Tílos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tílos
Τήλος
Locator Dot.svg
Tíloksen sijainti Kreikassa.
Maantiede
Sijainti 36°26′N, 27°10′E
Saariryhmä Dodekanesia
Merialue Egeanmeri, Välimeri
Pinta-ala 63[1] km²
Korkein kohta Profítis Ilías 654 m
Valtio
Valtio Kreikka
Kunta Tílos
Väestö
Väkiluku 533 (2001)[2]
Suurin kaupunki Megálo Chorió[1]
Kielet Kreikka

Tílos (kreik. Τήλος, myös Telos) on Kreikan saari Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä. Pinta-alaa saarella on 63 neliökilometriä ja asukkaita saarella on 533 (2001). Saaren pääkaupunki on nimeltään Megálo Chorió.

Tíloksen saari ilmasta nähtynä.
Livádian kylä Tíloksella.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saari on osa Tíloksen kuntaa, Rodoksen alueyksikköä ja Etelä-Egean saarten periferiaa.[3] Tílos kuuluu Dodekanesian saaristoon, ja se sijaitsee Nísyroksen ja Chálkin saarten välissä, Rodoksesta pohjoiseen. Pääkaupunki Ateenan kupeessa sijaitsevaan Pireukseen matkaa kertyy 290 meripeninkulmaa eli noin 537 kilometriä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tíloksella asui 4600 eaa. kääpiönorsulaji, jonka luita löydettiin vuonna 1971 Charkádion luolasta.[4] Nykyisin luut ovat esillä museossa Megálo Chorióssa.[4]

Doorilaiset saapuivat saarelle noin vuonna 1000 eaa. Antiikin kreikkalaisen historioitsija Herodotoksen mukaan Tíloksen ja Rodoksen asukkaat perustivat Sisilian saarelle Gelan siirtokunnan. Tílos liittyi 400-luvulla eaa. Deloksen meriliittoon, mutta sittemmin siirtyi Spartan puolelle. Tilos itsenäistyi vuonna 394 eaa. 300-luvun lopussa eaa. Tílos liittoutui Kosin saaren kanssa ja ainakin liittoutumiseen saakka Tílos säilyi itsenäisenä. Sittemmin Tíloksesta tuli riippuvainen Rodoksesta. Sittemmin saari oli osa Rooman valtakuntaa ja Bysantin valtakuntaa. Johanniittain ritarikunta valloitti saaren vuonna 1310. Tällöin saari tunnettiin mahdollisesti nimellä Piskopi.[1]

Osmanien valtakunta valloitti saaren vuonna 1522.[1] Italia valloitti Tíloksen ja muun Dodekanesian Kastelórizoa lukuun ottamatta vuonna 1912.[5][4] Saksa miehitti saaren vuonna 1943[4] ja Kreikkaan saari liitettiin vuonna 1948.[6]

Saaren suurin kaupunki, 1 200 asukkaan Mikró Chorió, autioitui 1950-luvulla, kun kaupungin vesivarat ehtyivät. Maanviljely oli 1970-luvulle saakka tärkeä elinkeino, mutta nykyisin väestö saa elantonsa pääasiassa muualta. Tíloslaisia on muuttanut joukoittain Yhdysvaltoihin, Australiaan ja Manner-Kreikkaan.[4]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikró Chorión autioitunut kaupunki Tíloksella.

Saaren pääkaupunki Megálo Chorió on rakennettu Ágios Stéfanos -vuoren rinteille. Vuoren huipulla on säilynyt johanniittaritareiden linnoituksen muurit. Muurien sisäpuolella on suurikokoinen kirkko. Megálo Chorión vanhalla hautausmaalla on tehty kaivauksia, ja sieltä on löydetty muun muassa pronssinen vesikäärme. Nykyisin vesikäärmettä säilytetään British Museumissa Lontoossa ja useat muut löydöt ovat Rodoksen museossa. Mikró Chorión autioituneen kylän tuntumassa sijaitsee keskiajalta peräisin olevan tornin rauniot. Tíloksella on myös luostareita, kuten muurien ympäröimä Pyhän Panteleimonin luostari. Luostarin sisäänkäynnin kupeessa on neliönmuotoinen torni.[1]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tílokselta kulkee lauttoja 2–4 lauttaa viikossa Nísyrokselle, Kosille, Kálymnokselle, Lérokselle, Rodokselle ja Kastelórizolle. Lautta Pireukseen, Párokselle, Chálkille, Pátmokselle, Sýmille, Náxokselle ja Astypálaialle kulkee 1–2 kertaa viikossa.[4]

Kantosiipialus kulkee kolmesti viikossa Rodokselle ja kahdesti viikossa Nísyrokselle. Lisäksi Rodokselle, Nísyrokselle, Kosille, Pátmokselle ja Lérokselle kulkee ainakin kerran viikossa katamaraani.[4]

Tíloksella liikennöi paikallisbusseja ja takseja. Lähimmät lentoasemat sijaitsevat Kosin ja Rodoksen saarilla.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Karpodini-Dimitriadi, E.: Kreikan saaret: matkaopas kaikille Kreikan saarille, s. 164. suom. Ahola, Toni. Ateena: Ekdotike Athenon S.A., 1995. ISBN 9529688016.
  2. Väestönlaskenta 2001 (PDF) Εθνική Στατιστική Υπηρεσία της Ελλάδος (ΕΣΥΕ). Viitattu 24.1.2010. (kreikaksi)
  3. Press release: Publication of provisional results of the 2011 Population Census (PDF) 22.7.2011. Pireus: The Hellenic Statistical Authority (ELSTAT). Viitattu 18.4.2012. (englanniksi)
  4. a b c d e f g h Andersson, Per J.: Ateena ja Kreikan saaret, s. 413–418. Ruots. alkuteos: Greklands öar och Aten, suom. Färm, Anna; Söderholm, Linda. Image Kustannus Oy, 2005. ISBN 952-99247-3-9.
  5. Chilton, Lance; Dubin, Marc; Bapst, Don; Ellingham, Mark; Fisher, John; Jansz, Natania: The Rough Guide to the Greek Islands, s. 315. Rough Guides, 2004. ISBN 184353259X. Teoksen verkkoversio (viitattu 11.10.2009). (englanniksi)
  6. Tilos History Municipality of Tilos. Viitattu 24.1.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]