Neoliittinen Eurooppa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Broom icon.svg
 Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Broom icon.svg
 Tämä artikkeli painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: painottuu maatalouteen liikaa (osan tiedoista voisi siirtää artikkeliin Maatalouden historia), kulttuurilistaa voisi täydentää ajoilla ja sijainneilla
Unbalanced scales.svg
 Tämän artikkelin tai sen osan on katsottu tarvitsevan asiantuntijan arviota.
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: lähdekritiikkiä, ainakin Wiik pois.
Neoliittisen "Vanhan Euroopan" kulttuurit noin 4000-3000 eaa., vihreä megaliitteihin liittyvä suppilopikarikulttuuri TRB. Sininen on Tonavan maanviljelijöiden nauhakeraaminen kulttuuri, oranssi Lengyelin kulttuuri, purppuranvärinen Vincan kulttuuri johon väitetään liittyvän maailman vanhimman kirjoituksen, punainen Cucutenin eli Tripoljen lähes kaupunkimainen kulttuuri ja keltainen luultavasti indoeurooppalaisen Yamnan kurgaanikulttuurin länsiosa.

Neoliittinen Eurooppa syntyi, kun maanviljely levisi Eurooppaan. Pohjois-Euroopan neoliittinen kausi alkoi saviastioiden levitessä sinne. Nuoremman kivikauden eli neoliittisen kauden alussa noin 7000-4000 eaa. maanviljely, karjanhoito ja saviastioiden tekotaito levisivät suureen osaan Eurooppaa. Leviäminen alkoi Balkanin niemimaalta. Kehitys tapahtui eri Euroopan alueilla eri tahtiin. Kaakkois-Euroopassa neoliittinen kausi oli 7000-3000 eaa., Pohjois-Euroopassa 4500-1500 eaa. Pohjoisessa Euroopassa neoliittinen kausi luetaan alkavan saviastioiden käytön alusta, koska maanviljelyn alku oli siellä hyvin vaivalloista kylmän ilmaston takia. Neoliittista Eurooppaa on sanottu joskus "vanhaksi Euroopaksi". Sen hävitti noin 3500 eaa. alkanut vasarakirveskulttuurin aalto, joka saattoi liittyä indoeurooppalaisten saapumiseen.

Maanviljely saapui luultavasti Eurooppaan Kreikan Thessaliaan läntisestä Etelä-Turkista[1]. Kreikasta maanviljely alkoi levitä Balkanin niemimaalla kohti Serbiaa ja Romaniaa sekä Unkaria. Noin 6000-4000 eaa. levittäytyivät Unkarista Tonavan jokilaaksoa pitkin kohti Saksaa pitkissä taloissa asuvat maanviljelijät, jotka loivat nauhakeramiikkaa.

Eteläisessä Itä-Euroopassa oli noin 4000-3000 eaa. kehittyneitä kuparikautisia maanviljelykulttuureja, joihin liittyi kiinteä linnoitusmainen asutus. Näitä olivat Tripoljen ja Vincan kulttuurit. Länsi-Euroopassa rakennettiin joillain paikoin suurista kivistä tehtyjä kivirakennelmia, megaliitteja maanviljelyn saapumisen jälkeen noin 4800 eaa. alkaen. Monesti Euroopan kuparikausi luetaan neoliittiseen kauteen.

Sisällysluettelo

Maanviljelyn leviäminen Euroopassa [muokkaa]

Maanviljelyn alku [muokkaa]

Euroopan maanviljely on lähtöisin Lähi-idästä.[2] Lähi-Idän maanviljely saattoi alkaa Kaakkois-Turkin rajaseudulla noin 13500 kalenterivuotta sitten, ja levittäytyä Pohjois-Mesopotamiaan, Syyriaan ja suureen osaan Itä-Anatoliaa jo 11500-10000 kalenterivuotta sitten eli 9500-8000 eaa.[3] Täysin varmaa on, että missä maata viljeltiin Levantissa Israelissa ja Syyriassa ehkä jo 10000-8000 kalibroitua vuotta eaa.lähde? Maanviljelyn syntyyn ja leviämiseen liittyvät ajoitukset ovat jonkin verran kiisteltyjä ja joiltain osin ehkä liian nuoria.lähde?

