Aragonian kruunu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aragonian kruunun vaakuna
Aragonian kruunun alue laajimmilaan, 1380-luvulla

Aragonian kruunu oli Aragonian kuninkaan johtama useiden valtioiden ja hallintoalueiden valtioliitto.

Aragonian kruunu syntyi 1137 Aragonian kuningaskunnan ja Barcelonan kreivikunnan personaaliunionissa ja päättyi 1715. Aragonian kruunun ja Kastilian kruunun yhdistyminen personaaliunionissa 1479 loi pohjan myöhemmälle Espanjan kuningaskunnalle.

Valtansa huipulla 14. ja 15. vuosisadoilla Aragonian kruunu oli merivalta joka hallitsi suurta osaa nykyisestä itä-Espanjasta, lounais-Ranskasta, ja useita saaria ja manneralueita Välimerellä aina Kreikkaan saakka. Valtioliiton valtiot olivat poliittisesti yhdessä vain kuninkaan tasolla. Tässä suhteessa Aragonian kruunua ei saa sekoittaa Aragonian kuningaskuntaan, jolta se saa nimensä.

Aragonian kruunuun kuuluneita alueita:

Aragonian kuninkaat ja kuningattaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitsijan nimen perässä vuosiluvut, joiden aikana hän toimi hallitsijana.

Aragonin kuningashuone 1035–1410

Trastamaran kuningashuone 1412–1516

Vaikka tämä kuningashuone mainitaan joskus aragonialaisena, se ei kuulunut Aragonin kuningashuoneeseen, vaan Trastamaran kuningashuoneeseen, joka oli pitänyt aiemmin hallussaan Kastilian kruunua.

Juhana II:n aikana käydyssä sisällissodassa oli lisäksi kolme kruununtavoittelijaa.

Habsburg-suku 1516–1700

Bourbon-suku 1700–1705

Habsburg-suku 1705-1714

Espanjan perimyssodan aikana Filip V lakkautti Aragonian kruunun virallisesti 1707 ja Kaarle VI jäi viimeiseksi. Tosin vielä Isabella II:n aikana Espanjan kuninkaalliset käyttivät Aragonian kuninkuutta osana heidän tittelilistaansa.