Mitanni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mitanni (Hanigalbat) oli muinainen suurvalta Lähi-idässä Syyriassa. Tämä Khabur-joen latvoilla sijaitseva valtio oli olemassa noin 1500–1360 eaa. ja sen pääkaupunki oli Washukanni.[1] Mitannin perustivat hurrilaiset, jotka levittäytyivät kolmannella ja toisella vuosituhannella Lähi-idässä. Hurrilaisia johti indoeurooppalainen sotilasaateli, joka saapui alueelle noin 1700-1600 eaa. He puhuivat indoarjalaista substraattikieltä, jonka on oletettu olevan sukua nykyisille indoarjalaisille kielille. Mitanni soti muiden suurvaltojen, muun muassa Egyptin, heettiläisten ja Assyrian kanssa. Niin sanotulla Amarna-kaudella Egypti piti yllä diplomaattisuhteita Mitanniinkin. Sen tuhoksi koituivat vallanperimysriidat. Niiden takia kapinan tehnyt Assyria kukisti asteittain Mitannin vuodesta 1350 eaa. alkaen. Mitannin väestö muuttui, kun noin 1000 eaa. aramealaiset tunkeutuivat maahan.

Mitannin historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitannin alue kartalla

Indoeurooppalaisia hurrilaisia saapui Khaburin ja Belikhin alueelle[2] noin 1800–1600 eaa. He perustivat oman valtion ja pääkaupungin, Washukkanin. Hurrilaisen yläluokan vallan alla oli seemiläisiä amurrulaisia. Indoeurooppalais-seemiläinen Mitanni soti mm. Egyptin kanssa 1400-luvulla eaa. ja myöhemmin teki sen kanssa sopimuksen heettiläisiä vastaan. Valtakunta ei koskaan ollut Lähi-idän vahvin, mutta ajoittain yksi suurvalloista. Mitannin historiasta ei ole löydetty omia lähteitä, vaan kaikki tiedot siitä perustuvat sen vihollisten ja kauppakumppanien tietoihin. Assyrialaiset kukistivat Mitannin ensin ryöstämällä Washukannin 1360 eaa., sitten lopullisemmin noin 1200 eaa.

Mitannia kutsuttiin Assyriassa nimillä Naharina, Hanilgalbat tai Khanigalbat ja heetiksi nimellä Hurri. Mitannin pääkaupunkia Washukkania ei ole löydetty, mutta sen arvellaan sijainneen Khabur-joen laaksossa, nykyisessä Syyriassa. Toinen Mitannin pääkaupungeista oli Taite (ehkä Tell Hamidiya). Alueella viljeltiin maata sadeviljelynä ja paimennettiin karjaa.

Hurrilaisia asui Ylä-Mesopotamian alueella amurrulaisten seassa jo Akkadin aikoina noin 2350 eaa.

Alueelle saapuneiden hurrilaisten uskotaan nousseen valtaan lähinnä vanhan heettiläisten valtakunnan sotaretkien ansiosta. Heettiläinen Mursili I kukisti mm. Yamhadin eli Aleppon. Barattarna eli Paratarna tai eräs hänen seuraajansa valtasi Aleppon ja alisti vasallikseen Alalakhin kuninkaan Idrimin.[2] Kizzuwatnan nykyisessä Kaakkois-Turkissa. Idrimi mainitsee savitauluissaan hurrilaisten ja hänen valtionsa välisistä vanhoista siteistä. Paratarnan valtakunta ulottui Vähä-Zabilta Orontes-joelle.[2]

Joskus 1550 Assyria ja Arrapha idässä muuttuivat Mitannin vasalleiksi. Shaushatar voimisti maata entisestään ennen 1500 eaa. ryöstäen Assurin, mutta jättäen maahan assyrialaisen vasallikuninkaan. Samantyyppinen käsittely toistui Aleppon, Nuzin ja Arraphan kanssa.

Mitanni esti heettiläisten laajenemisen Kizzuwatnan ja pohjoisen Ishuwan avulla. Laajimmillaan Mitanni ulottui Nuzista (Kirkuk) idässä Keski-Syyrian Aleppoon. Heettiläiset ja Mitanni solmivat niin sanotun Mattiwazan sopimuksen. Mitannissa vallitsi hyvinvointi.

