Pipin Pieni
Wikipedia
Pipin Pieni (latinaksi Pippinus Brevis, ranskaksi Pépin le Bref, 714–24. syyskuuta 768) oli frankkien kuningas, joka hallitsi 751–768. Hän oli Kaarle Martelin poika ja ensimmäinen karolingikuningas. Hänet tunnetaan myös nimillä Pipin nuorempi ja Pipin III.
Pipin Pienestä tuli koko Frankkien valtakunnan major domus vuonna 747. Frankkien kuningas hänestä tuli 751. Paavi Stefanus (II) III voiteli Pipinin kuninkaaksi kiitoksena siitä, että Pipin oli luvannut auttaa paavia taistelussa langobardeja vastaan. Pipin Pieni teki kaksi sotaretkeä Italiaan vuosina 754 ja 756 ja kukisti langobardit. Pipin luovutti sopimuksen mukaisesti paaville Ravennan eksarkaatin.
Pipinin kuoleman jälkeen valtakunta jaettiin hänen poikiensa Kaarlen ja Kaarlomanin kesken.
[muokkaa] Vaimot
- Bertrada
[muokkaa] Lapset
- Kaarle Suuri (2. huhtikuuta 747–28. tammikuuta 814)
- Kaarloman (751–4. joulukuuta 771)
- Redburga
| Edeltäjä: Kilderik III |
Frankkien kuningas | Seuraaja: Kaarle Suuri ja Kaarloman |
