Uusin aika
Wikipedia
Uusin aika on varsinkin poliittisen historian tutkimuksessa käytetty periodisaatiokäsite, joka rajaa osan uudesta ajasta omaksi aikakaudekseen. Raja asetetaan usein 1700–1800-lukujen taitteeseen. Uusin aika jatkuu nykyaikaan saakka.
Perinteisesti yhtenä rajapyykkinä on pidetty Ranskan suurta vallankumousta (1789). Sosiologisesta – tai yleisemmin yhteiskuntatieteellisesti suuntautuneesta – näkökulmasta taas puhutaan mieluummin siirtymisestä esimodernista moderniin maailmaan.