1500–1450 eaa. Mitanni soti Egyptiä vastaan muutamassa taistelussa. Kanaanilaiset nousivat kapinaan, ja 1457 eaa. (1482 eaa., 1479 eaa.) käytiin Megiddossa suuri taistelu (katso Harmageddon), jossa oli satoja kanaanilaisia johtajia faarao Thutmosis III:a vastassa. Kanaanilaiset pakenivat Megiddoon, jonka egyptiläiset saarsivat seitsemäksi kuukaudeksi, kunnes se antautui. Megiddossa on käyty monia taisteluja historian aikana, koska se on kauppateiden varrella. Megiddon voitto avasi egyptiläisille tien pohjoiseen. Eräällä sotaretkellään Thotmes III eteni Eufratille asti ja metsästi siellä norsuja.[2]

Pian Egyptin ja Mitannin välille muodostuivat ystävälliset suhteet, sillä Egypti ajoi diplomatiapolitiikkaa ja heettiläiset uhkasivat Mitannia. Myöhemmin Thutmoses III eteni Pohjois-Syyriaan Orontes-joelle, Aleppon seuduille, mutta vetäytyi alueelta pian, ja Egyptin valta jäi vain Foinikiaan. Egypti jätti kompromissitarkoituksessa Aleppon ja Karkemishin Mitannin haltuun. Amenhotep II taisteli Mitannia vastaan 1425 eaa.

Vuonna 1420 eaa. Egyptin kuningas Thutmosis IV alkoi ylläpitää hyviä suhteita Mitanniin Shuttarna II:n aikana. Kirjeitä, lahjoja ja lahjankyselykirjeitä vaihdettiin. Mitannin kuningas Artatama suostui vasta faarao Thutmosis IV:n seitsemänteen pyyntöön ja lähetti hänelle tyttärensä puolisoksi heettiläisiä vastaan solmitun liiton takeeksi. Liitto takasi kolmen sukupolven ajan Egyptin ja Mitannin hyvät välit. Vastalahjaksi Amenofis III:n kymmenentenä hallitusvuonna Mitannin kuninkaan Shutarna II:n tytär Keluhepa matkusti valtavan saattueen kanssa Egyptiin vieden mukanaan runsaat lahjat.[2]

Heettiläiskuningas Tudhalija IV taisteli Kizzuwatnaa, Arzawaa, Ishuwaa, Aleppoa ja ehkä myös Mitannia vastaan. Kuningas Artashuwaran murhasi eräs ylimys, joka asettui sijaishallitsijaksi ja nosti alaikäisen Tushrattan valtaistuimelle. Egyptissä vallinnut Amenofis IV suhtautui ulkopolitiikkaan välinpitämättömästi ja suhde Mitanniin heikkeni. Tushrattasta tuli Mitannin viimeinen itsenäinen kuningas. Tushrattan aikaan Egypti oli liitossa Mitannin vihollisten heettiläisten ja assyrialaisten kanssa, sillä egyptiläiset päättelivät maan vallan olevan heikkenemässä. Tätä mieltä olivat myös Syyrian Aziru ja Amurru, jotka itsenäistyivät. Heettiläisten suurkuningas Suppiluliuma valloitti Kizzuwatnan, mikä esti heettiläisiä laajenemasta Syyriaan. Pian heettiläiset hyökkäsivät myös Mitannin omistamaan Syyriaan ja valtasivat sen mitannilaisilta marssimalla Eufratin yli, missä Mitanni menetti valta-asemansa.

Alkoi pitkä sota, jonka aikana sotaonni vaihteli ja välillä tehtiin Mattiwazan sopimuskin. Heettiläiset valtasivat Mitannilta Amurrun ja Nuhashshen (Keski-Syyria) maat Syyriassa. Karkemish kukistui. Suppiluliuma laajensi myöhemmin valtaansa Libanoniin. Heettiläiset saapuivat myös Ishuwan maahan, joka sijaitsi Anti-Taurusvuorilla ylemmän Eufratin jokilaaksossa.