Jo 7000 eaa. maanviljely oli levinnyt itään ja pohjoiseen Mesopotamiaan ja Tigriin pohjoispuolisille Iranin Zagrosvuorille ja länteen keskiseen ja itäiseen eteläiseen Turkkiin, minne syntyi noin 7000 eaa. Hacilarin kulttuuri. Turkin kulttuuriin liittyi härän palvonta. Palvottu härkähän tunnetaan monista myöhemmistä kulttuureista, esimerkiksi Egyptin Apis-härkä. Maata alettiin pian viljellä myös Manner-Euroopassa, jonne se levisi laajalle alueelle 3000-2000 vuodessa.

Kreikkaan ja Balkanille [muokkaa]

Maanviljely lienee levinnyt läntisestä Etelä-Turkista je ehkä myös suoraan meritse Levantista[4] Eurooppaan[5][6][7]. Arvellaan maanviljelyn saapuneen alussa meritse itäiseen Etelä-Kreikkaan ja Kreetaan noin 7000 eaa. Maanviljelyn ilmaantuminen oli äkillistä. Siihen liittyi vuohen, lampaan, linssin, ohran ja vehnän ilmaantuminen, savitiilistä rakennettiin 50-300 asukkaan kyliä. Nämä löydöt viittaavat siirtolaisten tuloon[8].

Kreikkaan Thessaliaan syntyi pian Esi-Sesklon kulttuuri ehkä jo 7500, varmemmin 6850-6000 eaa. Esi-Sesklon kulttuuri muistutti Turkin Hacilaria. Esi-Sesklo kehittyi pian Sesklon kulttuuriksi[9]. Euroopan varhaisin maanviljely saattoi olla esikeraamista, mutta sen myöhempään leviämiseen liittyi Turkista Balkanin pohjoisosiin liittynyt varhainen maalattu keramiikka[10].

Tämän jälkeen maanviljely levisi pohjoiseen ehkä 6500-6000 Balkanille[11] Karanovo I-II ja Starcevo-Körosin kulttuureiksi. Maanviljely levisi edelleen Tisza-joen yläjuoksulle itäisen Tardenoisin kulttuurin reunan alueelle. Käytännössä koko Balkan muuttui maanviljelyalueeksi 6000-5000 eaa. Kreikan siirtolaisten tai vaikutteiden mukana.

Leviäminen Välimerellä ja Keski-Euroopassa [muokkaa]

Erityisen nopeaa maanviljelyn leviäminen oli Euroopassa välillä 6000-5000 kalenterivuotta eaa.[11]. Kreikan seuduilta alkanut leviäminen tapahtui kahta reittiä: Välimeren rannoille länteen ja Balkanilla ensin pohjoiseen sitten Unkarista länteen[12] [13]. Välimeren rannoilta maanviljely levisi Ranskassa pohjoiseen[14][12]. Karjanhoito lienee levinnyt nopeammin kuin maanviljely.

Maanviljely levisi Lounais-Eurooppaan, Keski-Eurooppaan ja Välimeren itäosaan luultavasti siirtolaisuudella, mutta muualla noin vuoden 5000 eaa. jälkeen luultavasti kulttuurivaikutteita lainaamalla[15][16]. Maanviljely levisi viimeisenä Espanjan sisämaahan, Ranskaan, Pohjois-Saksaan, Pohjois-Puolaan ja Valkovenäjälle ja Skandinaviaan, missä mesoliittiset yhteisöt sinnittelivät pitkään heikentyen 4500-3500 eaa.[12][17].

