Pipin Pieni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pipin Pieni

Pipin Pieni (lat. Pippinus Brevis, ransk. Pépin le Bref, 71424. syyskuuta 768) oli frankkien kuningas, joka hallitsi 751–768. Hän oli Kaarle Martelin poika ja ensimmäinen karolingikuningas. Hänet tunnetaan myös nimillä Pipin nuorempi ja Pipin III.[1]

Pipin Pienestä tuli koko Frankkien valtakunnan major domus ja tosiasiallinen hallitsija vuonna 747. Pipin halusi kuitenkin hallita frankkeja myös virallisesti, ja hän lähetti paavi Sakariakselle kirjeen, jossa kysyi, oliko järkevää pitää kuninkaita, joilla ei ollut todellista valtaa. Paavi vastasi, että olisi parempi, että kuningas todella hallitsisi ja ehdotti Pipiniä frankkien kuninkaaksi. Tästä rohkaistuneena Pipin syrjäytti viimeisen merovingikuninkaan Kilderik III:n ja nousi valtaistuimelle vuonna 751. [1]

Paavi Stefanus (II) III voiteli Pipinin kuninkaaksi kiitoksena siitä, että Pipin oli luvannut auttaa paavia taistelussa langobardeja vastaan. Pipin Pieni teki kaksi sotaretkeä Italiaan vuosina 754 ja 756 ja kukisti langobardit. Pipin luovutti sopimuksen mukaisesti paaville Ravennan eksarkaatin.

Pipinin kuoleman jälkeen valtakunta jaettiin hänen poikiensa Kaarlen ja Kaarlomanin kesken.

Tarinan mukaan Pipin olisi ollut erityisen lyhytkasvuinen. Tästä ei kuitenkaan ole historiallista näyttöä. Hän on voinut olla lyhyehkö, mutta lyhyyttä on myös voitu myöhemmin liioitella. Alun perin hänen nimityksensä on voinut tarkoittaa myös "nuorempaa", eikä se siinä tapauksessa liittyisi pituuteen.

Vaimot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bertrada

Lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Kilderik III
Frankkien kuningas Seuraaja:
Kaarle Suuri ja Kaarloman

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Eleanor Shipley Duckett: Pippin-III Encyclopædia Britannica Online. Encyclopædia Britannica. Viitattu 8.3.2010. englanti
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.