Neoliittinen Eurooppa

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Tarkenna korjauspyyntöä tai poista tarpeeton korjauspyyntö
Neoliittisen "Vanhan Euroopan" kulttuurit noin 4000-3000 eaa., vihreä megaliitteihin liittyvä suppilopikarikulttuuri TRB. Sininen on Tonavan maanviljelijöiden nauhakeraaminen kulttuuri, oranssi Lengyelin kulttuuri, purppuranvärinen Vincan kulttuuri johon väitetään liittyvän maailman vanhimman kirjoituksen, punainen Cucutenin eli Tripoljen lähes kaupunkimainen kulttuuri ja keltainen luultavasti indoeurooppalaisen Yamnan kurgaanikulttuurin länsiosa.

Neoliittinen Eurooppa: Nuoremman kivikauden eli neoliittisen kauden alussa noin 7000-4000 eaa. maanviljely, karjanhoito ja saviastioiden tekotaito levisivät suureen osaan Eurooppaa. Leviäminen alkoi Balkanin niemimaalta. Kehitys tapahtui eri Euroopan alueilla eri tahtiin. Kaakkois-Euroopassa neoliittinen kausi oli 7000-3000 eaa., Pohjois-Euroopassa 4500-1500 eaa. Pohjoisessa Euroopassa neoliittinen kausi luetaan alkavan saviastioiden käytön alusta, koska maanviljelyn alku oli siellä hyvin vaivalloista kylmän ilmaston takia.

Maanviljely saapui luultavasti Eurooppaan Kreikan Thessaliaan läntisestä Etelä-Turkista[1]. Kreikasta maanviljely alkoi levitä Balkanin niemimaalla kohti Serbiaa ja Romaniaa sekä Unkaria. Noin 6000-4000 eaa. levittäytyivät Unkarista Tonavan jokilaaksoa pitkin kohti Saksaa pitkissä taloissa asuvat maanviljelijät, jotka loivat nauhakeramiikkaa.

Eteläisessä Itä-Euroopassa oli noin 4000-3000 eaa. kehittyneitä kuparikautisia maanviljelykulttuureja, joihin liittyi kiinteä linnoitusmainen asutus. Näitä olivat Tripoljen ja Vincan kulttuurit. Länsi-Euroopassa rakennettiin joillain paikoin suurista kivistä tehtyjä kivirakennelmia, megaliitteja maanviljelyn saapumisen jälkeen noin 4800 eaa. alkaen.

Monesti Euroopan kuparikausi luetaan neoliittiseen kauteen.

Neoliittista Eurooppaa on sanottu joskus "vanhaksi Euroopaksi". Sen hävitti noin 3500 eaa. alkanut vasarakirveskulttuurin aalto, joka saattoi liittyä indoeurooppalaisten saapumiseen.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Maanviljelyn leviäminen Euroopassa

[muokkaa] Maanviljelyn alku

Euroopan maanviljely on lähtöisin Lähi-Idästä[2], missä maata viljeltiin Levantissa Israelissa ja Syyriassa ehkä jo 10000-8000 kalibroitua vuotta eaa. Maanviljelyn syntyyn ja leviämiseen liittyvät ajoitukset ovat jonkin verran kiisteltyjä ja joiltain osin ehkä liian nuoria.

Jo 7000 eaa. maanviljely oli levinnyt itään ja pohjoiseen Mesopotamiaan ja Tigriin pohjoispuolisille Iranin Zagrosvuorille ja länteen keskiseen ja itäiseen eteläiseen Turkkiin, minne syntyi noin 7000 eaa. Hacilarin kulttuuri. Turkin kulttuuriin liittyi härän palvonta. Palvottu härkähän tunnetaan monista myöhemmistä kulttureista, esimerkiksi Egyptin Apis-härkä. Maata alettiin pian viljellä myös Manner-Euroopassa, jonne se levisi laajalle alueelle 3000-2000 vuodessa.

[muokkaa] Kreikkaan ja Balkanille

Maanviljely lienee levinnyt läntisestä Etelä-Turkista Eurooppaan[3][4][5]. Arvellaan maanviljelyn saapuneen alussa meritse itäiseen Etelä-Kreikkaan ja Kreetaan noin 7000 eaa. Maanviljelyn ilmaantuminen oli äkillistä. Siihen liittyi vuohen, lampaan, linssin, ohran ja vehnän ilmaantuminen, savitiilistä rakennettiin 50-300 asukkaan kyliä. Nämä löydöt viittaavat siirtolaisten tuloon. [6].

