Korsika

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Korsika

lippu

vaakuna

Sijainti

Hallinto

Hallintopääkaupunki

Corse-du-Sud
Haute-Corse

Arrondissementit

Kantonit

Kunnat

360

Väkiluku

(sijalla 25.)

- 2006 arvio

279 000

- 1999 väestölaskenta

260 196

- Väestötiheys (2006)

32/km²

Korsika (ransk. Corse, ital. Corsica) on Ranskalle kuuluva saari Välimeressä Italiasta länteen ja Italialle kuuluvan Sardinian saaren pohjoispuolella. Korsika listataan usein yhtenä Ranskan hallintoalueista, vaikka tarkkaan ottaen sen asema on vuodesta 1991 alkaen ollut alueellinen yhteisö, collectivité territoriale. Korsika koostuu kahdesta departementista: Corse-du-Sud ja Haute-Corse. Hallinnollisesti ja taloudellisesti Korsika luetaan kuuluvaksi manner-Ranskaan, vaikka onkin saari.

Korsikalla on 260 196 asukasta (1999). Osa asukkaista puhuu korsikan kieltä. Korsika tunnetaan Napoléon Bonaparten syntymäpaikkana. Myös Kristoffer Kolumbuksen väitetään syntyneen Korsikalla, Calvin kaupungissa, joka, kuten koko Korsika, kuului tuohon aikaan Italialle.

[muokkaa] Maantiede

Korsika on Välimeren neljänneksi suurin saari Sisilian, Sardinian ja Kyproksen jälkeen. Korsikan pinta-ala on 8 682 neliökilometriä. Korsika on vuoristoinen ja sen korkein vuori Monte Cintu kohoaa 2 710 metrin korkeuteen.

[muokkaa] Tärkeimmät kaupungit

Ajaccio (Aiacciu), asukkaita 52 880 (1999)
Bastia (Bastia), asukkaita noin 50 000
Corte (Corti), asukkaita 6 693
Calvi
Sartene (Sartè)

Bastiaa kuvataan yleensä saaren taloudelliseksi keskukseksi, Ajacciota hallinnolliseksi ja Cortea historialliseksi.

[muokkaa] Korsikan politiikka

Korsikalla on useita ryhmiä, jotka ajavat saarelle itsenäisyyttä tai laajempaa itsehallinnollista asemaa, jonka haluttaisiin vahvistavan korsikan kielen asemaa, paikallishallinnon merkitystä ja verotusoikeutta. Ranskan keskusjohto ei pitkään suhtautunut suopeasti näihin vaatimuksiin peläten paikallishallinnon vahvistamisen uhkaavan Ranskan yhtenäisyyttä. 1970-luvulta alkaen saarella alkoi esiintyä väkivaltaisuuksia ja pommi-iskuja. Korsikan erityishallinnon asemaa on sittemmin vahvistettu vuosina 1982, 1991 ja 2002. 6. heinäkuuta 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä korsikalaiset hylkäsivät niukasti viimeisimmän ehdotuksen Korsikan hallintouudistuksesta.

[muokkaa] Historiaa

Korsikan pohjoisrannikkoa.

Saari päätyi roomalaisille 238 eaa.

Paavi julisti Korsikan kuuluvaksi italialaiseen Pisan hiippakuntaan vuonna 1077.

Keskiajalla saarella oli useita omistajia. Saari itsenäistyi vuonna 1735 Genovan vallasta, mutta joutui vuonna 1769 Ranskan valloittamaksi. 1300-luvulta lähtien Korsika oli Genovan omistuksessa kunnes saari siirtyi Ranskalle 1769.

Pasquale Paolin vuodesta 1729 asti johtama kansannousu teki vuonna 1735 lopun genovalaisten vallasta ja tämän jälkeen Korsika oli itsenäinen valtio 34 vuotta (1735–1769) kunnes Ranska valloitti saaren vuonna 1769. Saari on siitä lähtien kuulunut Ranskaan lukuun ottamatta toista maailmansotaa, jolloin Italia ja natsi-Saksa valloittivat saaren manner-Ranskan ohella vuonna 1940. Liittoutuneet vapauttivat saaren vuonna 1943.