Alfonso III (Asturia)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alfonso III vaimonsa Jimenan kanssa

Alfonso III oli Asturian eli Leónin kuningas vuosina 866–910[1] isänsä Ordoño I:n jälkeen.[2]

Isänsä tavoin Alfonso pyrki kasvattamaan vaikutusvaltaansa asuttamalla Douron alueen, jonne hän perusti useita linnoituksia. Tällä tavoin Kastiliasta (castille suomeksi linnoitus) muodostui tärkeä etuvartioasema Córdobaa vastaan. Alfonso myös tuki al-Andalusin kapinallisia sekä pieniä puoli-itsenäisiä muslimivaltioita. Hän oli läheisessä yhteistyössä Banu Qasin kanssa ja avusti Ibn Marwania tämän taistelussa Umaijadi-emiirejä vastaan. Yhteistyön tuloksena Ibn Marwan jopa luovutti vangitsemansa emiirin pääministerin Alfonson käsiin. Pian tämän jälkeen Ibn Marwanin oli paettava Alfonson luo, jolloin Córdoban emiiri Muhammad I johti suuren armeijansa Asturiaan. Alfonso otti 878 suuren voiton vastustajastaan Polvorariassa ja kenties ensimmäistä kertaa Córdoban emiiri joutui anomaan rauhaa kristityltä ruhtinaalta. Rauhan solmimisen jälkeen emiiri keskitti voimansa omia kapinallisiaan, muun muassa Ibn Marwania, vastaan.[3]

Alfonson voitto houkutteli pakolaisia al-Andalusista. Hän jatkoi Douron laakson asuttamista Zamorassa, Torossa ja Simcasissa. Samalla hän julistautui muinaisten visigoottien jälkeläiseksi, ja tuossa ominaisuudessa hän vaati johtoasemaa kristittyjen ruhtinaiden keskuudessa.[4]

Alfonson hallinnon viimeisiä vuosia varjosti hänen poikiensa kapinointi. Isänsä kuoltua nämä jakoivat valtakunnan siten, että García I (910–914) sai Leónin ja Kastilian, Ordoño II (910–925) Galician ja Fruela II (910–925) Asturian ja Oviedon.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • O´Callaghan, J.F.: A history of Medieval Spain. United Kingdom: Cornell University, 1975. ISBN 0-8014-0880-6. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. O´Callaghan, s.678
  2. O´Callaghan, s.112
  3. O´Callaghan, s.113
  4. O´Callaghan, s.115
  5. O´Callaghan, s.120