Kreikkaan Thessaliaan syntyi pian Esi-Sesklon kulttuuri ehkä jo 7500, varmemmin 6850-6000 eaa. Esi-Sesklon kulttuuri muistutti Turkin Hacilaria. Esi-Sesklo kehittyi pian Sesklon kulttuuriksi. Euroopan varhaisin maanviljely saattoi olla esikeraamista, mutta sen myöhempään leviämiseen liittyi Turkista Balkanin pohjoisosiin liittynyt varhainen maalattu keramiikka[7].

Tämän jälkeen maanviljely levisi pohjoiseen ehkä 6500-6000 Balkanille Karanovo I-II ja Starcevo-Körosin kulttuureiksi. Maanviljely levisi edelleen Tisza-joen yläjuoksulle itäisen Tardenoisin kulttuurin reunan alueelle. Käytännössä koko Balkan muuttui maanviljelyalueeksi 6000-5000 eaa. Kreikan siirtolaisten tai vaikutteiden mukana.

[muokkaa] Leviäminen Välimerellä ja Keski-Euroopassa

Kreikan seuduilta alkanut leviäminen tapahtui kahta reittiä: Välimeren rannoille länteen ja Balkanilla pohjoiseen ja länteen. Välimeren rannoilta meenviljely levisi Ranskassa pohjoiseen[8][9]. Karjanhoito lienee levinnyt nopeammin kuin maanviljely.

Maanviljely levisi Luonais-Eurooppaan, Keski-Eurooppaan ja Välimeren itäosaan luultavasti siirtolaisuudella, mutta muualla noin vuoden 5000 eaa. jälkeen luultavasti kulttuurivaikutteita lainaamalla[10][11]. Maanviljely levisi viimeisenä Espanjan sisämaahan, Ranskaan, Pohjois-Saksaan, Pohjois-Puolaan ja Valkovenäjälle ja Skandinaviaan, missä mesoliittiset yhteisöt sinnittelivät pitkään heikentyen 4500-3500 eaa.[12][13].

[muokkaa] Pohjoinen haara

Pohjoisella reitillä maanviljely oli levinnyt Unkariin Tiszajoelle Tonavan lähelle 6400 – 6100 eaa. Sinne syntyi noin 5700 eaa. nauhakeraaminen kulttuuri. Maanviljelyn leviäminen Euroopassa tapahtui muun muassa nauhakeraamisten jokilaaksojen lössin ravinteita hyödyntävien mukana, mutta melko hitaasti. Aikaisemmin uskottiin varhaisten nauhakeraamisten viljelijöiden olleen melko liikkuvia kaskiviljelijöitä, nykyään uskotaan heidän asuneen mwlko pitkään paikoilleen eikä viljelleen kaskien avulla.

Nauhakeraamisen kulttuurin vaikutuksesta maanviljely levisi nopeasti länteen, Tonavan yläpuolelle ja Reinin varsille 5000 eaa. mennessä[14]. Maanviljely levisi Unkarista Etelä-Puolaan ja Keski-Saksaan 5000-4000 eaa.

[muokkaa] Välimeren haara

Etelämpänä oli toinen maanviljelyn leviämisen pääväylä[13]. Siellä maanviljelyä levitti pitkin Välimeren rannikkoa länteen ns sydänsimpukkakeramiikkaa tuottanut merenkävijäkulttuuri.

6000-5600 eaa. alkoi maanviljely levitä Ranskan ja Italian etelärannikoilta pohjoiseen ja oli levinnyt Keski-Eurooppaan 5500-5000 eaa.

Luoteis-Italiaan maanviljely saapui viimeistään 6000 eaa.[15]

[muokkaa] Pohjoiseen Keski-Eurooppaan ja Pohjois-Eurooppaan

Maanviljely levisi lähes koko Eurooppaan lukuun ottamatta Skandinavian Keski- ja pohjoisosia noin 4500-3500 eaa.[16].

