Alalakh

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 36.237677°N, 36.384838°E

Alalakh eli Alalah oli vanhan ajan kaupunkivaltio nykyisessä Kaakkois-Turkissa Välimeren itärannikon pohjoisosassa, niin sanotun Levantin alueella. Kaupunki oli Orontes-joen mutkassa Amuq-joen laaksossa, nykyisen Hatayn alueella. Alalakh on antiikin Antiokian, nykyisen Antakyan lähistöllä Antiokian itäpuolella. Nykyään kaupungin rauniokumpu tunnetaan nimellä Tell Atchana/Atshana.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikalla asuttiin jo 3000 eaa. Mesopotamia ulotti vaikutuksensa tännekin. Akkadin ja Urin kolmannen dynastian aikoihin rakennettiin alueella palatsi, jossa oli tiilipilarinen julkisivu. Eräs Pohjois-Syyrian länsiseemiläinen hallitsija Abban luovutti kaupungin Hammurabin aikoina Jamkhadin eli Aleppon kuninkaalle Jarimlimille. Jarimlim rakennutti kaupunkiin palatseja, muureja ja portteja. Ruhtinas Irkabtum hallitsi Alalakhia Jarimlimin vasallina. Jarimlimin seuraaja oli Niqnepa, jota vastaan Alalakh nousi kapinaan, ja kapinalliset hävittivät kaupungissa olleen temppelin ja palatsin. Näihin aikoihin itäistä keramiikkaa saapui Aleppoon, jonka kanssa oli vihollisuuksia.[1] Paikalle saapuivat hyksot, hurrilaiset ja heettiläiset kuningas Mursili I:n aikoihin.

Egypti alkoi laajentaa valtaansa uudelleen Pohjois-Syyriassa faarao Thutmosis I:n aikaan noin 1520 eaa., ja faarao teki tänne sotaretkiä. Faaraot hallitsivat myös Alalakhia rauhassa 20–30 vuotta. Paikkaa sanottiin Mukishiksi, ja kuningas Ilimilimma oli luultavasti faaraon vasallina. Ilimilimman jälkeen nousi valtaan hänen poikansa Idrimi (1480–1450 eaa.), joka joutui laajenevan Mitannin kuninkaan Paratarnan vasalliksi. Idrimi mainitsee Aleppon palatsivallankumouksen, jossa hän menetti valtansa. Idrimin aikoihin mainitaan ensi kerran nimi Kanaan, "purppuramaa", ja hapirut. Tällä alueella Idrimi oli maanpaossa. Idrimi sopi oman kertomuksensa mukaan veljensä kanssa, aihe, mikä muistuttaa Raamatun kertomusta Joosefista. Idrimi taisteli heettiläisiä vastaan. Idrimi palvoi hurrilaisia säänjumala Teshupia ja jumalatar Hepatia, ja vasta kolmantena Alalakhin Ishtaria. Idrimin jälkeen tuli Niqmepa, joka oli Mitannin Shaushatarin vasalli. Idrimin pojanpoika Ilimilimma II siirtyi heettiläisten Shuppiluliuman jälkeen heettiläisten puolelle. Sotaisat Merikansat ryöstivät Alalakhin 1193 eaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria, s. 419–. Kirjayhtymä, 1971.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]