Pohjoinen haara [muokkaa]

Pohjoisella reitillä maanviljely oli levinnyt Unkariin Tiszajoelle Tonavan lähelle 6400 – 6100 eaa. Sinne syntyi noin 5700 eaa. nauhakeraaminen kulttuuri. Maanviljelyn leviäminen Euroopassa tapahtui muun muassa nauhakeraamisten[18][19][20] jokilaaksojen lössin ravinteita hyödyntävien mukana, mutta melko hitaasti. Aikaisemmin uskottiin varhaisten nauhakeraamisten viljelijöiden olleen melko liikkuvia kaskiviljelijöitä, nykyään uskotaan heidän asuneen melko pitkään paikoillaan eikä viljelleen kaskien avulla. Nauhakeraamisen kulttuurin vaikutuksesta maanviljely levisi nopeasti länteen, Tonavan yläpuolelle ja Reinin varsille 5000 eaa. mennessä[21]. Maanviljely levisi Unkarista Etelä-Puolaan ja Keski-Saksaan 5000-4000 eaa.

Välimeren haara [muokkaa]

Etelämpänä oli toinen maanviljelyn leviämisen pääväylä[17]. Siellä maanviljelyä levitti pitkin Välimeren rannikkoa länteen ns sydänsimpukkakeramiikkaa tuottanut merenkävijäkulttuuri. 6000-5600 eaa. alkoi maanviljely levitä Ranskan ja Italian etelärannikoilta pohjoiseen ja oli levinnyt Keski-Eurooppaan 5500-5000 eaa. Luoteis-Italiaan maanviljely saapui viimeistään 6000 eaa.[22]

Pohjoiseen Keski-Eurooppaan ja Pohjois-Eurooppaan [muokkaa]

Maanviljely levisi lähes koko Eurooppaan lukuun ottamatta Skandinavian Keski- ja pohjoisosia noin 4500-3500 eaa.[23]. Ranskaan ilmestyi nauhakeramiikkaa jo 4800 eaa., mutta ensimmäinen maatalouskylä 4650 Ranskaan Courthézoniin Vauclusessa itäisessä Etelä-Ranskassa. Portugalissa oli maanviljelijöitä noin 5200 eaa.[22] Megaliitteja alettiin rakentaa melko pian sen jälkeen kun maanviljely oli saapunut Portugaliin ja Ranskaan. Noin 4500 eaa. rakennettiin Barnenzin megaliittihauta Bretagneen. Länsi-Ranskan varhaisille megaliittialueille tuli vaikutteita luultavasti sekä idästä nauhakeramiikan suunnasta, että etelästä sydänsimpukkakeramiikan suunnasta.

Pohjois-Ranskassa ja Englannissa viljeltiin maata noin 3500 eaa., Espanjassa 5000-3000 eaa. Viljely levittäytyi Venäjällä itään 3000-2500 eaa. Itämeren etelärannikolla ja Etelä-Skandinaviassa viljeltiin maata 3900 eaa. missä maanviljely levisi Etelä-Ruotsissa pohjoiseen 4000-3000 eaa. ja samoin Etelä- Tanskassa pohjoiseen[24]. Suomeen maanviljely tuli noin 2500 eaa., ehkä aiemmin, ehkä myöhemmin.

Maanviljely ja indoeurooppalaiset [muokkaa]

Pääartikkeli: Indoeurooppalaisten alkuperä

Suurin osa Euroopan nykyistä kansoista, muun muassa saksalaiset, ranskalaiset, ruotsalaiset, englantilaiset je niin edelleen puhuvat indoeurooppalaisia kieliä. Toisten tutkijoiden mukaan indoeurooppalaiset olisivat saapuneet varhain, noin 7000-5000 eaa. Turkista, toisten mukaan myöhemmin noin 3600-2300 eaa. Kaukasian pohjoispuolelta[25]. Ensimmäistä oletusta ovat kannattaneet muun muassa Colin Renfrew ja Kalevi Wiik.

Niinpä joidenkin arkeologien mukaan indoeurooppalaisen kielet saapuivat Eurooppaan ensimmäisten nauhakeraamisten maanviljelijöiden mukana. Indoeurooppalaisten alkukoti olisi silloin jossain Keski-Turkissa. Monien kielentutkijoiden mukaan indoeurooppalainen kieli levisi vasta pronssikaudella sotaisen kurgaanikulttuurin levitessä tänne noin 3600-2300 eaa. mm. vasarakirveskulttuurin muodossa. Uusi kulttuuri syrjäytti monissa paikoissa vanhan megaliittikulttuurin. Tämän näkemyksen mukaan indoeurooppalaiset olisivat lähteneet Kaukasian pohjoispuolisilta aroilta. Näin ollen indoeurooppalaisten sukuisten kansojen asutusaaltoja on tietysti voinut olla monia.

