Haukkametsästys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Koulutettavana oleva metsästyshaukka laskeutumassa kouluttajan kädelle.

Haukkametsästys on metsästysmuoto, jossa käytetään kesytettyjä ja koulutettuja haukkoja pyytämään kullekin haukkalajille luontaiseksi luokiteltua riistaa. Metsästyshaukan valintaan vaikuttaa tärkeimpänä metsästysalueen laatu. Haukkametsästys on valittu marraskuussa 2010 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.[1] Haukkametsästystä ei ole kielletty Suomessa, vaan kiellot metsästyshaukkojen käyttämisestä ovat koskeneet hakemuksia rauhoitettujen lintujen pyytämiseen.lähde? Laillisen pienriistan metsästämiseksi on Suomeen myönnetty yksi metsästyshaukan tuontilupa tiukoin tuontiehdoin vuonna 2011.lähde?

Haukkametsästyksessä nykyisin yleisesti käytettyjä lajeja ovat tunturihaukka, muuttohaukka, kanahaukka, varpushaukka sekä amerikkalaiset lajit amerikanhiirihaukka (Buteo jamaicensis) ja ritarihaukka (Parabuteo unicinctus), joita kasvatetaan häkkilintuina myös Euroopassa. Monia muitakin lajeja on käytetty; merkintöjä on maakotkan käyttämisestä susien metsästykseen Kazakstanissa.

Metsäisessä ja peitteisessä maastossa lyhytsiipiset haukat kuten kanahaukka, joka on metsä-spesialisti, ovat yleisesti käytettyjä metsästyshaukkoja. Tämä siksi, että metsä on kanahaukan luontainen elinympäristö, ja se on sopeutunut saalistamaan siellä. Kanahaukka on erittäin nopea sprintteri, jonka käännökset ovat salamannopeita ja joka lentää kiinni yllätystä ja lentonopeutta hyödyntäen lähes minkä tahansa kanahaukan luontaisen saaliseläimen tai linnun. Kanahaukka pyytää muun muassa metsäkanalintuja, jäniksiä ja vesilintuja eli juuri samoja riistaeläimiä mitä ihminenkin metsästää.

Linnun koulutus ja metsästystekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanahaukan luonne tosin on vaikea, ja siksi sen kouluttamiseen tarvitaan tietoa, taitoa, aikaa ja paljon kärsivällisyyttä. Kanahaukka ei ole paras mahdollinen aloittelijan lintu, sillä se vaatii hoitajaltaan paljon. Haukan pitää lisäksi olla nykyään DNA-testattu, mikrosirutettu, rengastettu ja sillä pitää olla Cites-todistus. Haukkoja kasvatetaan nykyisin tarhoissa, ja ne ovatkin lähes ainoa tapa saada metsästyshaukka. Haukat ovat niin sanottua sekakantaa eivätkä näin sovellu päästettäväksi luontoon risteytymään villien haukkojen kanssa.

Metsästyshaukka on erittäin arvokas, vaikeasti hankittava ja siksi se varustetaankin nykyisin poikkeuksetta joko radio- tai GPS-lähettimellä. Näin karannut haukka on mahdollista löytää. Kanahaukalla pyydetään Keski-Euroopassa pääasiassa jäniksiä, rusakoita ja kaneja. Metsäkanalinnut ovat rauhoitettuja, mutta niiden tilalla on fasaani. Koulutettukin metsästyshaukka iskee villien lajitovereidensa tavoin saalistustilanteessa monesti ohi. Metsästäjällä täytyy olla erittäin hyvä kunto, sillä haukkametsästys vaatii myös metsästäjältä kovaa sprinttikykyä. Kanahaukka kykenee iskemään päivän aikana parikymmentä kertaa, joten mahdollisuus saada saalista on kohtalainen, mutta ei varma. Saalisvarmuuteen vaikuttavat myös metsästäjän refleksit, kuinka nopeasti se kykenee lähettämään käsivarreltaan haukan lentoon. Pienikin myöhästyminen, ja saalis ehti liian kauas (kanahaukka on lyhyen matkan sprintteri).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. A Falconer with His Falcon near Al-Ain World Digital Library. 23.11.2011. Viitattu 5.12.2013. (englanniksi)
Tämä harrastuksiin tai vapaa-aikaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.