Interregnum

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Interregnum tarkoittaa kirjaimellisesti kuninkaiden välistä aikaa erityisesti vaalimonarkioissa. Se voi tarkoittaa myös paavien välistä aikaa (jota tarkkaan ottaen tulisi kutsua sedisvakanssiksi) tai konsulien välistä aikaa Rooman valtakunnassa. Useimmiten sillä viitataan Saksan interregnumiin 1246(1254)–1273. Myös Suomen itsenäistymiseen liittyvää valtatyhjiötä vuosina 1917–1919 kutsutaan toisinaan interregnumin ajaksi.

Interregnumeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 575–585 langobardien kuningaskunta, niin sanottu "herttuoiden aikakausi"
  • 1286–1292 Skotlannin ensimmäinen interregnum
  • 1296–1306 Skotlannin toinen interregnum
  • 1332–1340 Tanskan interregnum

Saksan interregnum 1246/1254–1273[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan interregnumissa keskeistä ei ollut kuninkaattomuus,kenen mukaan? vaan se, että maassa oli useita samanaikaisia kuninkaita. Näistä yksikään ei nauttinut kattavaa tunnustusta ainakaan koko valtakunnan alueella.lähde?

Rudolf I Habsburgilainen päätti interregnumin kauden saavuttamalla lopulta yleisen tunnustuksen kuninkuudelleen.

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.