä vastaava ketju voimistaa havaittua ääni-impulssia huomattavasti, ja siirtää sen lopulta sisäkorvaan jalustimen litteän levymäisen osan aikaansaadessa soikean ikkunan värähtelyn.
Välikorvassa on myös suojamekanismi liian voimakkailta ääniltä suojautumiseksi, sillä kuuloluuketjun liikkeiden käydessä liian voimakkaiksi tärykalvoon kiinnittyvä tärykalvon jännittäjälihas (musculus tensor tympani) ja jalustimeen kiinnittyvä jalustinlihas (musculus stapedius) supistuvat refleksinomaisesti ja estävät kuuloluiden liian voimakkaat liikkeet. Mekanismi aktivoituu kuitenkin melko hitaasti, eikä se tämän vuoksi suojaa korvaa yhtäkkiseltä, voimakkaalta ääneltä kuten laukaukselta tai räjähdykseltä.
