Johanna Mielipuoli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Johanna

Johanna Mielipuoli (esp. Juana la Loca, 6. marraskuuta 1479, Toledo12. huhtikuuta 1555, Tordesillas, Valladolidin maakunta) oli Espanjan kuningasparin, Ferdinand ja Isabella Katolilaisen, toinen tytär. Hänen lisänimensä johtuu mielenterveysongelmista.

16-vuotiaana hänet naitettiin Filip Komealle, keisari Maksimilian I:n pojalle. Helmikuussa 1500 hän synnytti Gentissä tulevan keisari Kaarle V:n.

Isabella Katolilaisen ainoan pojan, kruununperijä Juanin, ja vanhimman tyttären, Portugalin kuningattaren Isabellan ja hänen poikansa kuoltua, Johannasta tuli Espanjan kuningaskuntien perijä. Vuonna 1502 Kastilian ja Aragonian cortes tunnustivat hänet ja miehensä perijöiksi ja tuleviksi hallitsijoikseen.

Pian tämän jälkeen Johannassa alkoi näkyä yhä selvemmin merkkejä henkisestä tasapainottomuudesta ja holtittomuudesta. Äitinsä kuoltua vuonna 1504 Johannasta tuli Kastilian kuningatar. Marraskuussa hän purjehti Filipin kanssa Flanderista Espanjaan, jossa Filipin oli määrä ottaa vastaan kuninkaan asema Johannan puolisona. Laivat kuitenkin haaksirikkoutuivat Englannin rannikolla ja pari päätyi Englannin Henrik VI:n vieraiksi Windsorin linnaan. He pääsivät viimein jatkamaan Espanjaan 1506. Ferdinand kuitenkin väitti Filipin pitävän Johannaa vankina ja vaati valtionhoitajan asemaa, joka johti maan lähes sisällissotaan. Filip kuitenkin kuoli kuumeeseen 25. syyskuuta 1506 ja Johanna menetti lopullisesti järkensä.

Ferdinandin tie kuninkaaksi lujittui kun hän painosti Johannan antamaan hänelle kanssahallitsijan aseman ja vangitsi hänet sitten Tordesillasiin. Ferdinandin kuoltua vuonna 1516, kanssahallitsijan asema siirtyi Johannan pojalle Kaarlelle, joka piti Johannaa yhä vankeudessa. Virallisesti Johanna kuitenkin oli perinyt isänsä kuoltua myös Aragonian kruunun. Comunerosien kapinoidessa 1520 Johannalla olisi ollut mahdollisuus nousta jälleen hallitsijaksi, mutta hänen yrityksensä epäonnistui. Kaarlen kukistettua kapinan Johanna lukittiin ikkunattomaan huoneeseen Tordesillasin linnassa, jossa hän eli viimeiset 35 vuottaan. Hän kuoli pitkäperjantaina, 12. huhtikuuta 1555.

Johanna miehensä arkun ääressä, F. Pradilla Ortiz (1877)

Johanna oli viimeinen alkuperäinen kuninkaallinen, sillä hänen jälkeensä valtaistuimelle nousseet tulivat ulkomaisista suvuista. Historioitsijat uskovat hänen kärsineen skitsofreniasta, mitä hänen isänsä, aviomiehensä ja veljensä häikäilemättä käyttivät hyväkseen. Hänellä ei ollut aitoja ja lojaaleja ystäviä tai uskottuja, vaan hänen mielentilastaan yritettiin hyötyä oman edun tavoittelemiseksi.

Hänet on haudattu Granadan Capilla Realiin vanhempiensa ja aviomiehensä viereen.

Lapset:

  • Eleonoora (1498–1558), Portugalin Manuel I ja Ranskan Frans I:n vaimo
  • Kaarle V, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija (1500–1558).
  • Isabella Burgundilainen (1501–1525), Tanskan Kristian II:n puoliso
  • Ferdinand I, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija (1503–1564).
  • Maria Itävaltalainen (1505–1558), Böömin ja Unkarin Ludvig II:n puoliso
  • Katariina Habsburg (1507–1578), Portugalin Juhana III:n puoliso
Kastilia ja León Edeltäjä:
Isabella Katolilainen
Ferdinand Katolilainen (Aragonia)
Kastilian ja Leónin kuningatar
1504–1555 (nimellisesti), Aragonian vuodesta 1516
Filip Komea (kanssahallitsija)
Ferdinand Katolilainen (kanssahallitsija)
Seuraaja:
Kaarle V