Kreikankilpikonna

Kreikankilpikonna
Uhanalaisuusluokitus: Silmälläpidettävä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Matelijat Reptilia Lahko: Kilpikonnat Testudines Heimo: Testudinidae Suku: Testudo Laji: hermanni
Kaksiosainen nimi
Testudo hermanni Gmelin, 1789
Alalajit
T. h. hermanni T. h. boettgeri T. h. hercegoviensis
Katso myös
Kreikankilpikonna Wikispeciesissä   Kreikankilpikonna Commonsissa

Kreikankilpikonna (Testudo hermanni) on yksi kolmesta Välimeren Euroopan puoleisilla rannoilla elävistä kilpikonnalajista. Sen nimeäminen ja taksonomia on keskustelun alla; englanniksi Testudo hermanni on Herman's Tortoise kun taas Greek Tortoise (Testudo graeca graeca) on suomalaisilla Konnamaa-sivuilla espanjankilpikonna Myös nimitystä Eurotestudo hermanni näkyy kirjallisuudessa. Kaiken kaikkiaan Välimeren seudun kilpikonnien taksonomiaa tutkitaan ja muutoksia lienee tulossa

Ulkonäkö ja koko

Kreikankilpikonnan kilpi on 12-20 cm pitkä, ja siinä on keltaisella pohjalla tummia kuvioita. Naaras on hiukan suurempi kuin koiras. Kreikankilpikonna on myös isompi kuin nelivarvaskilpikonna. Kilpi on matala ja leveä, vatsakilpi on kiinteä ja jäykkä. Hännän päässä on sarveispiikki, eikä reisissä ole tuberkkeleita. Etujaloissa on yleensä viisi kynttä ja takajaloissa neljä. Voi kasvaa jopa reikäleivän kokoiseksi. Uroksella on yleensä vaaleampi kilpi kuin naaraalla.

Levinneisyys

Kreikankilpikonnaa tavataan Etelä-Euroopassa ja Balkanilla.

Ravinto

Kreikankilpikonna on kasvinsyöjä. Lemmikkinä se lihoo helposti, ja sille on varottava antamasta liian energiapitoista ruokaa. Se syö melkein kaikkea vihreää.

Muuta

Kreikankilpikonnan maahantuontiin on oltava CITES-lupa.