Hellenismi
Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kulttuuripiiriä, jota kreikkaa puhuvat dominoivat. Hellenismiä edeltäneen kreikkalaisen kulttuurin valtakeskuksia olivat olleet Ateenan tapaiset kaupunkivaltiot, mutta hellenistisellä kaudella valta oli laajemmilla kuningaskunnilla. Hellenistisenä aikakautena kreikkalainen kulttuuri muuttui voimakkaan itäisen, erityisesti persialaisen vaikutuksen johdosta uskonnon, vallankäytön ja monien muiden asioiden suhteen. Toisaalta myös itäinen kulttuuri sai vahvoja vaikutteita kreikkalaisilta. Kulttuurikeskukset siirtyivät pois Kreikan mantereelta Pergamoniin, Antiokiaan ja Aleksandriaan. Hellenistisen aikakauden katsotaan yleensä sijoittuneen vuosiin 323 eaa. - 30 eaa., jolloin Rooma valloitti viimeisen itsenäisen hellenistisen kuningaskunnan, Ptolemaiosten Egyptin.
Hellenistiset kuningaskunnat[muokkaa]
Aleksanteri Suuren valloittama valtakunta hajosi pian hänen kuolemansa jälkeen pienempiin osiin.
- Ptolemaiosten Egypti (324 eaa. - 30 eaa.)
- Antigonoksen kuningaskunta (324 eaa. - 310 eaa.)
- Lysimakhoksen Traakia (324 eaa. - 281 eaa.)
- Seleukidien Persia (312 eaa.- 164 eaa.)
- Pontos (302 eaa. - 64 eaa.)
- Kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta (250 eaa. - 130 eaa.)
- Intialaiskreikkalainen kuningaskunta (180 eaa. - noin 10 jaa.)
- Paflagonia (joutui Pergamonin vallan alle 200-luvulla eaa.)
- Pergamon (282 eaa. - 128 eaa.)
- Bithynia (328 eaa. - 75 eaa.)
Katso myös[muokkaa]
