Hyksot
Sivulta puuttuu Hyksot olivat noin vuonna 1785 eaa. Egyptiin saapunut aasialainen, mahdollisesti seemiläinen kansa, joka valloitti osan Egyptiä maan ollessa jo jakautunut kahtia toisen välikauden vallitessa.[1] Hyksot toivat mukanaan muun muassa laminoidun jousen ja hevosen. Nämä vaeltajat saapuivat alussa itäiseen Niilin suistoon, mutta heidän valtansa levisi lopulta koko Ala- ja Keski-Egyptiin, mutta koko Egyptiä hyksot eivät saaneet haltuunsa. Hyksofaaraoista tunnetaan nimeltä Salitis, Sakir-Har, Khian, Apophis ja Khamudi. Ylä-Egyptin Seqenenre Tao (II), Kamose taistelivat hyksoja vastaan menestyksellä, ja lopulta Ahmose ajoi heidät pois. Egyptiläiset pitivät myöhemmin hyksojen hallintoa häpeänä maalleen.
Sisällysluettelo |
Saapuminen [muokkaa]
Nimi hykso tarkoittaa egyptiksi heqa khasewet, vieraiden maiden hallitsijat. Heitä alkoi saapua jo Vanhan valtakunnan loppuaikoina Aasiasta.
Hyksot asettuivat Egyptissä itäiseen Niilin suistoon. Kun Egyptin valtakunta hajosi kilpaileviin dynastioihin, hyksot ottivat pohjoisessa Egyptissä Niilin alajuoksulla vallan. Etelän Theban ympärillä ollut Ylä-Egypti jäi itsenäiseksi. Hyksot toivat Egyptiin mukanaan hevosen vetämät sotavaunut, laminoidun jousen, kaksoikaarijousen, parempia nuolenkärkiä, uuden kilpityypin, metallikypärän ja panssaroidun metallipaidan.
Perinteisesti hyksojen on ajateltu saapuneen Egyptiin äkkiä ja sotaisesti, ja pyyhkäiseen viholliset altaan sotavaunuillan, ja raa'asti valloittaneen, ryöstelleen ja poltelleen kaupunkeja.
Nykyään ovat monet tutkijat sitä mieltä, että hyksot muuttivat Egyptiin pitkän ajan kuluessa, soluttautuivat rajan yli Niilin suistoon pieninä paimentolaisten tai puolipaimentolaisten ryhminä. He kaappasivat vallan, kun Egypti oli heikkona nälänhädän luoman hallinnon kriisin takia. Kaudelta on löydetty vain vähän merkkejä taisteluista. Perinteisesti on sanottu hyksojen lyöneen egyptiläiset nopeilla sotavaunuilla. Joidenkin mukaan hyksot saapuivat Egyptiin ilman tietoa sotavaunuista, ja saivat sotavaunuja hurrilaisilta vasta vallan kaapattuaan. Hyksojen nimiä olivat muun muassa Beon tai Bnon, Apachnan tai Pachnan, Annas tai Staan, Apophis, Assis tai Archles.
Alkuperä [muokkaa]
Hyksojen nimissä oli seemiläisten nimiä kuten Anath ja Baal, ja heillä oli kanaanilaisia nimiä. Niinpä heidän oletetaan useimmiten olevan länsiseemiläisiä. Heidät on jopa kytketty israelilaisiin eli heprealaisiin. Eräässä skarabeessa lukee Mer-woser-ra Jaqub-har, elementti Jaqub viittaa Jaakobiin.
Kamose mainitsee hyksojohtaja Apepin olleen Retjenun, Palestiinan johtaja. Erään hyksohallitsijan nimi Sakir-Har viittaa länsiseemiläisiin amorilaisiin.
Joskus hyksoja on arveltu indoeurooppalaisten johtamiksi hurrilaisiksi, jotka laajensivat valtaansa Levantissa ennen hyksojen tunkeutumista Egyptiin, mutta nykyään useimmat tutkijat eivät usko tähän.
Historia [muokkaa]
15. dynastian hyksohallitsijat hallitsivat Ala- ja Keski- Egyptiä pääkaupungistaan Avariksesta. 14. ja 16. dynastian hyksohallitsijat olivat kapinallisia vallananastajia Niilin suistossa.
Pois ajaminen [muokkaa]
Vasta 17. dynastian thebalaiset hallitsijat Kamose ja Ahmose onnistuivat karkottamaan hyksot Egyptistä.