Ranskaan ilmestyi nauhakeramiikkaa jo 4800 eaa., mutta ensimmäinen maatalouskylä 4650 Ranskaan Courthézoniin Vauclusessa itäisessä Etelä-Ranskassa. Portugalissa oli maanviljelijöitä noin 5200 eaa.[15] Megaliitteja alettiin rakentaa melko pian sen jälkeen kun maanviljely oli saapunut Portugaliin ja Ranskaan. Noin 4500 eaa. rekennettiin Barnenzin megaliittihauta Bretagneen. Länsi-Ranskan varhaisille megaliittialueille tuli vaikutteita luultavasti sekä idästä nauhakeramiikan suunnasta, että etelästä sydänsimpukkakeramiikan suunnasta.

Pohjois-Ranskassa ja Englannissa viljeltiin maata noin 3500 eaa., Espanjassa 5000-3000 eaa. Viljely levittäytyi Venäjällä itään 3000-2500 eaa. Itämeren etelärannikolla ja Etelä-Skandinaviassa viljeltiin maata 3900 eaa. missä maanviljely levisi Etelä-Ruotsissa pohjoiseen 4000-3000 eaa. ja samoin Etelä- Tanskassa pohjoiseen[17]. Suomeen maanviljely tuli noin 2500 eaa., ehkä aiemmin, ehkä myöhemmin.


[muokkaa] Maanviljely ja indoeurooppalaiset

Pääartikkeli: Indoeurooppalaisten alkuperä

Suurin osa Euroopan nykyistä kansoista, muun muassa saksalaiset, ranskalaiset, ruotsalaiset, englantilaiset je niin edelleen puhuvat indoeurooppalaisia kieliä. Toisten tutkijoiden mukaan indoeurooppalaiset olisivat saapuneet varhain, noin 7000-5000 eaa. Turkista, toisten mukaan myöhemmin noin 3600-2300 eaa. Kaukasian pohjoispuolelta[18].

Ensimmäistä oletusta ovat kannattaneet muun muassa Colin Renfrew ja Kalevi Wiik.

Niinpä joidenkin arkeologien mukaan indoeurooppalaisen kielet saapuivat Eurooppaan ensimmäisten nauhakeraamisten maanviljelijöiden mukana. Indoeurooppalaisten alkukoti olis silloin jossain Keski-Turkissa. Monien kielentutkijoiden mukaan indoeurooppalainen kieli levisi vasta pronssikaudella sotaisen kurgaanikulttuurin levitessä tänne noin 3600-2300 eaa. mm vasarakirveskulttuurin muodossa. Uusi kulttuuri syrjäytti monissa paikoissa vanhan megaliittikulttuurin. Tämän näkemyksen mukaan indoeurooppalaiset olisivat lähteneet Kaukasian pohjoispuolisilta aroilta.

Näin ollen indoeurooppalaisten sukuisten kansojen asutusaaltoja on tietysti voinut olla monia.

Geneeettistenkään todisteiden perusteella ei pysytä sanomaan kumpi oletus on oikea, koska nauhakeraaminen ja kurgaanikulttuuri levittäytyivät Keski-Euroopassa eri aikoina karkeasti ottaen samoilla alueilla.

Jälkimmäistä oletusta tulkee se, että indoeurooppalaisiin näyttää liittyvän hevosten vetämien puolapyöräisten sotavaiunujen levittäytyminen ja paimentolainen elämäntapa[19].


[muokkaa] Maanviljelyn leviäminen ei ollut tasaista

Maanviljely pystyy leviämään joko nopeasti muuttoliikeen mukana tai hitaasti kansalta/heimolta toiselle vaikutteita lainaamalla[20]. Maanviljely leviää nopeaammin rannilolla kuin sisämaassa koska veneillä liikkumine on nopeaa. Maanviljely leviää nopeasti alueilla joissa maaperä kja ilmasto ovat hyvin sopivia, eli lähinnä jalojen lehtipuiden alueella. Maanviljely leviää helposti seudulla, jossa maanviljely parantaa olennaisesti toimeentuloa ja elinmahdollisuuksia. Näin ollen maanviljelystä ei ole hyötyä alueilla, jossa metsästys, kalastus ja hylkeenpyynti takaavat varman toimeentulon.

Maanviljely näyttää levinneen ainakin Itä- ja Keski-Euroopassa muuttoliikkeen mukana vauhdilla 0,6-1,3 km vuodessa, eli hieman hitaammin kuin Välimeren alueella.


