Leónin kuningaskunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Reino de León
Leónin kuningaskunta
7521230
Estandarte del Reino de León.png   Leónin kuningaskunnan vaakuna.
Leónin lippu Leónin vaakuna
Kingdom of Leon 1037.svg
Leónin kuningaskunta 1037 (keltaisella).
Valtiomuoto Monarkia
Kuningas Leónin kuningas
Pääkaupunki Léon
Uskonnot Roomalais-katolisuus
(myös islam, juutalaisuus)
Yleisimmät kielet Pääosin Asturia-León ja latina
myös espanjaa, galegoa, baskia ja mosarabiaa
Edeltäjä(t) Asturian kuningaskunta
Seuraaja(t) Kastilian kruunu

León oli keskiaikainen kuningaskunta Espanjassa. Se muodostui Leónin kaupungin ympärille Asturian García I:n (909–914) siirrettyä pääkaupunkinsa rannikon Oviedosta keskustasangolle.

Kuningaskunta laajeni etelään ja itään, ja vallatusta alueesta muodostettiin Burgosin kreivikunta, kunnes 930-luvulla kreivi Fernán González alkoi laajentaa maitaan ja tavoitteli perinnöllistä itsenäisyyttä. Hän otti Kastilian kuninkaan arvonimen alueen lukuisten linnojen mukaan ja liittoutui Córdoban kalifaatin kanssa Leónia vastaan, kunnes Sancho I pysäytti Kastilian valloitukset.

Kuningaskuntien keskinäiset riidat hyödyttivät muita ja Navarran Sancho III Suuri (1000–1035) valloitti Kastilian 1020-luvulla ja Leónin viimeisenä elinvuonnaan, jättäen Galician itsenäiseksi. Hänen kuolemansa jälkeen hänen poikansa Fernando peri Kastilian kreivikunnan ja valloitti 1037 Leónin ja Galician. Hän hallitsi maita Leónin Ferdinand I:nä lähes kolmekymmentä vuotta, kuolemaansa 1065 asti.

Kristitty Espanja oli köyhää ja takapajuista etelän rikkaaseen ja sivistyneeseen Córdobaan verrattuna. Kuitenkin sisäisissä riidoissa valtakunta hajosi ja muslimien verottamat kristityt valtakunnat pystyivät vuorostaan vaatimaan muslimeilta lahjoituksia. Näin Ferdinandista tuli Barcelonan kreivien ja Aragonian kuninkaiden tavoin mahtavan rikas. Hänen kuolemansa jälkeen valtakunta jaettiin hänen kolmen poikansa kesken, joista Garcia selvisi välienselvittelyssä viimein voittajaksi.

Rikkautta käytettiin sponsoroimaan Clunyn luostaria, jonne apotti Hugh (k. 1109) rakennutti valtavan kirkon. Apostoli Jaakob vanhemman hauta Santiago de Compostelassa houkutteli pyhiinvaeltajia, ja reitin varrelle rakennettiin romaaniseen tyyliin mahtavia kirkkoja.

Alfonso VI:n Toledon valloitus 6. toukokuuta 1085 oli ensimmäinen suuri virstanpylväs reconquistassa. Kristityt arabit saapuivat Al-Andalusista pohjoiseen autioille rajamailla ja toivat muassaan visigoottien ja klassisen kulttuurin sivistyksen jäänteet. Tällöin syntyi idea reconquistasta, ristiretkestä etelän islamilaista Espanjaa vastaan. Toledon jälkeen tavoite muuttui rahavaatimuksista kohti aluevalloituksia. Kuninkaat käyttivät itsestään usein keisarin tai koko Espanjan kuninkaan nimeä.

Atlantin rannikon kreivikunta sai itsenäisyyden Portugalin kuningaskuntana vuonna 1139. León ja Kastilia irtautuivat jälleen 1157, kun Alfonso VIII:n tappio heikensi Kastiliaa. Leónia hallitsivat jälleen omat kuninkaansa, Ferdinand II (1157–1188) ja Alfonso IX (1188–1230). León valloitti merkittäviä alueita Extremadurassa.

Kastilian Ferdinand III yhdisti maat jälleen 1230. Kastilian myöhemmätkin kuninkaat käyttivät Leónin kuninkaan arvonimeä korkeampana tittelinä, mutta kulttuuri oli etupäässä kastilialaista. Asturian-leónin kieli korvautui vähitellen kastilialla. León säilyi jossain määrin itsehallinnollisena 1300-luvun ensimmäiselle puoliskolle asti.

Yhdistyneessä Espanjassa Leónista tuli 1500-luvulla kapteenikenraalin hallitsema maakunta. Leónin maakunta muodostettiin vuonna 1833. Nykyisin Leónin maat kuuluvat Kastilia ja Leónin ja Extremaduran itsehallintoalueisiin ja Portugaliin.

Asturia-Leonin kuninkaat vuoteen 1037 saakka[1][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • O’Callaghan, J. F.: A history of Medieval Spain. United Kingdom: Cornell University, 1975. ISBN 0-8014-0880-6. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. O’Callaghan, s. 678.