Leónin kuningaskunta
Wikipedia
| Reino de León Leónin kuningaskunta |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 752 – 1230 | |||||||
|
|||||||
 |
|||||||
|
|
|||||||
| Valtiomuoto | Monarkia | ||||||
| Kuningas | Leónin kuningas | ||||||
| Pääkaupunki | Léon | ||||||
| Uskonnot | Roomalais-katolisuus (myös islam, juutalaisuus) |
||||||
| Yleisimmät kielet | Pääosin Asturia-León ja latina myös espanjaa, galegoa, baskia ja mosarabiaa |
||||||
| Edeltäjä(t) | Asturian kuningaskunta | ||||||
| Seuraaja(t) | Kastilian kruunu | ||||||
León oli keskiaikainen kuningaskunta Espanjassa. Se muodostui Leónin kaupungin ympärille Asturian García I:n (909–914) siirrettyä pääkaupunkinsa rannikon Oviedosta keskustasangolle.
Kuningaskunta laajeni etelään ja itään, ja vallatusta alueesta muodostettiin Burgosin kreivikunta, kunnes 930-luvulla kreivi Fernán González alkoi laajentaa maitaan ja tavoitteli perinnöllistä itsenäisyyttä. Hän otti Kastilian kuninkaan arvonimen alueen lukuisten linnojen mukaan, ja liittoutui Córdoban kalifaatin kanssa Leónia vastaan, kunnes Sancho I pysäytti Kastilian valloitukset.
Kuningaskuntien keskinäiset riidat hyödyntivät muita ja Navarran Sancho III (1000–1035) valloitti Kastilian 1020-luvulla ja Leónin viimeisenä elinvuonnaan, jättäen Galician itsenäiseksi. Hänen kuolemansa jälkeen hänen poikansa Fernando peri Kastilian kreivikunnan ja valloitti 1037 Leónin ja Galician. Hän hallitsi maita Leónin Ferdinand I:nä lähes kolmekymmentä vuotta, kuolemaansa 1065 asti.
Kristitty Espanja oli köyhää ja takapajuista etelän rikkaaseen ja sivityneeseen Córdodaan verrattuna. Kuitenkin sisäisissä riidoissa valtakunta hajosi ja muslimien verottamat kristityt valtakunnat pysytyivät vuorostaan vaatimaan muslimeilta lahjoituksia. Näin Ferdinandista tuli Barcelonan kreivien ja Aragonian kuninkaiden tavoin mahtavan rikas. Hänen kuolemansa jälkeen valtakunta jaettiin hänen kolmen poikansa kesken, joista Garcia selvisi välienselvittelyssä viimein voittajaksi.
Rikkautta käytettiin sponsoroimaan Clunyn luostaria, jonne apotti Hugh (k. 1109) rakennutti valtavan kirkon. Apostoli Jaakob vanhemman hauta Santiago de Compostelassa houkutti pyhiinvaeltajia, ja reitin varrelle rakennettiin romaaniseen tyyliin mahtavia kirkkoja.
Alfonso VI:n Toledon valloitus 6. toukokuuta 1085 oli ensimmäinen suuri virstanpylväs reconquistassa. Kristityt arabit saapuivat Al-Andalusista pohjoiseen autioille rajamailla, ja toivat muassaan visigoottien ja klassisen kulttuurin sivistyksen jäänteet. Tällöin syntyi idea reconquistasta, ristiretkestä etelän islamilaista Espanjaa vastaan. Toledon jälkeen tavoite muuttui rahavaatimuksista kohti aluevalloituksia. Kuninkaat käyttivät itsestään usein keisarin tai koko Espanjan kuninkaan nimeä.
Atlantin rannikon kreivikunta sai itseisyyden Portugalin kuningaskuntana 1139. León ja Kastilia irtautuivat jälleen 1157, kun Alfonso VIII:n tappio heikensi Kastiliaa. Leónia hallitsivat jälleen omat kuninkaansa, Ferdinand II (1157–1188) ja Alfonso IX (1188–1230). León valloitti merkittäviä alueita Extremadurassa.
Kastilian Ferdinand III yhdisti maat jälleen 1230. Kastilian myöhemmätkin kuninkaat käyttivät Leónin kuninkaan arvonimeä korkeampana tittelinä, mutta kulttuuri oli etupäässä kastilialaista. Asturian-leónin kieli korvaantui vähitellen kastilialla. León säilyi jossain määrin itsehallinnollisena 1300-luvun ensimmäiselle puoliskolle asti.
Yhdistyneessä Espanjassa Leónista tuli 1500-luvulla kapteenikenraalin hallitsema maakunta. Leónin maakunta muodostettiin 1833. Nykyisin Leónin maat kuuluvat Kastilia ja Leónin ja Extremaduran itsehallintoalueisiin ja Portugaliin.
[muokkaa] Lähteet
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