Koska osa maanviljelijöistä palasi lähtöpaikoilleen, maanviljely levisi varsin hitaasti, kuin diffuusiolla. Diffuusiohan on mekanismi, joka muistuttaa värjätyn veden leviämistä hitaasti imupaperiin. Maanviljely suosi pitkään alavia maita, vuoristoja alettiin viljellä vasta 2000 eaa. Alavilla mailla viljeltiin sen takia, että siellä oli ravinteikasta lössimaata. Toisaalta esimerkiksi Hollantiin Limburgiin ilmestyi maanviljelyasutusta joksikin aikaa 5300-4900 eaa. ennen varsinaista maanviljelyn saapumista. Oli varsin tavallista, että maata viljelemään ryhtynyt väestö alkoi taas metsästää, maanviljelyhän oli altis esimerkiksi katovuosille.

[muokkaa] Maanviljelyn leviämisen aikataulua

Neoliittisen maanviljelykulttuurin leviäminen kaakosta Eurooppaan.
  • 7000 eaa. Turkkiin
  • 6800 eaa. Kreikan Thessaliaan
  • 5600 eaa. Adrianmerelle
  • 5200 eaa. Neoliittista kulttuuria Espanjassalähde?
  • 5200 eaa. Lampaita Portugalissa
  • 5300 eaa. Tyrrhenanmerelle
  • 5200 eaa. Ranskan-Iberian rannikolle
  • 5000 eaa. Maanviljely levisi Unkariin, Romaniaan, Bulgariaan ja entiseen Jugoslaviaan
  • 4750 eaa. Maanviljelijöitä Tonavaa pitkin Etelä-Moraviaan

[muokkaa] Euroopan neoliittisen kauden kulttuurit

Eurooppa 4500-4000 eaa.
Eurooppa 4000-3500 eaa.


[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Elävä maailmanhistoria, Otava 2006, kartta sivu 31. ISBN 951-1-2044-0
  2. ↑ Otavan suuri maailmanhistoria 1, Esihistoria, Anders Hagen, Päätoim Erling Bjöl, Heikki Eskelinen suom., Otava, 1982. ISBN 951-1-06922-5, kartta sivu 127
  3. ↑ Maailmanhistorian pikkujättiläinen, Seppo Zeterberg, päätoim., WSOY 2006, sivu sivu 26, kartta "Maanviljelyn leviäminen Eurooppaan". ISBN 951-0-30602-9, ISBN 978-951-0-30602-4
  4. ↑ Maailmanhistorian atlas, John Haywood, sivu 34, luku Esihistorian Eurooppa, ISBN 3-8290-3364-8, 2000
  5. ↑ Kalevi Wiik, Eurooppalaisten juuret, Atena Kustannus Oy, 2002, sivu 100, kartta 44. ISBN 951-796-250-9
  6. ↑ Göran Burenhult, Ihmisen suku, Kivikauden ihmiset, ISBN 951-0-18780, WSOY 1994, engl alkuteos The Illustreted history of Humankind, People of the stone age, sivu 73
  7. ↑ Past Worlds, The Times Atlas of archaeology, Times Books, ISBN 9780723003069, 1988, sivu 87
  8. ↑ Past, kartta sivu 87
  9. ↑ Elävä maaailmanhistoria, sivu 3, kartta 1 1
  10. ↑ Kalevi Wiik, Eurooppalaisten juuret, sivu 106-107
  11. ↑ Kivikauden ihmiset, ihmisen suku, luku Euroopan metsästäjä-keräilijät sivu 73
  12. ↑ Elävä maailmanhistoria sivu 31
  13. ↑ 13,0 13,1 Kalevi Wiik, Eurooppalaisten juuret, Gummerus 2002, sivu 107, kartta 50. ISBN 951-796-250-9
  14. ↑ "Otava" sivu 126
  15. ↑ 15,0 15,1 Kivi, sivu 73
  16. ↑ Eurojuuret, sivu 107, kartta 50
  17. ↑ Historian pukkujättiläinen 2006 sivu 36
  18. ↑ Eurojuuret, sivu 126, kartta 59, kartta 60
  19. ↑ Parpola, Intian kulttuuri
  20. ↑ Eurojuuret sivu 104

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Neoliittinen kulttuuri.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Neoliittinen_Eurooppa
Henkilökohtaiset työkalut