1930-luvun lama

Varhaisen valokuvadokumentaristin Dorothea Langen valokuva vuodelta 1936 Florence Owens Thompsonista, 32-vuotiaasta cherokeeintiaaniheimoon kuuluvasta sadonkorjaajasta kahden lapsensa kanssa Nipomossa, Kaliforniassa. Valokuva (tunnettu nimellä Migrant Mother) kuvaa työn perässä kulkevia laman uhreja.

Suuri lama lisäsi köyhyyttä koko maailmassa. Kuvassa yhdysvaltalainen perhe Elm Grovessa, Kaliforniassa.

1930-luvun lama tai Suuri lama (engl. Great Depression) oli Yhdysvalloista 1920-luvun lopulla alkanut taloudellinen taantuma. Lama johti tuotannon ja bruttokansantulon romahdukseen Yhdysvalloissa. Teollisuustuotanto väheni 47 % ja bruttokansantuote 33 %. Työttömyys nousi pahimmillaan yli 20 %:n. Talous elpyi entiselle tasolleen vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Eräänä suuren laman alkupisteenä pidetään ”mustaa torstaita” 24. lokakuuta 1929, jolloin New Yorkin pörssi romahti. Se ei kuitenkaan ollut laman varsinainen syy.

Suuren laman vaikutukset levisivät lähes kaikkiin maailman maihin. Latinalaisessa Amerikassa lama alkoi hiukan Yhdysvaltoja aiemmin. Saksassa teollisuustuotannon romahdus oli samaa suuruusluokkaa kuin Yhdysvalloissa. Britanniassa ja Ranskassa lama alkoi vasta 1930-luvun puolella.

1930-luvun lama Suomessa

Maailmalla 1930-luvun lamana tunnettua ilmiötä kutsuttiin Suomessa yleisesti pula-ajaksi. Suomessa lama oli melko lyhyt. Elpymistä edisti keynesiläisyyden mukaan markan irrottaminen kultakannasta vuonna 1931. Vuonna 1933 markka liitettiin ”puntaklubiin”, mikä lisäsi vakautta ja ennustettavuutta.

Aiheesta väitelleen Jarmo Peltolan mukaan 1930-luvun lama merkitsi ennen kaikkea työttömyyttä, työajan lyhennyksiä ja palkanalennuksia. Lama oli Peltolasta vaikutuksiltaan ja seurauksiltaan merkittävämpi ja pitkäaikaisempi kuin aikaisemmin on ymmärretty. 1920-luvun lopulla alkanut lama kesti monessa perheessä pitkälle 1930-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Kokemuksena se asettuu työläissuvuissa jopa Suomen sisällissodan ja toisen maailmansodan rinnalle.

Teoreettisia tarkasteluita syistä

• Uusklassisen taloustieteen mukaan lama johtui paljolti protektionismin, verotuksen ja sääntelyn kiristämisestä ja tehottoman julkisen talouden kasvattamisesta.
• Keynesiläisyyden mukaan lama johtui siitä, että ihmiset säästivät liikaa eivätkä investoineet tarpeeksi eikä valtio sosialisoinut investointeja eikä lisännyt kysyntää ajoissa.
• Monetarismin mukaan lama johtui paljolti rahamäärän supistumisesta, joka taas johtui epäonnistuneesta keskuspankkipolitiikasta.
• Itävaltalaisen taloustieteen mukaan lama johtui paljolti valtiollisen keskuspankin liian löysästä 1920-luvun nousukauden rahapolitiikasta ja pankkien kassavarantovelvoitteen vähäisyyden aiheuttamasta luoton lisäämisestä, jotka johtavat vääriin investointeihin, talouskuplaan ja kuplan puhjettua taantumaan, jota verotus, protektionismi ja julkisen sektorin kasvattaminen pahensivat.

Aiheesta muualla

• America's Great Depression – an "Austrian" interpretation by Murray Rothbard (PDF) (englanniksi)
• Yhdysvaltain laman aikajana (englanniksi)
• Pörssiromahduksen marxilainen tulkinta, James Devine (englanniksi)
• Maatalous 1930-luvun Yhydyvalloissa) (englanniksi)
• Keynesin ja Milton Friedmanin näkemyksiä (englanniksi)
• Teorioita lamakaudesta (englanniksi)
• The Economics of the Great Depression (PDF) (englanniksi)
• About.com: Vuoden 1929 pörssiromahdus (englanniksi)
• The Great Depression (englanniksi)
• Lama Kanadassa (englanniksi)
• Laman pääsyyt (englanniksi)
• Työttömyys Yhdysvalloissa laman aikana (englanniksi)
• Kirjallisuutta (saksaksi)
• YLE Elävä arkisto: 1930-luvun pula ja konikapina