Geneettistenkään todisteiden perusteella ei pysytä sanomaan kumpi oletus on oikea, koska nauhakeraaminen ja kurgaanikulttuuri levittäytyivät Keski-Euroopassa eri aikoina karkeasti ottaen samoilla alueilla. Jälkimmäistä oletusta tukee se, että indoeurooppalaisiin näyttää liittyvän hevosten vetämien puolapyöräisten sotavaunujen levittäytyminen ja paimentolainen elämäntapa[26].

Kaskiviljely [muokkaa]

Kaskiviljely alkoi yleistyö Tanskassa Ertebolle-Ellerbeckin kulttuurin aikoihin noin 4200-3800 eaa. ja kotieläimiin ja viljelyyn pohjautuva maatalous olisi ollut täysipainoista vasta 4000-3200 eaa, ehkä vasta 2800 eaa.[27]. Joidenkin mukaan saviastiat olisi otettu käyttöön tällöin, noin 4000 eaa, joidenkin mukaan keramiikka tuli jo aiemmin, noin 4700 eaa.[28] Maanviljely levisi suunnilleen jalojen lehtipuiden kasvualueelle.

Maanviljelyn leviäminen ei ollut tasaista [muokkaa]

Maanviljely pystyy leviämään joko nopeasti muuttoliikkeen mukana tai hitaasti kansalta/heimolta toiselle vaikutteita lainaamalla[29]. Maanviljely leviää nopeammin rannikolla kuin sisämaassa, koska veneillä liikkuminen on nopeaa. Maanviljely leviää nopeasti alueilla joissa maaperä ja ilmasto ovat hyvin sopivia, eli lähinnä jalojen lehtipuiden alueella. Maanviljely leviää helposti seudulla, jossa se parantaa olennaisesti toimeentuloa ja elinmahdollisuuksia. Näin ollen maanviljelystä ei ole hyötyä alueilla, jossa metsästys, kalastus ja hylkeenpyynti takaavat varman toimeentulon. Maanviljely näyttää levinneen ainakin Itä- ja Keski-Euroopassa muuttoliikkeen mukana vauhdilla 0,6-1,3 km vuodessa, eli hieman hitaammin kuin Välimeren alueella.

Koska osa maanviljelijöistä palasi lähtöpaikoilleen, maanviljely levisi varsin hitaasti, kuin diffuusiolla. Maanviljely suosi pitkään alavia maita, vuoristoja alettiin viljellä vasta 2000 eaa. Alavilla mailla viljeltiin sen takia, että siellä oli ravinteikasta lössimaata. Toisaalta esimerkiksi Hollantiin Limburgiin ilmestyi maanviljelyasutusta joksikin aikaa 5300-4900 eaa. ennen varsinaista maanviljelyn saapumista. Oli varsin tavallista, että maata viljelemään ryhtynyt väestö alkoi taas metsästää, maanviljelyhän oli altis esimerkiksi katovuosille.

Maanviljelyn leviämisen aikataulu [muokkaa]

Neoliittisen maanviljelykulttuurin leviäminen kaakosta Eurooppaan.
  • 7000 eaa. Turkkiin
  • 6800 eaa. Kreikan Thessaliaan
  • 5600 eaa. Adrianmerelle
  • 5200 eaa. Neoliittista kulttuuria Espanjassalähde?
  • 5200 eaa. Lampaita Portugalissa
  • 5300 eaa. Tyrrhenanmerelle
  • 5200 eaa. Ranskan-Iberian rannikolle
  • 5000 eaa. Maanviljely levisi Unkariin, Romaniaan, Bulgariaan ja entiseen Jugoslaviaan
  • 4750 eaa. Maanviljelijöitä Tonavaa pitkin Etelä-Moraviaan

Euroopan neoliittisen kauden kulttuurit [muokkaa]

Eurooppa 4500-4000 eaa.
Eurooppa 4000-3500 eaa.