Heettiläiset uusivat hyökkäyksensä vallaten kaupungit Halab, Mukish, Niya, Arahati, Apina ja Qatna Eufratin länsipuolisesta Syyriasta. Lopulta heettiläiset valtasivat Washukanninkin. Kun taistelun hävinnyt Tushratta pakeni, hänet murhasi eräs hänen pojistaan.

Mitanni oli menettänyt valloituksensa. Shuppiluliuma lähetti vävynsä, Mattivaza-nimisen prinssin vasalliksi Hanigalbatiin eli Mitanniin. Assyria alisti Mitannin vasallikseen noin 1360 eaa., kun sen kuningas Assur-uballit hyökkäsi maahan. Assyriassa oli Bbaylonin kassiiteista johtuvia vaikeuksia. Mitannin kuningas Shattuara I ryhtyi kapinaan Assyrian Adad-Nirari I:stä vastaan. Adad-Nirari voitti Shattuaran, joka vannoi vasallivalan.

Vaikka Assyria oli voimakas, Mitannin Wasashatta kapinoi, ja Assyria valtasi Mitannin Taidun ja miehitti Washshukannun, Amasakkun, Kahatin, Shurun, Nabulan, Hurran ja Shuduhun kaupungit, eli Balihkin ja Khaburin välillä olevan Mitannin ydinmaan jossa oli 12 suurta kaupunkia. Eufratista länteen Assyria ei edennyt. Assyriaan vietiin kahleissa kuningas, hänen perheensä ja Mitannin ylimystöä. Tämän takia Adad-Nirari I julisti itsensä suurkuninkaaksi.

Mitannin Assyrian kontrolloima kuningas Shattuara III kapinoi Assyrian kuningasta Shalmaneser I:stä (1270-l-1240-l) vastaan heettiläisten ja Ahlamu-paimentolaisten avulla noin 1250 eaa. Liittoutunut armeija valtasi vuoristosolat ja vesipaikat, ja kapinaa kukistamaan lähetetty Assyrian armeija kärsi janoa. Assyrilaiset voittivat silti ahlamut, mitannilaiset ja heettiläiset; hurrilaisten kaupungit, joita oli noin 300, hävitettiin. Mitannin maata hävitettiin ja 15 000 vankia vietiin Assyriaan. [3]

Noin 1300 eaa. Assyria valloitti Mitannin, josta muutamaa vuosikymmentä myöhemmin tuli pelkkä Assyrian provinssi, jota johti Assyrian suurvisiiri.

Assyrian kuningas Tukulti-Ninurta I 1243 eaa. – 1207 eaa. kuljetti maasta arvokasta tavaraa Mitanniin. Noin 1200–1150 eaa. heettiläiset hyökkäsivät Mitannin ja Assyrian alueille ehkä ryöstäen Assyriaa, ja heettiläiset ehkä tukivat Mitannin kapinaa. Assyrian hallintokeskus Tell Sabi Abyad tuhottiin.

Noin 1000 eaa. Mitanni aramealaistui ja hurrin kielen käyttö alueella väheni. Uus-Assyrian kuninkaat kutsuivat maata Hanigalbatiksi viitaten historiaan ehkä tietoisesti. Maakunta kapinoi kuitenkin vielä monta kertaa, ja Uus-Assyrian kuningas Assarhaddonin oli kukistettava kapina.

Wassukanni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitannin pääkaupunki vuodesta 1500 eaa. oli Washukanni (Waššukanni, Wassukanni, Wassuganni, Vasukhani jne). Kaupunki lienee sijainnut Tell el Fakhariya Ras el 'Aynin kummun eli Assyrian ajan Sikan lähellä, sillä kaupungin nimi kirjoitetaan assyriassa Wa-sikan-ni. Wassukanni ryöstettiin Adad-nirari I:n aikana noin 1290 eaa. Lähellä sijaitsee myös kivikautinen Tell Halaf.

Mitannin johtajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Herbert Michaelis: Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria; Esihistoria, Osa 1, Egypti, Etu-Aasia, Persia. Helsinki: Kirjayhtymä, 1971. (suomeksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mitanni Encyclopedia Britannica. Viitattu 4.3.2013.
  2. a b c d e Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria; Esihistoria, Osa 1 s. 382
  3. Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria; Esihistoria, Osa 1, s. 385