Antiokia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Syyrian (nyk. Turkin) Antiokiasta, katso myös Pisidian Antiokia.
Muinaisen Antiokian kartta
Muinainen roomalainen tie, joka yhdisti Antiokian ja Khalkiksen Syyriassa.
Hopeakolikko Constantius I Chlorusin ajalta.

Antiokia (muinaiskreikaksi Ἀντιόχεια, Antiókheia, lat. Antiochia, nykyinen Antakya) oli muinainen kaupunki Syyriassa (nykyisin Turkissa) Orontesjoen (nykyisin Asi) varrella, n. 30 km Välimerestä.

Kaupungin perusti Seleukos I Nikator vuonna 301 eaa. Antiokia toimi seleukidien valtakunnan toisena pääpaikkana, ja Mesopotamian menetyksen jälkeen pääkaupunkina. Antiokia oli lopulta Lähi-Idän suurimpia kaupunkeja Aleksandrian kanssa ja suurimmillaan Antiokiassa oli puoli miljoonaa asukasta. Kaupunki alkoi kuihtua keskiajalla ja lopulta hylättiin maanjäristysten, sotien ja jokisatamaa tukkineen lietteen takia.

Raamatun mukaan Antiokiassa Jeesuksen seuraajia alettiin ensimmäisen kerran kutsua kristityiksi (Apostolien teot 11:26). Kristinuskon levitessä Antiokia oli yksi viidestä partiarkaatista (muut olivat Jerusalem, Aleksandria, Konstantinopoli ja Rooma.)

Vuonna 638 Antiokia joutui saraseeneille, mutta 969 Bysantin keisari Nikeforos II Fokasin joukot valtasivat sen takaisin.

Antiokian muureja ensimmäisen ristiretken aikana

Antiokia kuului Bysantin valtakuntaan aina 1000-luvulle saakka, ollen viimeiset vuosisadat sen itäisin merkittävä kaupunki. Seldžukit valtasivat sen 1084, vain 14 vuotta ennen ristiretkeläisten tuloa.

Ensimmäisen ristiretken alkuvaiheilla perustettiin normannien hallitsema Antiokian ruhtinaskunta, Hauteville-suvun johdolla, joka säilyi 1098–1268.

Nykyään Antiokian paikalla sijaitsee turkkilainen Antakyan kaupunki.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Koordinaatit: 36°12′N, 36°09′E