Katso myös [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

Broom icon.svg
 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: selkeyttäisi, jos kirjojen nimet irrotettaisi omaksi listaksi pois viitteiksi ja sen jälkeen viitteet muotoiltaisi kaikki samantyylisiksi
  1. ↑ Elävä maailmanhistoria, Otava 2006. kartta sivu 31. ISBN 951-1-20444-0
  2. ↑ Otavan suuri maailmanhistoria 1, Esihistoria, Anders Hagen, Päätoim. Erling Bjöl, Heikki Eskelinen suom., Otava, 1982. ISBN 951-1-06922-5, kartta sivu 127
  3. ↑ [1] The Black Sea 'flood' and the rise of European agriculture, Posted on: 23.11.2007 by Chris Rowan
  4. ↑ LE NEOLITHIQUE, Histoire des civilisations européennes
  5. ↑ Seppo Zeterberg (toim.): Maailmanhistorian pikkujättiläinen, WSOY 2006. s. 26, kartta "Maanviljelyn leviäminen Eurooppaan". ISBN 951-0-30602-9, ISBN 978-951-0-30602-4
  6. ↑ John Haywood: Maailmanhistorian atlas, 2000. Luku Esihistorian Eurooppa, s. 34. ISBN 3-8290-3364-8
  7. ↑ Kalevi Wiik: Eurooppalaisten juuret, Atena Kustannus Oy 2002. s. 100, kartta 44. ISBN 951-796-250-9
  8. ↑ Göran Burenhult: Ihmisen suku, Kivikauden ihmiset, WSOY 1994. s. 73. ISBN 951-0-18780-1 Engl. alkuteos The Illustrated history of Humankind, People of the stone age.
  9. ↑ CARTES DU PROCHE-ORIENT NEOLITHIQUE
  10. ↑ Past Worlds, The Times Atlas of archaeology, Times Books 1988. s. 87. ISBN 9780723003069
  11. ↑ a b Peter Bellwood: First Farmers, 2005. ISBN 978-0-631-20566-1 s. 69, Figure 4.1 The earliest Neolithic cultures in Europe
  12. ↑ a b c Elävä maailmanhistoria, Geoffrey Parker, Otava 2006, ISBN 951-1-2044-0, Alkuteos The Times compact history of the world, Times Books 1995 1007 2001 2005, s. 30 - 31
  13. ↑ Historical Atlas of Europe, Ian Barnes and Robert Hudson, Arcadia Editions Limited, A Simon and Schuster MacMillan Company New York USA 1998, ISBn 1-902305-00-0, Luku First Farmers, s 16-17
  14. ↑ Past, kartta sivu 87.
  15. ↑ Kalevi Wiik: Eurooppalaisten juuret, s. 106-107.
  16. ↑ Kivikauden ihmiset, Ihmisen suku, luku Euroopan metsästäjä-keräilijät, s. 73.
  17. ↑ a b Kalevi Wiik: Eurooppalaisten juuret, Gummerus 2002. s. 107, kartta 50. ISBN 951-796-250-9
  18. ↑ CARTES DE L'EUROPE NEOLITHIQUE, rubannes
  19. ↑ LES RUBANNES ORIENTAUX
  20. ↑ RUBANNES DU DANUBE
  21. ↑ "Otava" sivu 126
  22. ↑ a b Kivi, s. 73.
  23. ↑ Eurooppalaisten juuret, s. 107, kartta 50.
  24. ↑ Historian pikkujättiläinen 2006, s. 36.
  25. ↑ Eurojuuret, sivu 126, kartta 59, kartta 60
  26. ↑ Parpola: Intian kulttuuri
  27. ↑ Eurooppalaisten juuret, s. 110
  28. ↑ Eurooppalaisten juuret, s. 109.
  29. ↑ Eurooppalaisten juuret, s. 104.

Kirjallisuutta [muokkaa]

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Neoliittinen kulttuuri.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Neoliittinen_Eurooppa&oldid=13077592